Perussuomalaisten kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala on huolissaan akuutista turvapaikkatilanteesta ja siihen liittyvistä Suomen käytännöistä. Saarakkala perää sisäministeri Petteri Orpolta vastausta siihen, aiotaanko turvapaikanhakijoiden vastaanottorahaa pienentää ns. vetovoimatekijöiden hillitsemiseksi.
– EU-komission koordinoiman Euroopan muuttoliikeverkoston tekemän selvityksen mukaan Suomi maksaa turvapaikanhakijoille tukia muita Euroopan maita avokätisemmin. Suurin tukeen vaikuttava tekijä on, saako turvapaikanhakija ruuan majoituspaikassaan. Kolmen päivittäisen aterian ohella tukea maksetaan 93 euroa/kk, mutta ilman aterioita käyttörahan määrä nousee 316 euroon/kk. Euroopan maissa tuen keskimääräisen taso ruuan kanssa on 49 euroa/kk ja ilman ruokailumahdollisuutta 247 euroa/kk, Saarakkala huomauttaa.
”Ei aihetta
kiittämättömyyteen”
SPR:n mukaan erikoisruokavaliot ja uskonnolliset rajoitukset huomioivaa ruokalistaa on jo muutettu turvapaikanhakijoille mielekkäämmäksi. Lisäksi asukkaat saavat katon pään päälle, aloituspakkauksen, neuvontaa, sosiaalipalvelut sekä akuutin perusterveydenhuollon.
– Keskusten olojen ei siis pitäisi antaa aihetta kiittämättömyyteen ja huonoon käytökseen, mikäli turvapaikkaa haetaan todellisesta ja painavasta syystä. Voidaankin perustellusti kysyä, onko viime päivien ruokalakoissa ollut kyse ruuan laadusta, vai halusta saada korkeampaa tukea?
Käyttörahan sijaan
ateriapalveluita
Saarakkalan mielestä hallituksen tulisi ensisijaisesti kohtuullistaa turvapaikanhakijoille maksettavan käyttörahan määrä eurooppalaiselle tasolle.
– Käytäntö, jossa vastaanottokeskusten asukkaat saavat moninkertaista tukea hätämajoituskeskuksiin nähden, koska valmistavat ruokansa itse, ruokkii vain lieveilmiöitä sekä turvapaikanhakijoiden välistä eriarvoisuutta. Käyttörahan sijaan, tuen tulisikin painottua ateriapalveluihin, joiden toteuttamiseksi myös lounassetelit tai maksusitoumukset ruokaan voisivat tarvittaessa toimia vaihtoehtona, Saarakkala esittää.
Miksi hakijoita ei
palauteta Ruotsiin?
Saarakkala jätti ministeri Orvolle toisenkin kirjallisen kysymyksen, jossa hän tiedusteli, miksi turvallisen Dublin-maan Ruotsin kautta Suomeen tulevia turvapaikanhakijoita ei palauteta Ruotsiin ja heidän turvapaikkahakemustaan käsitellä siellä.
Saarakkala huomauttaa, että maahanmuuttoviraston verkkosivuston mukaan turvapaikkahakemus käsitellään vastuunmäärittämisen takia vain yhdessä EU:n jäsenvaltiossa, Norjassa, Islannissa, Sveitsissä tai Liechtensteinissa niin sanotun Dublin-menettelyn perusteella.
– Sen mukaan turvapaikkahakemuksen käsittely kuuluu sille jäsenvaltiolle, jossa turvapaikkaa hakevalla on perheenjäseniä, tai joka on jo myöntänyt turvapaikanhakijalle oleskeluluvan tai viisumin, tai jonka kautta turvapaikanhakija on tullut Suomeen tai josta hän on jo hakenut turvapaikkaa.
Länsirajalle
täysi valvonta?
Maahanmuuttoviraston mukaan tällaisessa tapauksessa Suomen viranomaisille turvapaikanhakijan tekemää turvapaikkahakemusta ei tutkita Suomessa, vaan se tutkitaan edellä mainittujen perusteiden takia esimerkiksi Ruotsissa, jos turvapaikanhakija on tullut Suomeen Ruotsin kautta.
Saarakkala ihmettelee, mikä on tällä hetkellä syynä siihen, ettei käännytys tai palautus takaisin Ruotsiin tapahdu nopeasti, vaikka rajavalvonta Suomen länsirajalla on tiukentunut ja pystytään selkeästi todentamaan, mistä turvapaikanhakijat Suomeen saapuvat.
– Asiasta uutisoidaan päivittäin ja järjestelykeskuskin on perustettu Tornioon. Tulisiko kenties ottaa käyttöön täysi rajavalvonta, mikäli nykyinen todentaminen siitä, mistä henkilö Suomeen saapuu, ei riitä todisteeksi, vai mistä johtuu henkilöiden käännyttämättömyys takaisin Ruotsiin?
Kuvassa: Turvapaikanhakijat osoittivat viime viikolla mieltään Oulussa Huikkavaaran hätämajoitusyksikön ruuasta ja majoitusolosuhteista.
SUOMEN UUTISET