Tämän hetken arvio on, että toimet tämän miljardin, jota nyt on pidetty esillä ja joka on perusteltu, niin tämä saavutettaisiin vuonna 2027 ja sitten ensi vuoden osalta säästöjen kokonaissumma jäisi hieman pienemmäksi, valtiovarainministeri Riikka Purra totesi medialle puolilta päivin.
– Varsinkaan tällaisissa tilanteissa, joissa hallitus on tehnyt valtavan kokonaisuuden hyvinkin vaikeita säästöjä ja leikkauksia, niin emme voi kohdistaa esimerkiksi sosiaaliturvaan ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon minkäänlaisia toimia. Emme myöskään sellaisia, jotka vaikuttavat ihmisten ostovoiman kehittymiseen, joka nyt onneksi selvästi on parantumassa.
Tulevat hallitukset saman edessä
Valtiontalous on Purran mukaan ollut “melkoista taaperrusta”. Kaikki tietävät syyt ja ne eivät välttämättä tule lähitulevaisuudessa poistumaan. Siitä ei kuitenkaan ole epäilystä “etteikö Suomi pärjäisi” ja talous saadaan nousuun.
– Mutta viimeistään nyt toivon, että kaikilla on se sama ymmärrys siitä, mitä tämä todella edellyttää. Myös hankalia toimia, myös tulevilta hallituksilta. Me tavoittelemme velkasuhteen vakauttamista, ja se tulee vaatimaan siis tällaisia yli 10 miljardin toimien kokonaisuutta tällä kaudella.
– Niin ikääntymiseen kuin puolustukseen, turvallisuuteen muuten liittyvät menotarpeet tulevat tarkoittamaan sitä, että seuraavilla kausilla samaa työtä pitää ehdottomasti jatkaa.
Yritystuet ”populistinen hetteikkö”
Kysymykseen yritystuista Purra totesi aiheen olevan ”populistinen”. Monet kyseisistä tuista ovat hyvin perusteltuja, erityisesti työllisyyden kannalta. Joka tapauksessa yritystukien kokonaisuudesta leikkauslistalle on jotakin päätymässä.
– Tämä on hieman populistinen hetteikkö, yritystukien säästäminen, ja oppositiossa puolueilla on taipumuksena löytää sieltä aina enemmän säästettävää kuin hallituksessa, koska monet näistä tuista ovat hyvin perusteltuja. Erityisesti tilanteissa, jossa haluamme saada kasvun vauhdittumaan, niin monet tällaiset tuet, jotka ovat siis esimerkiksi verotukia, niin niistä säästäminen tarkoittaisi veron kiristyksiä, joka taas ei välttämättä ole toimivaa.
Järjestötuet leikkauslistalla
Järjestöjä koskevat mahdolliset leikkaukset ovat nekin saaneet paljon julkisuutta ja huolta, koska nekin työllistävät kansalaisia. Valtion tehtävä ei kuitenkaan ensisijaisesti ole työllistäminen, vaan edellytysten luominen yrityksille, jotta nämä pystyvät työllistämään.
– Olen järjestötukia ja -avustuksia pitänyt esille itsekin monta kuukautta, ja kyllä hallitus näihin on paljon toimia kohdistanut. Olemme edelleen tilanteessa, jossa haemme toissijaisia säästökohteita, siis toissijaisiin menoihin säästökohteita, niin kyllä järjestöjä tullaan tarkastelemaan.
– Tämä argumentti, niin mehän voisimme vain lisätä valtion menoja eri kohteisiin, mikäli sillä tuotettaisiin työpaikkoja. Kyllä tässä tilanteessa taloutemme luvut ovat tätä luokkaa ja kasvua ei oikeastaan ole ollut 17 vuoteen, niin emme voi ajatella, että me veronmaksajien rahaa käytämme ihan hurjasti erilaisiin toimiin siksi, että sillä tehdään työpaikkoja.
