

MATTI MATIKAINEN
Ronkainen: Ylen uutisointi tarkoituksenmukaista ja vääristelevää – ”Toimittajien on kestettävä kritiikkiä omista journalistisista valinnoistaan”
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen kirjoittaa blogissaan Seura-lehden jutusta, jossa oli tutkittu Yleisradion hallintoneuvoston pöytäkirjoja ja havaittu, että kokouksissa on käsitelty myös yksittäisiä uutistapahtumia.
– Kyseessä olevat pöytäkirjamerkinnät koskevat minun toimiani ja katson, että minulla on hallintoneuvoston jäsenenä oikeus nostaa keskusteluun toimituksellisia linjauksia, vaikka neuvostolla ei olekaan operatiivista vastuuta Ylen toteuttamasta journalismista eikä näin ollen edes mahdollisuutta vaikuttaa uutissisältöön, Ronkainen toteaa.
Keskustelu ei ole painostusta
Hallintoneuvoston puheenjohtaja, perussuomalaisten kansanedustaja Kimmo Kivelä aikoo jatkossakin sallia ajankohtaiskeskustelun ja jopa yksittäisten uutistapahtumien esille ottamisen neuvoston kokouksissa, eikä pidä tätä minkäänlaisena painostuksena Ylen toimitusta tai sen tekemiä uutisia kohtaan.
– Hallintoneuvoston kokouksessa on paikalla laaja skaala Yleisradion toimintaa tuntevia henkilöitä, mukaan lukien Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtaja Atte Jääskeläinen, joka pitää sisältöasioiden esille ottamista neuvoston kokouksissa jopa suotavana.
Yle vääristelee tiedottamisen sijaan
Ronkainen sanoo pyrkineensä vaikuttamaan Ylen uutisoinnin tasapuolisuuteen.
– Ylen uutisointi vaikuttaa kerta toisensa jälkeen olevan tarkoitushakuista siten, että se jättää kertomatta, vääristelee tai tuo oman mielipiteensä julki tasapuolisen tiedottamisen sijaan. Esimerkkinä jo ennen Yhdysvaltain presidentinvaaleja aloitettu Donald Trumpin mustamaalaaminen, joka tulee räikeästi esille hänen ulkomaalaisten terroristien maahantulon estävän presidentillisen määräyksen uutisoinnissa otsikolla ”Trump rajoittaa muslimien maahantuloa”.
– Verkkouutiset oikoi uutisen sisältöä ansiokkaasti. Muslimeja ei siinä mainita sanallakaan! Määräys on lähinnä jatkumoa presidentti Barack Obaman aloittamalle politiikalle, jolla hän esti irakilaisten pakolaisten maahantulon Yhdysvaltoihin 6 kuukauden ajan vuonna 2013 ja valitsi vuonna 2015 Trumpinkin määräyksessä olevat maat erityistä huolta aiheuttaviksi ja erityisen viisumimenettelyn piiriin, Ronkainen kirjoittaa.
Todistustaakka on Ylellä
Ronkainen syyttää Ylen alentuneen ”Seuran kaltaiseen kohujutun kalasteluun” myös toimittaja Päivi Happosen tekemässä uutisessa. Siinä väitetään, että Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisia koskisivat erilaiset ohjeet tiettyihin puolustusvoimien virkoihin tai varusmiespalvelutehtäviin pääsemiseen.
– Puolustusministeri Jussi Niinistö on kiistänyt tällaisen epävirallisen ohjeistuksen olemassaolon ja epäillyt jopa Ylen joutuneen informaatio-operaation välikappaleeksi, mutta silti Ylen päätoimittaja Riikka Venäläinen inttää vastaan ja perustelee uutisen todenperäisyyttä viittaamalla ”puolustusvoimien sisällä olevaan luotettavan lähteeseen” ja siihen, että Ylen toimittajat ovat ohjeistuksen nähneet.
– Todistustaakka on Ylen puolella ja mikäli lähteitä ei ala löytyä, on Ylellä vähintäänkin nöyrän anteeksipyynnön paikka, Ronkainen vaatii.
Kohti totuudenmukaista uutisointia
Ronkainen lupaa jatkossakin nostaa blogissaan esiin neuvoston kokouksissa ja istuntosalissa kohtaamiaan vääryyksiä.
– Ylen toimittajien on pystyttävä ottamaan vastaan kritiikkiä heidän tekemistä journalistisista valinnoistaan ilman, että kokevat sen poliittiseksi painostukseksi, Ronkainen huomauttaa.
– Minä puolestani painostan Yleä tasapuoliseen ja totuudenmukaiseen uutisointiin, minkä pitäisi olla ei ainoastaan Ylen omien, vaan myös journalististen ohjeiden johtotähti, jota seurata.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Slunga-Poutsalo: ”Miksi valtamedia haluaa lietsoa vihan ilmapiiriä valheellisella uutisoinnilla?”

Potkuilla uhatun Ruben Stillerin kryptiset twiitit enteilivät Sipilä-kohua: ”Sananvapaus on ratkaisukeskeistä hiljaisuutta pääministerin kiukun äärellä”

Mäkelä: ”Suun soittaminen vieraan suurvallan päämiehelle ei ole Ylen asia – varsinkaan veronmaksajien rahoilla”

Olli Immonen ja Jari Ronkainen tyytyväisiä Ylen toiminnan supistuksiin – ”harppaus oikeaan suuntaan”

Ronkainen: Ylen ohjelmaostot muutaman henkilön käsissä – ”Jääkö toinen totuus kertomatta?”

Ronkainen: Yle myönsi yksipuolisen uutisoinnin Forssan joukkotappelusta – Eikö Ylen pitäisi kertoa totuus ja jättää järjestyksenpito poliisin tehtäväksi?

Ronkainen Forssan joukkotappelun uutisoinnista: Yksipuolista tiedottamista – Yle ”unohti” kertoa turvapaikanhakijoiden käyttämistä aseista

Jussi Niinistö: Ylen kaksoiskansalaisuutta koskevan ensimmäisen uutisen kaikki väitteet olivat virheellisiä

Luottamus Ylen riippumattomuuteen ja luotettavuuteen notkahti – ”Vääristelee tietoja ja pimittää rahankäyttöä”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.