

Vasemmistoliitto tyytymätön mediajulkisuuteensa – julistaa mediaboikotteja kriittisiin medioihin, vaatii päästä myötämieliseen Hesariin
KOMMENTTI | Useat vasemmistoliiton näkyvät toimijat ovat vaikuttaneet viime päivinä pettyneiltä saamaansa mediajulkisuuteen.
Helsingin valtuuston grand-old-metelipetteri Paavo Arhinmäki valitteli Twitterissä, ettei hänen näkemyksiään raportoitu Helsingin Sanomissa. Hän kärisee:
”Tiedän olevani huomaamaton kuin harmaa tapetti.”
”Koko läsnäoloni jäi huomaamatta vaikka yritin vähän kertoa puheenvuorossani vasemmistoliiton näkemyksiä.”
”Minulla on selvästi Antti Kalliomäen kohtalo. Jos seisoisin päälläni, seisoisin tylsästi ja harmaasti.”
Tiedän olevani huomaamaton kuin harmaa tapetti.
Taas sen sai kokea.
Koko läsnäoloni jäi huomaamatta vaikka yritin vähän kertoa puheenvuorossani vasemmistoliiton näkemyksiä.
Minulla on selvästi Antti Kalliomäen kohtalo. Jos seisoisin päälläni, seisoisin tylsästi ja harmaasti. pic.twitter.com/bJeR5ZLs9C
— Paavo Arhinmäki (@paavoarhinmaki) November 4, 2021
Vasemmiston eduskuntaryhmyri Jussi Saramo vihoittelee kokoomuksen puoluelehti Verkkouutisille. Saramo ilmoittaakin mediaboikottinsa laajenemisesta:
”Tähän asti olen antanut haastatteluja kaikille medioille, paitsi persujen Suomen uutisille, joka ei sitoudu journalismin periaatteisiin eikä kuulu @JSNeuvosto. Eilen päätin että kokoomuksen Verkkouutiset on myös vajonnut niin epäluotettavaksi, ettei haastatteluja kannata antaa”.
Tähän asti olen antanut haastatteluja kaikille medioille, paitsi persujen Suomen uutisille, joka ei sitoudu journalismin periaatteisiin eikä kuulu @JSNeuvosto. Eilen päätin että kokoomuksen Verkkouutiset on myös vajonnut niin epäluotettavaksi, ettei haastatteluja kannata antaa 1/
— Jussi Saramo (@jussisaramo) November 4, 2021
Saramo kirjoitti aiheesta viisi twiittiä, jotka löytyvät täältä.
Mistä onkaan kyse?
Suomen Uutiset rohkenee tehdä muutaman huomion.
Ensimmäinen huomio: suomalainen mediayhteisö on yleensä suhtautunut varsin nihkeästi siihen, että hallitusvastuussa oleva poliitikko alkaa boikotoida epämieluisaksi kokemaansa mediaa. Kun aiheesta kohistiin 2015, asiaa kommentoi hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää. Hänen mukaansa viranomaisten kuten ministereidenkin on tiedotettava asioista tasapuolisesti.
Toinen huomio: On hivenen erikoista, että Saramo kieltäytyy haastatteluista, joita ei ole edes pyydetty. Suomen Uutiset ei ole koskaan pyytänyt häneltä haastatteluja.
Kolmas huomio: Vasemmistoliiton oman pää-äänenkannattajan toimittaja Kai Hirvasnoro kertoi viime vuonna tehneensä valtavan määrän perussuomalaisia koskevia juttuja. Hän kirjoitti:
”Olen kirjoittanut tänä vuonna perussuomalaisista ennen tätä juttua 115 kertaa, enemmän kuin mistään muusta aiheesta. Ne ovat yleensä myös luetuimpia juttujani, mutta mielessä kalvaa jokaista aloittaessa kysymys siitä, onko tämä todellisuudessa vain mainosta heille.”
Hirvasnoroa kalvaa ajatus siitä, että hänen juttunsa saattavat toimivat mainoksina. Mitä niiden juttujen sitten pitäisi olla? Antimainoksia varmaankin. Kansan Uutiset kirjoittaa jatkuvasti juttuja, joiden nimenomainen tarkoitus on kilpailijan vahingoittaminen. Kansan Uutiset ei perussuomalaisten kohdalla vaivaudu haastattelemaan kohteitaan, vaan tykittelee niitä näitä silloin, kun arvelee näistä ”uutisista” olevan kilpailijalleen vahinkoa. Onko tällainen journalismi Jussi Saramon mielestä luotettavaa uutisointia? Ilmeisesti on.
Neljäs huomio: Saramo töpeksii twiitissään. Hän viittaa twiitissään @JSNeuvosto:oon, joka ei ole Julkisen sanan neuvosto vaan jonkinlainen Julkisen sanomisen neuvosto, jonka ylläpitäjästä ei kenellänkään ole tietoa. Tarkkuutta.
Lopuksi: Mistä on kyse silloin, kun vasemmistoliiton nimitoimijat vaativat päästä Helsingin Sanomiin, mutta kieltäytyvät vastaamasta, kun kyse on tavanomaisesta puoluelehden haastattelusta? Mistä tämä kombinaatio kertoo?
No varmaankin siitä, että vasemmisto ei kestä oman toimintansa kriittistä tarkastelua. Sekä siitä, että Helsingin Sanomat ei arvioi vasemmistopoliitikkoja kriittisesti.
MATIAS TURKKILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki kärähti töhrimästä omaa kaupunkiaan – poliisit paikalle
Viikon suosituimmat

Kymmenen vuotta Suomessa ja edelleen tulkki mukana – onko tämä onnistunutta kotoutumista?
Kotoutumiskoulutuksessa työskentelevän opettajan mukaan osa kotoutuksen opiskelijoista jää kiertämään koulutuksesta toiseen ilman, että kielitaito tai valmiudet työelämään kehittyvät riittävästi. Jos sama ihminen palaa vuodesta toiseen kotoutumisjärjestelmän lähtöruutuun, opettajan mielestä on kysyttävä, miksi järjestelmä ei toimi.

Työeläkkeet ovat lakisääteistä vakuutuspohjaista sosiaaliturvaa ja kuuluvat julkiseen talouteen – siksi ne kuuluvat myös perussuomalaiseen säästöpakettiin
Eläkkeet muodostavat noin neljänneksen julkisen talouden noin 160 miljardin euron kokonaismenoista eli noin 40 miljardia euroa. Valtion työntekijöiden eläkkeet maksetaan valtion talousarviosta. Julkisen talouden alijäämän vuoksi julkisia menoja on pakko karsia, siksi eläkejärjestelmänkin tulee osallistua talkoisiin, kirjoittaa tekniikan tohtori, kansantaloustieteilijä ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren.

Huumoria Yleisradion tapaan: luontotoimittaja ehdottaa persujen siirtoa Afrikkaan nauttimaan mieleisestään maisemasta
Ylen toimittaja leukailee verkostoitumispalvelu Linkedinissä, että jospa kaikki perussuomalaiset siirrettäisiin pysyvästi Afrikan köyhille alueille. Ehdotus saa somessa arvoisensa vastaanoton.

Iranista Suomeen muuttanut Minna Tilbe: ”Olemme paenneet islamismia ja uskonnollista sortoa”
Kolme maahanmuuttajaa kertoo kokemuksistaan siitä, millaista on asua Suomessa. He arvostavat demokratiaa ja turvallisuutta. Islamismi uhkaa vapautta täälläkin.

Purra Ranskan tuhoisista mellakoista: ”Kehitysmaalaiset taustat ja islamistiset vaikutteet näkyvät”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra painottaa, ettei Ranskan mellakoissa ole kyse koululaisten tai perinteisten ranskalaisten protestista, vaan eräiden ryhmien systemaattisesta hyökkäyksestä yhteiskuntaa vastaan.

Yle pyrki harhauttamaan kutsumalla Ranskan mellakoitsijoita ”nuoriksi” – seurauksena yhteisöhuomautus X-alustalla
X-alustan käyttäjät antoivat Yleisradiolle yhteisöhuomautuksen harhaanjohtavasta uutisoinnista Ranskan mellakoista. Syy piilee Ylen jutussa ja X-somenostossa, joissa toimittajat kutsuvat mellakoitsijoita laajalti "nuoriksi". Tämä sanavalinta häivyttää tehokkaasti väkivallan ja ryöstelyn taustalla olevat vasemmistolaiset ryhmät.

Junnila lataa suorat sanat ay-ekonomistille: ”Eivät kai ulkomaiset osaajat sosiaaliturvan vuoksi Suomeen tule?”
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila tyrmää Facebook-kirjoituksessaan STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainan väitteet sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista ulkomaisiin osaajiin. Junnila muistuttaa, että Suomen oleskeluluvan tuloraja alittaa Ruotsin tason lähes puolella, ja vaatii rajan tuntuvaa nostamista. Junnilan mukaan talouskeskustelulla halutaan vain peittää SDP:n omien säästöesitysten täydellinen puuttuminen.

Italia reagoi nopeasti mellakointiin – armeija kaduille
Italian poliisi ilmoitti ottaneensa sunnuntain mellakoissa kiinni 271 ihmistä. Milanossa naamioituneet vandaalit ryöstelivät liikkeitä, sytyttivät tulipaloja ja ottivat yhteen poliisin kanssa. Giorgia Melonin hallitus ei jää tuleen makaamaan vaan tuo armeijan kaduille.

Antikainen Ranskan kaaoksesta: Tässä näkyy, miten käy, kun kutsut kehitysmaan kylään
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen nostaa esiin Ranskan väkivaltaisten mellakoiden taustalla toimivia järjestöjä. Yhdysvaltalaismedian selvityksen mukaan protesteihin ja niiden tukiverkostoon on kytkeytynyt 54 järjestöä ja liikettä, joukossa äärivasemmistolaisia, kommunistisia ja antirasistisia toimijoita.

Vihreät nuoret poliitikot esittävät ilmaista rahaa maahanmuuttajille – Koponen: ”Se tie on nähty jo, ja tulokset ovat huolestuttavia”
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen tyrmää vihreiden nuorten poliitikkojen esittämän ajatuksen perustulokokeilusta maahanmuuttajataustaisille Suomessa asuville. Koposen mukaan ajatus vastikkeettomasta rahasta ei-kansalaisille on talouden kannalta kestämätön ja yhteiskunnallisesti tuhoisa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää











