Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy sosiaali- ja terveysministeriön suorittamista hankinnoista Huoltovarmuuskeskuksen välityksellä.

– Koronavirusepidemia yllätti maailman ja Suomen täysin. Oletukset hyvistä varmuusvarastoista osoittautuivat vääriksi, kun koronan torjunta vaati suuria määriä suojavarusteita. Huoltovarmuuskeskuksen tehtäväksi osoitettiin nopealla aikataululla hankkia suuri määrä suojatarvikkeita mahdollisimman nopeasti. Kun kokemusta oikeaoppisista hankintojen tekemisistä ei ollut, johti tilanne kohuun, Wihonen toteaa.

Sairaanhoitopiirit hankkivat suojat itse

Sairaanhoitopiireissä hankintaorganisaatioina toimivat sairaanhoitopiirit itse. Esimerkiksi Ylä-Savon sotekuntayhtymä aikoo tehostaa suojainten hankintaa koronaviruspandemian vuoksi ja aikoo siirtää päätösvaltaa toimitusjohtajalleen siten, että toimitusjohtaja voi päättää suojainhankinnoista 600 000 euroon saakka.

– Ihmetystä herättää, että Huoltovarmuuskeskusta kuvataan valtakunnallisena hankintaorganisaationa.

Valvooko ministeriö jatkossa?

Wihonen tiedustelee, miksi hallitus on käyttänyt Huoltovarmuuskeskusta hankintaorganisaationa, vaikka se ei kuulu laitoksen perustehtäviin.

– Onko sosiaali- ja terveysministeriö toiminut oikein antamalla tukipyyntöjä Huoltovarmuuskeskukselle, jonka perustehtäviin ei kuulu hankintojen tekeminen?

Huoltovarmuuskeskusta syytetään hankintaosaamisen puutteesta ja Wihonen kysyy, että miten keskuksen on oletettu suoriutuvan hankinnoista, kun on tullut selväksi, ettei tarvittavaa hankintaosaamista ole ollut.

– Tulisiko työ- ja elinkeinoministeriön valvoa tarkemmin Huoltovarmuuskeskuksen toimintaa, jos ministeriöllä ei ole tietoa keskuksen tekemistä hankinnoista?

SUOMEN UUTISET