

Wihonen: Miten Huoltovarmuuskeskuksen on oletettu suoriutuvan hankinnoista, kun on tullut selväksi, ettei tarvittavaa hankintaosaamista ole ollut?
Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy sosiaali- ja terveysministeriön suorittamista hankinnoista Huoltovarmuuskeskuksen välityksellä.
– Koronavirusepidemia yllätti maailman ja Suomen täysin. Oletukset hyvistä varmuusvarastoista osoittautuivat vääriksi, kun koronan torjunta vaati suuria määriä suojavarusteita. Huoltovarmuuskeskuksen tehtäväksi osoitettiin nopealla aikataululla hankkia suuri määrä suojatarvikkeita mahdollisimman nopeasti. Kun kokemusta oikeaoppisista hankintojen tekemisistä ei ollut, johti tilanne kohuun, Wihonen toteaa.
Sairaanhoitopiirit hankkivat suojat itse
Sairaanhoitopiireissä hankintaorganisaatioina toimivat sairaanhoitopiirit itse. Esimerkiksi Ylä-Savon sotekuntayhtymä aikoo tehostaa suojainten hankintaa koronaviruspandemian vuoksi ja aikoo siirtää päätösvaltaa toimitusjohtajalleen siten, että toimitusjohtaja voi päättää suojainhankinnoista 600 000 euroon saakka.
– Ihmetystä herättää, että Huoltovarmuuskeskusta kuvataan valtakunnallisena hankintaorganisaationa.
Valvooko ministeriö jatkossa?
Wihonen tiedustelee, miksi hallitus on käyttänyt Huoltovarmuuskeskusta hankintaorganisaationa, vaikka se ei kuulu laitoksen perustehtäviin.
– Onko sosiaali- ja terveysministeriö toiminut oikein antamalla tukipyyntöjä Huoltovarmuuskeskukselle, jonka perustehtäviin ei kuulu hankintojen tekeminen?
Huoltovarmuuskeskusta syytetään hankintaosaamisen puutteesta ja Wihonen kysyy, että miten keskuksen on oletettu suoriutuvan hankinnoista, kun on tullut selväksi, ettei tarvittavaa hankintaosaamista ole ollut.
– Tulisiko työ- ja elinkeinoministeriön valvoa tarkemmin Huoltovarmuuskeskuksen toimintaa, jos ministeriöllä ei ole tietoa keskuksen tekemistä hankinnoista?
SUOMEN UUTISET
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomi tilasi sairaalakäyttöön suojamaskeja, joita ei voi käyttää sairaalassa – miksei Huoltovarmuuskeskus tilannut kolmostason suojia?

Perussuomalaiset työministeri Haataiselle: Oletteko valmis eroamaan?

Huoltovarmuuskeskuksen “Kiina-kaupoissa” epäselvyyksiä – Juvonen: Millaisia taloudellisia tappioita Suomelle aiheutuu tilausprosessista, jossa tuotteiden laatu ei vastaa tilattua?

Packalén huoltovarmuuskeskusjupakasta: “Tietojeni mukaan tavaraa on ollut vakiintuneilta toimittajilta saatavilla” – tavara on ollut aitoa ja hinnaltaan vain murto-osa nyt maksetusta

Tuula Haatainen ilmoitti Huoltovarmuuskeskuksen johtajan erosta, muttei vielä omastaan

Sosiaali- ja terveysministeriö toimii ilman strategiaa ja aiheuttaa kaaosta – Juvonen: Huoltovarmuuskeskuksen puututtava peliin
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää