SDP:n Sanna Marin, keskustan Annika Saarikko ja vihreiden Maria Ohisalo jättivät jälkeensä ylivelkaantuneen Suomen. / LEHTIKUVA/ARKISTO
Yleisradion talousuutisissa ja -kommenteissa ääneen pääsevät usein veronalennusten kriitikot ja sopeutusten vastustajat. Samaan aikaan journalistista kritiikkiä vasemmisto-opposition talouslinjauksia kohtaan Ylellä ei juuri ole.
Yleisradio on uutisoinut nihkeänpuoleisesti tiistaina valmistuneen hallituksen budjettiriihen päätöksistä.
Riihen veroratkaisuilla ja kasvutoimilla tuetaan orastavaa talouskasvua. Esimerkiksi palkansaajan verotus kevenee. Työllistymistä – etenkin nuorten työllistymistä – tuetaan eri toimilla, mutta samalla pidetään kiinni hyvinvointipalveluista ja puolustuksesta, joihin kohdistuu kasvupainetta.
Lähinnä toissijaisiin menoihin kohdistuvia, leikkauksin toteutettuja sopeutuksia on reilun miljardin edestä, sillä hallitus pitää kiinni tavoitteestaan vakauttaa velkasuhde hallituskauden loppuun mennessä. Ilman hallituksen toimia Suomen velkaantuminen kasvaisi hallitsemattomasti.
Ylen riihiuutisissa toistuvat ilmaisut kuten ”saksikäsi”, ja pääministeri Petteri Orpon sanotaan ”puhkuvan luottamusta” talouskasvuun.
Sopeutuksia Yle moitiskelee muun median tapaan, mutta jutuissa ei huomioida sitä, että tälläkin hetkellä menoja rahoitetaan velalla, joten sopeutusten vaihtoehtona olisi lisävelka. Valtiontalouden alijäämän taustalla ovat kasvaneet sotemenot, kasvavat puolustusmenot sekä etenkin vanhan velan korkomenot. Pelkästään tänä vuonna velan korkoihin menee yli 3 miljardia euroa.
Yle myös antaa mielellään tilaa erilaisten ajatushautomoiden linjauksille, joiden mukaan esimerkiksi talouden sopeutukset ”kurjistavat taloutta”. Sitä Yle ei näissä yhteyksissä kerro, että hallituksen linja sopeutuksista saa tukea muun muassa talousjärjestö OECD:lta.
Ylen talousuutisten sävy oli sangen erilainen pääministeri Sanna Marinin hallituskaudella. Marinin hallitus muistetaan siitä, että se ei käytännössä tehnyt menosopeutuspäätöksiä, vaan sen sijaan kiristi verotusta.
Kevään 2021 kehysriihen uutisoinnissa Yle kertoi Marinin hallituksen olevan ”sitoutunut noin 370 miljoonan euron menoleikkauksiin”, vaikka tosiasiassa riihen päätöksin menokehykset päätettiin ylittää 900 miljoonalla eurolla.
Marinin hallitus luopui menokehyksestä vuonna 2020, ja paluu kehysmenettelyyn vuonna 2021 sisälsi lukuisia poikkeuksia. Kehysriihessä 2021 hallitus korotti kehystasoa vuosiksi 2022 ja 2023, vaalikauden alussa sovitusta kehystasosta poiketen.
Marinin hallituksen vuosina 2019-2023 lisää velkaa kertyi jopa liki 40 miljardia euroa. Ajanjaksolle osuivat toki koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan aiheuttamat menot. Silti lukuisat muut menolisäykset, kuten sote-uudistus, oppivelvollisuuden laajennus ja pienemmistä päätöksistä esimerkiksi laittomasti maassa oleskelevien ulkomaalaisten palveluiden lisäykset, kasvattivat velkaa.
Marinin hallituksen harkinnanvaraisten toimien osuus lisävelasta oli jopa reilu kolmannes, eli kaikkea ei voi panna koronan ja sodan piikkiin.
Myös monet ekonomistit ovat moittineet Marinin hallituksen rahan hassaamista ideologisiin menolisäyksiin – siis toissijaisiin menoihin.
Kesällä 2023 aloittanut pääministeri Orpon ja valtiovarainministeri Riikka Purran hallitus sai perinnöksi Marinin hallituksen aikana kasvatetun velkataakan, ja korkojen nousu on nyt tehnyt velan hoidosta entistä kalliimpaa.
Sopeutuksilla, laajoilla työllisyystoimilla ja muilla taloutta vahvistavilla toimilla hallitus kuitenkin tähtää siihen, että velkasuhde vakautuu tavoitteen mukaisesti vaalikauden loppuun mennessä.
Unohduksiin on saattanut jäädä, että myös Marinin hallituksen tavoitteeksi silloiseen hallitusohjelmaan oli kirjattu julkisen talouden tasapainottaminen ja julkisen velan BKT-suhteen alentaminen.
Nykyinen hallitus käytännössä toteuttaa edeltäjänsä tavoitetta, mutta tämä ei näytä maistuvan vasemmisto-oppositiolle, joka moittii käytännössä jokaista yksittäistä sopeutustoimea, jopa toissijaisiin menoihin.
Ylen sisällöissä kaikkiaan loistaa poissaolollaan kritiikki vasemmisto-opposition talouslinjauksia kohtaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja, puolueen 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius huomautti Ylen aamu -ohjelmassa äskettäin kansanedustaja Nasima Razmyarille, että SDP ei ole edes kertonut omaa vaihtoehtoaan sopeutuksille.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valtiovarainministeri Riikka Purra mainitsee kanavillaan ne samat säästökohteet jotka ovat kuukausi sitten julkaistulla valtiovarainministerin ja eilen kerrotulla hallituksen listalla.
Perussuomalaisten kansanedustaja Antti Kangas pitää tärkeänä, että hallituksen budjettiriihen päätöksissä ei kohdistettu uusia leikkauksia maatalouden tukiin.
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää budjettiriihen verolinjaa odotettuna ja pääosin onnistuneena kokonaisuutena. Kevään kehysriihessä linjatut veromuutokset toteutetaan lähes sellaisinaan. - Ansiotulojen verotuksen muutokset tukevat talouden kääntymistä kasvuun. Samalla ratkotaan joitakin verojärjestelmän pitkäaikaisia rakenteellisia vinoumia.
Sivistysala ry kiittää hallitusta siitä, ettei vuoden 2026 budjettiesitykseen sisälly uusia säästöjä koulutukseen. Politiikan ja vaikuttamisen johtaja Heikki Kuutti Uusitalo pitää ratkaisua tärkeänä, vaikka tutkimus- ja kehitysrahoituksen kasvutahti loivenee bruttokansantuotteen kehityksen vuoksi.
Hallitus pyrkii budjettiriihen päätöksillä vauhdittamaan orastavaa talouskasvua, vahvistamaan kansalaisten luottamusta talouteen sekä edistämään työllisyyttä. Hallitus helpottaa etenkin nuorten pääsyä työelämään.
Viikon suosituimmat
Suomen Uutiset teki faktantarkistuksen Ilta-Sanomien käyttämän faktantarkistajan poliittisista kytköksistä. Tarkistuksessa selvisi, että Keskisarjan puheita arvioivalla faktantarkistajalla on taustaa ja kytköksiä vihreisiin.
Minneapolisissa tapahtui kouluammuskelu, jossa hyökkääjä tappoi kaksi lasta ja haavoitti lähes kahtakymmentä. Suomen valtamedia jätti järjestelmällisesti kertomatta, että ampuja oli Trumpia ja juutalaisia vihaava "transnainen".
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja palaa vielä tämän viikon mediakohuun toteamalla, että hän hyvin ymmärtää, miltä Jussi Halla-ahosta aikoinaan tuntui selittää sata kertaa sama asia samoille ihmisille, jotka eivät ymmärrä tai eivät tahdo ymmärtää varsin selkeitä seikkoja.
Silminnäkijähavaintojen mukaan maahanmuuttajataustaisten miesten väitetään käyneen nuorten kimppuun Jyväskylän satama-alueella viime viikonloppuna.
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.
Budjettiriihessä käsitellään muun muassa leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin rahoihin. Monet järjestöt ovat palkanneet veronmaksajien rahoilla kovapalkkaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta järjestöt saisivat lisää rahaa.
Vates-säätiö on yksi monista julkisilla varoilla rahoitettavista yhteisöistä, joiden missiona on edistää vammaisten pääsyä työelämään. Konkreettisia tuloksia, kuten lukuja työllistyneiden vammaisten määristä, ei kuitenkaan Vatesin vuosikertomuksesta löydy.
