Oikeusprofessori Erkki Havansi ja kansanedustaja Jari Ronkainen torjuvat Ylen päätoimittajan esityksen. – Muutoksia pitää pystyä tekemään, eikä Yle voi olla erityisasemassa, Ronkainen sanoo. Myös Havansi pitää Jääskeläisen ehdotusta ylimitoitettuna.
Yleisradion päätoimittaja Atte Jääskeläinen pohtii Ylen asemaa ja tulevaisuutta uuden Journalisti-lehden haastattelussa. Jutussa esillä on myös Ylen nykyinen, verotukseen perustuva rahoitusmalli jossa on Jääskeläisen mukaan viilattavaa.
Hän ei kaipaa entistä lupamaksujärjestelmää. Sen sijaan Jääskeläinen toivoo, että Ylen asema vahvistettaisiin perustuslain tasolla.
– Voisi harkita, pitäisikö perustuslakiin kirjata, että Yleä koskevat lainmuutokset tulisi tehdä vaikeutetussa säätämisjärjestyksessä, Jääskeläinen sanoo.
Esityksestä voi halutessaan huomata epäluottamusta ja turhautumista parlamentaarisen työryhmän, eli niin sanotun Satosen työryhmän loppuraporttiin, jossa arvioitiin Ylen tehtävää ja rahoitusta tuleville vuosille. Työryhmä esitti viime vuonna suuria muutoksia esimerkiksi Ylen rahoitukseen, hallintoneuvoston asemaan ja ulkopuolisiin ohjelmaostoihin.
Ylen asemaa ei pidä valaa betoniin
Kansanedustaja, Ylen hallintoneuvoston jäsen Jari Ronkainen (ps.) antaa täystyrmäyksen Yle-pomo Jääskeläisen esitykselle.
– Ei tällaista missään tapauksessa!
– Ylen asemaa ei pidä ”valaa betoniin” perustuslain tasolla. Järjestely tekisi entistä vaikeammaksi koskea millään tavalla Ylen toimintaan. Kuitenkin, koska maailma muuttuu koko ajan, meidän on pystyttävä tekemään jouhevasti muutoksia myös Ylen osalta, Ronkainen sanoo.
Jääskeläisen esitys johtaisi päinvastaiseen tilanteeseen, koska perustuslain muuttaminen on vaikeaa. Perustuslakia koskeva muutos hyväksytään ensin eduskuntakäsittelyssä yksinkertaisella enemmistöllä, minkä jälkeen lakiehdotus jätetään lepäämään seuraavaan vaalikauteen. Jotta perustuslain muutos tulisi voimaan, seuraavissa vaaleissa valitun eduskunnan pitäisi vielä hyväksyä muutos kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä.
Perustuslakia voidaan muuttaa myös yhdellä eduskuntakokoonpanolla. Se tosin edellyttää, että muutosesitys ensin julistetaan kiireelliseksi vähintään viiden kuudesosan kannatuksella.
Esityksessä ei ole tolkkua
Suomen perustuslaissa säädetään lähinnä Suomen valtiojärjestyksestä sekä kansalaisten perusoikeuksista, eikä perustuslaissa ole mainintaa muistakaan valtion omistamista tai rahoittamista yhtiöistä.
– Olisiko sitten seuraavaksi edessä keskustelu Postin tai Alkon asemasta? Ei liene kuitenkaan tarpeellista, että perustuslaissa turvataan kansalaisille esimerkiksi vapaus ostaa alkoholia valtion omistamasta monopoliyhtiöstä, Ronkainen sanoo.
”Monen mielestä nykyisenkaltainen Yle on liian suuri organisaatio, joten tältäkin osin muutoksen tarvetta on voitava arvioida jatkossa.”
Hän näkee, että Jääskeläisen esityksen taustalla on osin epätietoisuuden aiheuttamaa pelkoa Ylen aseman turvaamisesta.
– Ylellä on varmasti oma tehtävänsä, mutta mielestäni Satosen ryhmässä on tehty hyvää työtä ja myös arvioitu kriittisesti Ylen asemaa. Monen mielestä nykyisenkaltainen Yle on liian suuri organisaatio, joten tältäkin osin muutoksen tarvetta on voitava arvioida jatkossa.
”Jääskeläisen esitys on ylevästi muotoiltu, mutta se käytännössä tarkoittaisi vain sitä, että Ylessä olisi mahdollista toimia vapaasti ja että rahoitus olisi aina turvattu.”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä tuskin löytyy kannatusta Jääskeläisen esitykselle. Ronkainen arvelee, että tuskin laajemmin muistakaan puolueista.
– En usko, että tällaista missään pidetään kovin tolkullisena. Jääskeläisen esitys on ylevästi muotoiltu, mutta se käytännössä tarkoittaisi vain sitä, että Ylessä olisi mahdollista toimia vapaasti ja että rahoitus olisi aina turvattu.
Epärealistinen esitys
Oikeustieteen professori, Keravan kaupunginvaltuuston jäsen Erkki Havansi (ps.) on Ronkaisen kanssa samaa mieltä. Havansi näkee Jääskeläisen esityksen ylimitoitettuna.
– Esitys on myös epärealistinen, kun ottaa huomioon kuinka vaikeaa perustuslain muuttaminen on. Epäilen, olisiko edes mahdollista saada eduskunnassa tarvittava enemmistö sille, että tällainen esitys voisi tulla käsittelyyn.
– Perustuslaki on niin korkean tason asia. Yle kuitenkin on vain virasto, informaatio-organisaatio, joten ei liene tarpeellista säätää Ylen asemasta perustuslain tasolla. Mitä lisäarvoa sellaisesta olisi? Havansi kysyy.
”Hakematta tulee mieleen tapaus Juha Sipilä ja esillä olleet, Ylen johtoon kohdistuneet painostusoperaatiot. Tähän voi liittyä myös Suomen heikentynyt asema sananvapauden mallimaana.”
Hän arvioi, että esitys on osin seurausta viimeaikaisista Yle-kohuista.
– Hakematta tulee mieleen tapaus Juha Sipilä ja esillä olleet, Ylen johtoon kohdistuneet painostusoperaatiot. Tähän voi liittyä myös Suomen heikentynyt asema sananvapauden mallimaana, Havansi arvioi.
Suomi putosi äskettäin Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapauslistalla Norjan ja Ruotsin jälkeen sijalle kolme. Kyseinen lista ilmestyy vuosittain, ja Suomi on useina aiempina vuosina ollut listan kärjessä.
Erikoinen järjestely Euroopan mittakaavassa
Havansi arvioi vielä, että Jääskeläisen esitys on Euroopan mittakaavassa melko erikoinen.
– Lieneekö muissa Euroopan valtioissa järjestelyä, että kansallisesta yleisradioyhtiöstä säädettäisiin näin korkealla tasolla?
Vertailukohtaa voi hakea Ison-Britannian yleisradioyhtiöstä BBC:stä. BBC:n toimintaa säädellään kuninkaallisella lupakirjalla ja valtiovallan ja yhtiön välisellä sopimuksella. Kuninkaallinen lupakirja on aina määräaikainen ja se uusitaan kymmenen vuoden välein. BBC:n toiminnasta säädetään tavallisen lain tasolla, joten periaatteessa yhtiön toimintaan on mahdollista aina tehdä muutoksia.
Huomattavaa on myös, ettei Isossa-Britanniassa ole perustuslakia, vaan kaikkia kuningaskunnan lakeja voidaan muuttaa parlamentin enemmistöpäätöksillä.
ILKKA JANHUNEN