Yhdysvaltain ulkoministeriö on luokitellut neljä eurooppalaista Antifa-ryhmää ulkomaisiksi terroristijärjestöiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Yhdysvaltain viranomaiset voivat tutkia näiden ryhmien rahoitusta ja yhteyksiä amerikkalaisiin ryhmiin sekä asettaa erilaisia pakotteita ryhmien jäseniksi epäillyille henkilöille. Terroristijärjestöjen jäsenyys tai tukeminen ovat rikoksia.
Kaksi näistä terroristijärjestöiksi julistetuista ryhmistä on kreikkalaisia. Molemmat ovat tehneet pommi-iskuja Kreikan poliiseja ja viranomaisia vastaan. Kolmas ryhmä on tehnyt Italiassa pommi-iskuja ja ampunut energia-alan yritysjohtajaa molempiin polviin.
Vasarajengi on nyt virallisesti terroristijärjestö
Suomalaisesta näkökulmasta mielenkiintoisin on neljäs terroristijärjestöksi luokiteltu Antifa-ryhmä. Kyseessä on saksalainen ”vasarajengi”, josta Yhdysvaltain ulkoministeriö käyttää nimitystä Antifa Ost tai Hammerbande.
Vasarajengi on tehnyt Saksassa lukuisia joukkopahoinpitelyjä vuosina 2018-23. Sen johtajana toiminut opiskelija Lina E. tuomittiin kesällä 2023 väkivalta- ja omaisuusrikoksista viiden vuoden ja kolmen kuukauden vankeusrangaistukseen.
Saksalaisen vasarajengin jäseniä osallistui myös Budapestissa helmikuussa 2023 tapahtuneeseen pahoinpitelyjen sarjaan. Unkari on tästä syystä julistanut vasarajengin terroristijärjestöksi.
Andersson puhui pahoinpitelyistä epäiltyjen tukitapahtumassa
Suomeen tämä liittyy siten, että vasemmistoliiton meppi Li Andersson esiintyi vuosi sitten europarlamentin vasemmistoryhmän tapahtumassa, joka oli järjestetty Budapestin katupahoinpitelyistä epäiltyjen äärivasemmistolaisten tukemiseksi. Mukana oli myös italialainen Ilaria Salis, jota epäillään osallisuudesta Budapestin pahoinpitelyihin järjestäytyneen rikollisjärjestön (eli ns. vasarajengin) jäsenenä.
Ilaria Salis pidätettiin 11.2.2023 yhdessä kahden saksalaisen aktivistin kanssa. Unkarin poliisi on julkaissut pidätyksestä videon, jossa näkyy Salisin taskusta löytynyt teleskooppipamppu. Hänen toveriltaan löytyi vasara. Salisin isä, Roberto Salis, kertoi italialaislehdelle tyttärensä pitäneen pamppua mukanaan itsepuolustusta varten. Tytär oli matkustanut Budapestiin osallistuakseen mielenosoitukseen äärioikeiston marssia vastaan.
Syytteen tuoma julkisuus nosti Salisin mepiksi
Syytteen tuoma julkisuus nosti Ilaria Salisin europarlamenttiin. Hänestä tehtiin Italian punavihreiden kärkiehdokas vuoden 2024 EU-vaaleissa, jotta hän vapautuisi tutkintavankeudesta Unkarissa meppien nauttiman syytesuojan avulla. Salisilla ei ollut aiempaa poliittista taustaa, joten kenelläkään ei ollut mitään muuta syytä äänestää häntä.
Unkari vaati europarlamenttia kumoamaan Salisin syytesuojan, jotta oikeudenkäynti voisi jatkua. Tiukassa äänestyksessä parlamentti säilytti Salisin syytesuojan äänin 306 -305.
Kyseessä oli salainen lippuäänestys, joten emme voi tietää, miten kukakin meppi äänesti. Li Andersson kävi joka tapauksessa äänestyksen jälkeen onnittelemassa Ilaria Salisia. Vasemmistoliiton toinen meppi Merja Kyllönen kertoi avoimesti Iltalehdelle äänestäneensä Salisin syytesuojan säilyttämisen puolesta.
Mäenpään Li Andersson olisi halunnut syytteeseen
Kun valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen pyysi eduskunnalta lupaa saada asettaa kansanedustaja Juha Mäenpää syytteeseen hänen eduskunnan täysistunnossa kesäkuussa 2019 pitämänsä ”vieraslajit”-puheen johdosta, Li Andersson kertoi äänestäneensä Mäenpään syytesuojan poistamisen puolesta.
– Ei ole oikein välittää viestiä, että kansanedustajia koskisi eri lait kuin muita kansalaisia. Kansanedustajien syytesuoja on tarkoitettu demokratian suojaksi, ei kansanedustajien rikosoikeudellisen vastuun poistamiseksi tyystin, Andersson kirjoitti.
– Syyttämislupa olisi tarkoittanut, että riippumaton oikeuslaitos olisi saanut tutkia, onko rikosta tapahtunut. Sen puolesta äänestäminen olisi ollut oikeusvaltion periaatteita kunnioittava ratkaisu.
Mäenpään tapauksessa kyse oli vieraslaji-sanan käyttämisestä eduskunnan täysistunnossa, ei ihmisten hakkaamisesta pampulla ennen europarlamenttiin valituksi tulemista, kuten Salisia koskevassa rikosepäilyssä. Kummassakaan tapauksessa syytesuojaa ei purettu, joten riippumaton oikeuslaitos ei päässyt tutkimaan, onko rikosta tapahtunut.
