

Yle-pomo Jääskeläinen esittää Ylen aseman kirjaamista perustuslakiin – perussuomalaisilta täystyrmäys: ”Ei missään tapauksessa!”
Oikeusprofessori Erkki Havansi ja kansanedustaja Jari Ronkainen torjuvat Ylen päätoimittajan esityksen. – Muutoksia pitää pystyä tekemään, eikä Yle voi olla erityisasemassa, Ronkainen sanoo. Myös Havansi pitää Jääskeläisen ehdotusta ylimitoitettuna.
Yleisradion päätoimittaja Atte Jääskeläinen pohtii Ylen asemaa ja tulevaisuutta uuden Journalisti-lehden haastattelussa. Jutussa esillä on myös Ylen nykyinen, verotukseen perustuva rahoitusmalli jossa on Jääskeläisen mukaan viilattavaa.
Hän ei kaipaa entistä lupamaksujärjestelmää. Sen sijaan Jääskeläinen toivoo, että Ylen asema vahvistettaisiin perustuslain tasolla.
– Voisi harkita, pitäisikö perustuslakiin kirjata, että Yleä koskevat lainmuutokset tulisi tehdä vaikeutetussa säätämisjärjestyksessä, Jääskeläinen sanoo.
Esityksestä voi halutessaan huomata epäluottamusta ja turhautumista parlamentaarisen työryhmän, eli niin sanotun Satosen työryhmän loppuraporttiin, jossa arvioitiin Ylen tehtävää ja rahoitusta tuleville vuosille. Työryhmä esitti viime vuonna suuria muutoksia esimerkiksi Ylen rahoitukseen, hallintoneuvoston asemaan ja ulkopuolisiin ohjelmaostoihin.
Ylen asemaa ei pidä valaa betoniin
Kansanedustaja, Ylen hallintoneuvoston jäsen Jari Ronkainen (ps.) antaa täystyrmäyksen Yle-pomo Jääskeläisen esitykselle.
– Ei tällaista missään tapauksessa!
– Ylen asemaa ei pidä ”valaa betoniin” perustuslain tasolla. Järjestely tekisi entistä vaikeammaksi koskea millään tavalla Ylen toimintaan. Kuitenkin, koska maailma muuttuu koko ajan, meidän on pystyttävä tekemään jouhevasti muutoksia myös Ylen osalta, Ronkainen sanoo.
Jääskeläisen esitys johtaisi päinvastaiseen tilanteeseen, koska perustuslain muuttaminen on vaikeaa. Perustuslakia koskeva muutos hyväksytään ensin eduskuntakäsittelyssä yksinkertaisella enemmistöllä, minkä jälkeen lakiehdotus jätetään lepäämään seuraavaan vaalikauteen. Jotta perustuslain muutos tulisi voimaan, seuraavissa vaaleissa valitun eduskunnan pitäisi vielä hyväksyä muutos kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä.
Perustuslakia voidaan muuttaa myös yhdellä eduskuntakokoonpanolla. Se tosin edellyttää, että muutosesitys ensin julistetaan kiireelliseksi vähintään viiden kuudesosan kannatuksella.
Esityksessä ei ole tolkkua
Suomen perustuslaissa säädetään lähinnä Suomen valtiojärjestyksestä sekä kansalaisten perusoikeuksista, eikä perustuslaissa ole mainintaa muistakaan valtion omistamista tai rahoittamista yhtiöistä.
– Olisiko sitten seuraavaksi edessä keskustelu Postin tai Alkon asemasta? Ei liene kuitenkaan tarpeellista, että perustuslaissa turvataan kansalaisille esimerkiksi vapaus ostaa alkoholia valtion omistamasta monopoliyhtiöstä, Ronkainen sanoo.
”Monen mielestä nykyisenkaltainen Yle on liian suuri organisaatio, joten tältäkin osin muutoksen tarvetta on voitava arvioida jatkossa.”
Hän näkee, että Jääskeläisen esityksen taustalla on osin epätietoisuuden aiheuttamaa pelkoa Ylen aseman turvaamisesta.
– Ylellä on varmasti oma tehtävänsä, mutta mielestäni Satosen ryhmässä on tehty hyvää työtä ja myös arvioitu kriittisesti Ylen asemaa. Monen mielestä nykyisenkaltainen Yle on liian suuri organisaatio, joten tältäkin osin muutoksen tarvetta on voitava arvioida jatkossa.
”Jääskeläisen esitys on ylevästi muotoiltu, mutta se käytännössä tarkoittaisi vain sitä, että Ylessä olisi mahdollista toimia vapaasti ja että rahoitus olisi aina turvattu.”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä tuskin löytyy kannatusta Jääskeläisen esitykselle. Ronkainen arvelee, että tuskin laajemmin muistakaan puolueista.
– En usko, että tällaista missään pidetään kovin tolkullisena. Jääskeläisen esitys on ylevästi muotoiltu, mutta se käytännössä tarkoittaisi vain sitä, että Ylessä olisi mahdollista toimia vapaasti ja että rahoitus olisi aina turvattu.
Epärealistinen esitys
Oikeustieteen professori, Keravan kaupunginvaltuuston jäsen Erkki Havansi (ps.) on Ronkaisen kanssa samaa mieltä. Havansi näkee Jääskeläisen esityksen ylimitoitettuna.
– Esitys on myös epärealistinen, kun ottaa huomioon kuinka vaikeaa perustuslain muuttaminen on. Epäilen, olisiko edes mahdollista saada eduskunnassa tarvittava enemmistö sille, että tällainen esitys voisi tulla käsittelyyn.
– Perustuslaki on niin korkean tason asia. Yle kuitenkin on vain virasto, informaatio-organisaatio, joten ei liene tarpeellista säätää Ylen asemasta perustuslain tasolla. Mitä lisäarvoa sellaisesta olisi? Havansi kysyy.
”Hakematta tulee mieleen tapaus Juha Sipilä ja esillä olleet, Ylen johtoon kohdistuneet painostusoperaatiot. Tähän voi liittyä myös Suomen heikentynyt asema sananvapauden mallimaana.”
Hän arvioi, että esitys on osin seurausta viimeaikaisista Yle-kohuista.
– Hakematta tulee mieleen tapaus Juha Sipilä ja esillä olleet, Ylen johtoon kohdistuneet painostusoperaatiot. Tähän voi liittyä myös Suomen heikentynyt asema sananvapauden mallimaana, Havansi arvioi.
Suomi putosi äskettäin Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapauslistalla Norjan ja Ruotsin jälkeen sijalle kolme. Kyseinen lista ilmestyy vuosittain, ja Suomi on useina aiempina vuosina ollut listan kärjessä.
Erikoinen järjestely Euroopan mittakaavassa
Havansi arvioi vielä, että Jääskeläisen esitys on Euroopan mittakaavassa melko erikoinen.
– Lieneekö muissa Euroopan valtioissa järjestelyä, että kansallisesta yleisradioyhtiöstä säädettäisiin näin korkealla tasolla?
Vertailukohtaa voi hakea Ison-Britannian yleisradioyhtiöstä BBC:stä. BBC:n toimintaa säädellään kuninkaallisella lupakirjalla ja valtiovallan ja yhtiön välisellä sopimuksella. Kuninkaallinen lupakirja on aina määräaikainen ja se uusitaan kymmenen vuoden välein. BBC:n toiminnasta säädetään tavallisen lain tasolla, joten periaatteessa yhtiön toimintaan on mahdollista aina tehdä muutoksia.
Huomattavaa on myös, ettei Isossa-Britanniassa ole perustuslakia, vaan kaikkia kuningaskunnan lakeja voidaan muuttaa parlamentin enemmistöpäätöksillä.
ILKKA JANHUNEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Elomaa ja Hakkarainen: Ylen poliittinen riippumattomuus varmistettava – ”Ihmisten ajattelun ja mielipiteiden ohjailu on turhaa”

Luottamus Ylen riippumattomuuteen ja luotettavuuteen notkahti – ”Vääristelee tietoja ja pimittää rahankäyttöä”

Hakkaraisen tiukka linjaus Ylestä: ”100-150 miljoonaa budjetista pois, ruotsinkielistä ohjelmistoa karsittava, monikulttuurisuuden tukeminen poistettava Yle-laista”

Ronkainen oikaisee Ylen A-teemassa esitettyä väitettä: ”Väite on törkeä ja täysin perätön”

STT ryhtyi Ylen vahtikoiraksi: Epäili helsinkiläisopettajaa vihapuheesta – päätoimittaja: ”Nyt lopetetaan tämä puhelu”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Seksuaalista väkivaltaa Saksassa torjuvat uimahallijulisteet saavat kritiikkiä – kuvissa ahdistelijoiksi esitetään valkoisia naisia ja miehiä
Kahdeksan alaikäistä tyttöä on joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksi Saksan Gelnhausenin ulkouimalassa. Epäiltyinä on neljä syyrialaista miestä. Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua Saksan uimahallien turvallisuudesta. Samalla Kölnin kaupungin uimahalleihin asennetut seksuaalisesta väkivallasta varoittavat julisteet ovat joutuneet arvostelun kohteeksi, sillä niiden katsotaan esittävän ahdistelijoina sellaisia ryhmiä, jotka tilastojen mukaan syyllistyvät näihin tekoihin kaikkein harvimmin.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Jengipomon pidätys Turkissa enteilee huumemarkkinoiden uusjakoa Pohjolassa – valtatyhjiö täytetään tavalla tai toisella
Rikollispomon pidätys Turkissa johtaa valtatyhjiöön Pohjoismaiden ja ennen kaikkea Ruotsin huumekaupassa. Myös kilpailevan jengin johtaja on maanpaossa, joten järjestäytyneen rikollisuuden mannerlaatat ovat liikkeessä. Tyhjiöillä on tapana täyttyä, tavalla tai toisella.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää