Vuokralaisten etujärjestö Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita on huolissaan siitä, että kuinka maahan jäävien turvapaikanhakijoiden suuri määrä vaikuttaa vuokra-asumiseen Helsingissä.

– Mikäli tulee paljon työttömiä maahanmuuttajia, niin he saattavat mennä pienituloisten ohi asuntojonossa. Tämä voi aiheuttaa pitkällä aikavälillä ongelman, jossa tietty väestö ja mahdolliset sosiaaliset ongelmat kasautuvat alueellisesti, Viita sanoo.

Jo 30 prosenttia vieraskielisiä

Helsingin kaupunki on Suomen suurin vuokranantaja, joka omistaa noin 56 000 vuokra-asuntoa. Asunnoista noin 45 000 on valtion asuntolainoittamia aravavuokra-asuntoja. Asukkaista lähes 30 prosenttia on vieraskielisiä. Suurimmat vieraskielisten osuudet ovat kaupungin itä- ja koillisosissa. Viita arvioi, että vuokra-asunnon saaminen hankaloituu lähitulevaisuudessa.

– Asuntopolitiikka ei ole onnistunut, jos pelkästään Helsingin asuntojonossa on noin 25 000 ihmistä. Maahanmuuttajien määrän kasvu vaikeuttaa tilannetta entisestään, jos asuntoja ei onnistuta rakentamaan lisää. Seurauksena voi olla se, että muutetaan kaverin nurkkiin asumaan. Sitten taloyhtiössä ihmetellään sähkön ja veden kulutuspiikkiä, Viita toteaa.

Tarve ja varallisuus vaikuttavat

Helsingin kaupungin vuokra-asuntojen asukkaiden valinta tapahtuu asunnontarpeen, varallisuuden ja tulojen perusteella. Lisäksi kaupungin tavoitteena on, että vuokra-asunnoissa on tasapainoinen ja monipuolinen asukasrakenne.

MIKA RINNE