Euroopan keskuspankin (EKP) laatimaia pankkien rasitustestejä on pidetty luottamusta herättävinä, mutta testit ovat saanut osakseen myös laajaa kritiikkiä. Philippe Legrain havaitsi, että testitulos ei ollut kaikilta osin tyydyttävä. Uutistoimisto Reutersin saamien vastausten pohjalta havaitaan, että testitulos sisältää ongelmia. Ashmoren tutkimusjohtaja Jan Dehn arvioi Reutersin kirjoituksessa rasitustestien tuloksia vähemmän maireasti.
– Viidennes Euroopan pankeista on maksukyvyttömyysuhan alla, Dehn totesi.
Testitulos paljastaa, että europankkien tuottamattomien lainojen lisäykseksi tulee 136 miljardia euroa. Laina lasketaan tuottamattomaksi silloin, kun sitä ei olla asianmukaisesti hoidettu kolmeen kuukauteen. Tällaisten lainojen kokonaismäärä kasvoi lähes 880 miljardiin euroon.
Dehnin mielestä eurotalous ei voi lähteä pirteään kasvuun, jos pankeilla ei ole riittävästi pääomaa myöntää luottoja. Pankkien ongelmana onkin se, etteivät ne voi riittävästi hyödyntää EKP:n huokeaa rahoitusta. Mikäli pankit myöntäisivät luottoja ilman vaadittavaa pääomaa, niin niiden vakavaraisuusaste kärsisi.
Tuottamattomien luottojen vuoksi pankit joutuvat käymään tuottavien luottojen kukkaroilla nostaen korkovaatimuksia. Korkeat pankkilainakorot ovat taas omiaan jäädyttämään luotonantoa entisestään kysynnän puuttuessa. Esimerkiksi Kreikan pienyrittäjät voivat joutua maksamaan pankkiluotostaan yli kymmenen prosentin korkoa.
Usea Italian pankki reputtikin testissä. Pahiten kärsi maailman vanhimmaksi pankiksi nimitetty Monte dei Paschi di Siena, jonka osakekurssi syöksyi maanantain aikana 21,5 prosenttia. Osakkeen lyhyeksimyynti kiellettiin.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.
