Ville Tavio: Hallitus ei oikeasti kovenna seksuaalirikosten rangaistuksia – ”Rumaa kansan vedättämistä”

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) väitti viime viikon kehysriihessä, että hallitus koventaa seksuaalirikosten rangaistuksia. Hallituspuolueet ylistivät päätöstä, joka ei kuitenkaan tosiasiassa vaikuta rangaistusten kiristymiseen.

Seksuaalirikosten rangaistusten nosto on ollut perussuomalaisten tavoite jo pitkään ja siksi tästä tehtiin myös hallitusohjelmaan kirjaus.

– Hallitus loi äänestäjille mielikuvan perussuomalaisten vaatimasta rangaistusten nostosta, jossa oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) paistattelee keulakuvana. Todellisuudessa kaikki on yhtä sumutusta, sanoo perussuomalaisten juristikansanedustaja Ville Tavio.

Perussuomalaisten vaatimia kovennuksia ei tule

Hallituksen väite rangaistusten koventamisesta on Tavion mukaan virheellinen, koska hallitus ei yleisesti kovenna seksuaalirikoksista annettavia rangaistuksia, vaan ainoastaan nostaa lapsen seksuaalisen hyväksikäytön kriminalisoinnin maksimirangaistusta neljästä vuodesta kuuteen vuoteen. Lisäksi törkeän tekomuodon rangaistavuus jää ennalleen.

Hallitus luo uuden rikosnimikkeen lapsen raiskauksesta, joka tosin on saman suuntainen kuin josta perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri on jättänyt myös lakialoitteen.

– Esimerkiksi voimassaolevan raiskauksen rikosnimikkeen rangaistusmaksimi jää neljään vuoteen, Tavio ihmettelee.

– Myöskään muihin rangaistuksiin ei tullut korotuksia. Mitään selviä perussuomalaisten vaatimia kovennuksia ei ole tulossa, kuten ehdonalaiseen pääsyn pidentäminen.

Koskevat vain muutamaa tapausta vuodessa

Tavion mielestä lapsen seksuaalisen hyväksikäytön rangaistustason yläpään nostolla ei ole vaikutusta kuin korkeintaan muutamaan tapaukseen vuodessa.

– Täysin marginaalinen asia, jolla politiikan teko on rumaa kansan vedättämistä.

– Onko ministeri Orpolta rehellistä väittää kansalle, että hallitus koventaa ”seksuaalirikosten rangaistuksia”, kun koventaminen kohdistuukin itseasiassa vain yhteen rikosnimikkeeseen ja senkin osalta hyvin marginaalisesti? Mielestäni ei, Tavio toteaa.

Professori: ”Vaikutukset näennäisiä”

Rikosoikeuden emeritaprofessori Terttu Utriainen on samaa mieltä Tavion kanssa. Utriaisen mukaan oikeudessa sovelletaan useimmissa tapauksissa rangaistusasteikon alinta kolmannesta.

– Rangaistusmaksimin nostamisen vaikutukset tässä tapauksessa ovat näennäisiä. Kyse on lähinnä periaatteellisesta kannanotosta, Utriainen sanoo Pohjalainen-lehdessä.

Poliitikkojen puheenvuoroista väärä kuva

Myös rikosoikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta sanoo, kuinka poliitikkojen puheenvuorot eduskunnassa antavat väärän kuvan siitä, mitä hallitus on tekemässä.

– Sanon jo suoraan, että se (hallituksen esitys) koskee varsin pientä joukkoa. Lakimuutos, jota ollaan nyt viemässä läpi, koskee vuosittain korkeintaan muutamaa kymmentä tapausta.

– Jos haluttaisiin varmistaa, ettei ehdollista vankeusrangaistusta tuomittaisi koskaan törkeästä tekomuodosta, niin rangaistuksen minimi pitäisi nostaa kolmeen vuoteen – kahteen vuoteen asti rangaistus voidaan antaa ehdollisena, Tolvanen sanoo Iltalehden haastattelussa.