Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius varoittaa, että Espanjan sosialistihallituksen kieltäytyminen puolustusmenojen nostosta on kehitys, jota Suomen tulee aktiivisesti torjua Natossa.
Puoluejohtajien Nato-tentissä keskiviikkoiltapäivällä Helsingin Sanomatalossa keskusteltiin siitä, kuinka vakavasti Donald Trumpin uhkaukset on otettava ja kuka kantaa vastuun Euroopan puolustuksesta.
Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Joakim Vigelius ei lähtenyt kilpaan siitä, kuka haukkuu Yhdysvallat kaikkein kovimmin sanoin. Hän muistutti, että Yhdysvallat pysyy Suomen liittolaisena pitkälle tulevaisuuteen, mutta Trumpin uhkausten vakavuutta ei pidä aliarvioida.
– Viisaus on siinä, että ottaa uhkaukset niin tosissaan kuin ne voisivat toteutua huomenna, viikon päästä tai vuoden päästä, Vigelius sanoi.
Eurooppa on hänen mukaansa jo osoittanut ottavansa vastuun, sillä puolustusmenot ovat käytännössä kaksinkertaistuneet vuodesta 2014. Silti ongelma on konkreettinen. Rauhan aikana laiminlyötiin sotaan valmistautuminen ja pidäkkeiden rakentaminen. Venäjä käytti tämän hyväksi. Nyt kaikki hankkivat materiaalia samanaikaisesti, mikä nostaa kustannuksia koko liitossa.
Vigelius varoitti erityisesti siitä, että Nato-maat saattavat alkaa kikkailla puolustusmenojen laskennassa tavalla, joka ei todellisuudessa nosta sotilaallista suorituskykyä, täytä varastoja tai tuo tarvittavaa aseistusta. Espanja on tästä varoittava esimerkki.
– Espanjassa sosialistihallitus on kieltäytynyt nostamasta puolustusmenoja 3,5 ja 5 prosentin tasolle. Se on todella huolestuttava kehitys, jota Suomen pitää olla erityisesti Natossa torjumassa.
Vigelius pyrki myös avaamaan, miksi Yhdysvaltojen intressi on pysyä Euroopan rinnalla. Kiina voimistuu, ja Yhdysvaltain valta perustuu voimakkaisiin liittolaisiin sekä sotilaallisesti että kauppapoliittisesti. Euroopan ja Suomen etäännyttäminen olisi Yhdysvalloillekin älytöntä.
Pääministeri Petteri Orpo totesi, että haasteista huolimatta Nato-jäsenyys on ollut Suomelle oikea ratkaisu. SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman arvioi, että maailma ja Nato ovat molemmat muuttuneet. Hänen mukaansa eurooppalaiset Nato-maat eivät voi olla siivouspartio, joka korjaa sotien jälkiä – tarvitaan vahvempaa Eurooppaa.
Kristillisdemokraattien Sari Essayah muistutti, että Natossa keskustellaan railakkaastikin, mutta liiton sisällä tehdään silti yhteisiä päätöksiä.
Vasemmistoliiton Minja Koskela suhtautui prosenttiperiaatteeseen epäilevästi.
– Minua arveluttaa, miten Nato-maita saadaan nostamaan menot viiden prosentin tasolle, kun kahden prosentinkin tavoite on ollut vaikea saavuttaa, hän sanoi.
Vigelius uskoo enemmistön suomalaisista kohtaavan turvallisuusuhat mieluummin eurooppalaisen Naton kanssa kuin yksin.
Keskustelussa merkillepantavaa oli se, että vihreät ja vasemmistoliitto eivät enää kyseenalaista puolustusmenojen kasvun tarvetta samoin kuin vielä 2010-luvulla.
Perussuomalaiset on kannattanut vahvaa puolustuskykyä ja puolustusvoimien resursseja vuosikymmeniä. Nyt punavihreä vasemmisto näyttäisi olevan taipumassa samalle linjalle.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eduskunta käsitteli tiistaina valtioneuvoston selontekoa Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2027. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää huomautti puheenvuorossaan, että Puolustusvoimat aikoo hoitaa osallistumisen palkatulla henkilöstöllä ja vapaaehtoisilla sopimussotilailla reservistä. Varusmiehet eivät osallistu näihin tehtäviin.
Perussuomalaiset näkee Naton perustuvan ajatukseen yhteisestä puolustuksesta, jonka on toimittava uskottavasti. Perussuomalaiset muistuttaa kuitenkin, että uskottavan puolustuksen toimeenpano ei synny itsestään, vaan se vaatii harjoittelua. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Miko Bergbom toteaa käytännön yhteistyön muodostavan keskeisen osan siitä pelotteesta, jonka varaan liittokunnan turvallisuus rakentuu.
Suomessa toimii jo Naton esikuntia Mikkelissä ja Rovaniemellä. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkaisen mukaan on hyvä, että Nato-toimintoja sijoitetaan eri puolille maata.
Perussuomalaisten puolustusvaliokunnan kansanedustajat korostavat, että sisäiset ja ulkoiset turvallisuusuhat muodostavat yhden kokonaisuuden. He painottavat viranomaisten ensivasteen merkitystä hybridiuhkiin ja kiittävät hallitusta poliisin reservin perustamisesta sekä ampumarataverkoston laajentamisesta. Kansanedustajat muistuttavat, että myös Nato vahvistaa arjen turvallisuutta Suomessa.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on muuttanut Suomen turvallisuusympäristöä merkittävästi. Venäjä parantaa itärajan toisella puolella omien sotilastukikohtiensa suorituskykyjä ja valmiuksia jatkuvasti, tulevaisuuteen valmistautuen. Perussuomalaiset näkee Suomen liittymisen Natoon olleen oikea ratkaisu.
Venäjän törkeä provokaatio Puolan ilmatilassa on saanut aikaan äärimmäisen vakavan tilanteen ja Naton reaktiota odotetaan. Miten tulkitaan viidettä artiklaa, jonka mukaan ”hyökkäys yhteen maahan on hyökkäys koko liittokuntaa vastaan”.
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.
Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja ja perussuomalaisten kansanedustaja Tomi Immonen osallistui Naton parlamentaarisen yleiskokouksen kevätistuntoon Ohion Daytonissa Yhdysvalloissa. Yleiskokouksessa nähtiin Ukrainan tie Naton jäseneksi edelleen väistämättömänä.
Eduskunnassa käsiteltiin hiljattain Suomen Nato-jäsenyyteen liittyviä lainsäädännön muutostarpeita. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää korosti, että jatkossakin reserviläiset lähtevät ulkomaille Naton joukkoihin vain ja ainoastaan vapaaehtoisuuteen perustuen.
Euroopassa keskustellaan nyt maanosan puolustuksen integroimisesta, ja siihen liittyen on spekuloitu yhteisestä puolustusrahastosta. Ylen aamussa tänään vieraillut perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä pitää spekulointia ennenaikaisena ja muistuttaa, että ensisijaisesti kunkin EU-maan tulee huolehtia omasta puolustuskyvystään, koska useimmat maat ovat jo Natossa.
Viikon suosituimmat
Ylen työntekijöiden epäasiallinen käytös työterveysvastaanotoilla on herättänyt huolta palveluntarjoajassa. Asiasta kertoo Ylen ohjelmatyöntekijöiden ammattijärjestö YOT jäsenviestissään. Järjestön mukaan tilanne voi pahimmillaan vaikuttaa työterveyslääkäreiden saatavuuteen.
Saksan kristillisdemokraattinen liittokansleri Friedrich Merz ilmoitti maanantaina pyrkivänsä siihen, että noin 80 prosenttia Saksassa oleskelevista yli 900 000 syyrialaisista voisi palata kotimaahansa kolmen vuoden kuluessa. Merz teki ilmoituksen yhteisessä lehdistötilaisuudessa Syyrian siirtymävaiheen presidentin kanssa Berliinissä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen ihmettelee Facebook-kirjoituksessaan Opetushallituksen harjoittamaa islamin valkopesua. Koposen mukaan Opetushallituksen tavoitteet islamin osalta sisältävät jopa suoranaisia valheita.
Ylen osaamisen, uudistumisen ja hyvinvoinnin päällikkö Elisa Venäläinen kommentoi nyt Suomen Uutisten esille nostamaa kohua, joka kytkeytyy Ylen työntekijöiden epäasialliseen käytökseen työterveyshuollossa.
Yhdysvallat on peruuttanut useiden Iranin hallintoon kytköksissä olevien iranilaisten oleskeluluvat. Kyseiset henkilöt olivat nauttineet länsimaisesta vapaudesta ja luksustavaroista, mutta silti kannattaneet Iranin islamistihallintoa ja iloinneet hyökkäyksistä amerikkalaisia sotilaita ja tukikohtia vastaan.
Perussuomalaiset esitti Oulussa hiilineutraalisuustavoitteen siirtoa vuodesta 2035 vuoteen 2050, jotta veronmaksajille ei koituisi tyyristä lisälaskua. Yksikään valtuutettu perussuomalaisten lisäksi ei hyväksynyt siirtoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu ihmettelee Oulun valtuutettujen tärkeysjärjestystä, etenkin kun samaiset puolueet aikovat kesäkuussa lakkauttaa jopa 17 lähikoulua tai kouluyksikköä rahanpuutteen takia.
Perussuomalaisten poliitikko Aki Mäkipernaa kertoo, että Facebook poisti hänen tilinsä viime viikonloppuna. Hän arvioi, että taustalla voi olla poliittisesti motivoituneita ilmoituksia.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltusen näkemyksen siitä, että itärajalla tulisi avata ylityspaikkoja turvapaikanhakijoille.
Perusuomalaisten Mika Merano jatkaa kanavillaan tuttua sarjaansa rälsseistä, jossa tarkastelussa on kolmannen sektorin poliittisia hillotolppia. Pääsiäispyhien aikaan käsittelyssä oli Kirkkopalvelut ry, joka vastaanottaa miljoonia veronmaksajilta, vaikka pyörittää jo isoa bisnestä omilla tuloillaan. Yhdistyksellä on vahva kytky kokoomukseen.
Viranomaiset karkottavat Ruotsista laittomasti maassa oleskelevat yhä useammin pakkkokeinoja käyttäen. Vuonna 2025 Rikosseuraamuslaitoksen työntekijät saattoivat 2 300 henkilöä lentokoneeseen tai seurasivat lennolla mukana määräänpäähän. Määrä on kaksinkertaistunut parissa vuodessa.
