Luottamus Ylen riippumattomuuteen ja luotettavuuteen notkahti – “Vääristelee tietoja ja pimittää rahankäyttöä”

Tuore kyselytutkimus osoittaa, että vain 47 prosenttia pitää Yle Uutisia riippumattomana. Myös arvio Yle uutisten luotettavuudesta on laskenut neljä prosenttia.

Tällä viikolla julkaistussa Yleisradion (Yle) uutisarvostuksia mittaavassa tutkimuksessa Yle Uutisia piti luotettavana uutismediana 86 prosenttia vastaajista. Arvio luotettavuudesta on äskettäin hieman notkahtanut, sillä edellisessä, viime joulukuussa julkistetussa ja lokakuussa tehdyssä suuressa Uutisarvostukset-tutkimuksessa tulos oli luotettavuuden osalta 90 prosenttia.

Tutkimuksen perusteella laskusuunnassa on myös mielikuva Ylen uutistoiminnan riippumattomuudesta. Vastaajista 47 prosenttia arvioi Yle Uutiset riippumattomaksi. Viime lokakuussa tehdyssä tutkimuksessa Yle Uutisia piti riippumattomana 48 prosenttia vastaajista. Korkeimmillaan Yle Uutisten riippumattomuusluku on vuosina 2013–2016 ollut 51 prosenttia.

Yle teettää nykyisin Uutisarvostukset-tutkimuksen muutamia kertoja vuodessa. Näiden tutkimusten tarkoituksena on selvittää Ylen asemaa suomalaisena uutistoimijana. Tuoreimman tutkimuksen on teettänyt Taloustutkimus. Siinä haastateltiin yhteensä 1 019 henkilöä eri puolilta Suomea.

Jo moni jättänyt Ylen

Ylen hallintoneuvoston jäsen, perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen ei ole yllättynyt, että arviot Ylen riippumattomuudesta ja luotettavuudesta ovat laskussa.

– Jos miettii Ylessä viime aikoina esille tulleita selkeitä epäkohtia ja uutisoinnin tasoa, on selvää että ne syövät kansalaisten luottamusta. Ylen uutistoiminnassa on paljon parantamisen varaa, Ronkainen sanoo.

Viime aikoina Yle on näyttäytynyt kriisiyhtiönä. Marraskuussa Yle uutisoi pääministeri Juha Sipilän läheisistä yhteyksistä Talvivaaran/Terrafamen urakoitsijaan, konepajayhtiö Katera Steeliin. Jutun julkaisusta seurasi kohu. Sen jälkimainingeissa toimittaja Salla Vuorikoski ja Yle Uutisten esimies Jussi Eronen irtisanoutuivat. Erosen mukaan syynä olivat näkemyserot sananvapaudesta.

Helmikuun alussa eduskunnan oikeusasiamies ilmoitti ratkaisustaan, jonka mukaan Sipilä ei ollut esteellinen Terrafame-asiassa.

Äskettäin Ylestä irtisanoutui myös tunnettu tv-journalisti Susanne Päivärinta. Hän työskenteli Ylessä lähes 20 vuotta. Irtisanoutumisestaan Päivärinta ilmoitti kollegoilleen sähköpostilla, jossa hän arvosteli kovin sanoin päätoimittaja Atte Jääskeläisen johtamistyyliä.

Tarkoitushakuista uutisointia

Ronkainen on jo aiemmin havainnut, kuinka Ylen uutisointi on toisinaan tarkoitushakuista. Yle julkaisee välillä uutisia, joiden tietolähteeksi saatetaan ilmoittaa vain jokin luotettava taho, joka on pelkästään Ylen toimituksen tiedossa. Tällöin yleisön on hankalaa laajemmin arvioida asiaa.

Näin tapahtui viimeksi kaksoiskansalaisuus-jutussa, jossa Yle esitti että puolustusvoimilla olisi käytössään ”salainen ohjeistus” jonka mukaan Suomi–Venäjä kaksoiskansalaisuus vaikuttaisi kaksoiskansalaisuuden omaavien henkilöiden koulutukseen ja olisi myös esteenä tiettyihin työtehtäviin puolustusvoimissa. Puolustusministeri Jussi Niinistö kuittasi Ylen uutisoinnin virheelliseksi.

– Tarkoitushakuisuudessa voi olla kyse siitä, että Yle jättää jotain kertomatta, vääristelee tai tuo julki oman mielipiteen tasapuolisen tiedottamisen sijaan, Ronkainen lataa.

“Asioista täytyy voida puhua”

Ylen hallintoneuvosto on yhtiön korkein päättävä elin. Sen tehtävänä on lähinnä suurten linjausten valvominen ja myös hallituksen nimittäminen. Varsinaisiin sisältöasioihin hallintoneuvosto ei puutu. Ronkainen on kuitenkin nostanut hallintoneuvoston kokouksissa esille joitakin yksittäisiä uutisointeja.

– Olen muutaman kerran huomauttanut jutuista ja tapauksista, jotka ovat vaikuttaneet puolueellisilta. Vaikka hallintoneuvosto ei ole operatiivisessa johdossa, koen, että näistä asioista täytyy voida puhua. Siksi olen tuonut näitä esille, Ronkainen sanoo. Hän on kirjoittanut samasta aiheesta myös blogiinsa.

– Tärkein keino nostaa Ylen luotettavuutta on uutisoinnin tason pitäminen korkeana. Tässä avaintekijöitä ovat toiminnan kriittisyys ja tasapuolisuus, Ronkainen ohjeistaa.

Tuhat vastaajaa on liian pieni otanta

Yle uutisoi itse, kuinka Uutisarvostukset-tutkimuksen mukaan suomalaisten luottamus Yle uutisiin on säilynyt. Päätoimittaja Jääskeläisen mukaan keskustelu Ylen uutistoiminnan riippumattomuudesta näyttää vaikuttaneen kansalaisten arvioihin vain vähän.

Asian voi esittää myös tällä tavalla, vaikka numeroiden valossa kansalaisten arviot riippumattomuudesta ja luotettavuudesta ovat laskussa. Voi myös kysyä, onko tutkimus, johon on vastannut noin tuhat henkilöä riittävän kattava antamaan totuudenmukaisen kuvan riippumattomuudesta ja luotettavuudesta.

Ronkaisen mielestä tutkimus voisi olla laajempi.

– Tuhat henkilöä on liian pieni otanta että siitä voisi tehdä johtopäätöksiä. Tällaisessa kyselyssä pitäisi olla 3 000-5 000 vastaajaa, että se kertoisi paremmin siitä, missä mennään.

Liikaa esimiehiä?

Ylen toimittajat ja päälliköt ovat viime aikoina selittäneet laveasti Ylen ongelmien taustoja erilaisissa avoimissa kirjeissä. Kuitenkin Ylen toiminta on edelleen monin tavoin salaista. Kukaan ei esimerkiksi tiedä tarkalleen, miten toiminta on organisoitu yhtiön sisällä.

Ylen ongelmaksi on usein mainittu se, että esimiesasemassa olevia journalisteja on huomattavan paljon, jolloin päällikköporrastasojen väliset näkemyserot ja erilaiset vastuukysymykset hidastavat ja hankaloittavat työtä. Tällaisten päällikkötoimittajien lukumäärää Yle ei kuitenkaan kerro.

Toimittajat matkustelevat maailmalla

Ylen toimittajat myös matkustelevat hyvin paljon. Veroja maksavaa kansanosaa saattaisi kiinnostaa sekin, kuinka paljon vuositasolla matkoihin käytetään rahaa, kuka toimittaja on matkustanut ja minne sekä kuinka paljon kenellekin on maksettu ulkomaanpäivärahaa vuoden aikana.

Ylessä on mahdollista päättää toimittajien ulkomaanmatkoista varsin vapaasti. Esimerkiksi Rion olympialaisiin viime vuonna Yle päätti lähettää jopa 250 henkilöä. Muissa mediayhtiöissä matkustelun tarpeellisuutta joudutaan tapauskohtaisesti aina harkitsemaan. Kulujen säästämiseksi oma toimittaja jää usein kotimaahan ja sen sijaan käytetään ulkomaisessa kohteessa jo valmiiksi olevan freelance-toimittajan palveluksia.

Johtajille jättipalkkioita

Suomen kuvalehti kertoi eilen (16.2.) Ylen korkeimman johdon tulospalkkiojärjestelmästä. Yle maksoi viime vuonna johtoryhmälleen tulospalkkiota kaikkiaan 78 632 euroa.

Tämän järjestelmän puitteissa esimerkiksi toimitusjohtaja Lauri Kivinen sai palkkiota 10 755 euroa. Uusimpien verotietojen mukaan Kivisen vuositulot ovat 315 124 euroa.

Kansalaisilla oikeus tietää rahankäytöstä

Ylen toimintakulut ovat vuosittain 450-500 miljoonaa euroa, ja toiminta rahoitetaan lähes kokonaan verovaroilla. Ronkaisen mielestä Ylen luotettavuus osaltaan parantuisi, jos yhtiö vapaaehtoisesti julkistaisi lisää yksilöityjä tietoja rahojen käytöstä.

– Avoimuus ja läpinäkyvyys raha-asioissa olisi yksi konsti parantaa luotettavuutta. Vaikka Yle on toimintamuodoltaan osakeyhtiö, se kuitenkin toimii julkisilla varoilla, joten kansalaisilla olisi oikeus tietää, miten rahaa käytetään ja miten se kohdennetaan. Samalla kenellä tahansa olisi mahdollisuus arvioida rahankäytön tarpeellisuutta.

– Esimerkiksi itse halusin aiemmin saada selville, kuinka paljon Yle käyttää rahaa ruotsinkielisen ohjelmiston ylläpitämiseen. Sain lopulta tiedon, mutta se vaati paljon työtä. Yle saisikin monilla eri tavoilla yksilöidä rahankäyttöään ja sitten julkistaa nämä tiedot, Ronkainen kehottaa.

Miksi Yle ei paljasta kaikkia tutkimustuloksia?

Tätä juttua varten Suomen Uutiset halusi saada tietää, paljonko Yle maksaa vuositasolla Taloustutkimukselle Uutisarvostukset-tutkimusten teettämisestä. Yle uutisten asiakkuuspäällikkö Annika Ruorasen mukaan yksittäisten sopimusten hintoja ei kerrota.

– Sen voin sanoa, että yksi tutkimuskierros on muutamia tuhansia euroja. Teemme näitä tutkimuksia, koska meidän – kuten minkä tahansa modernin mediatalon – on tärkeää ymmärtää koko ajan paremmin yleisöä ja yleisön käsitystä mediasta.

Uutisarvostukset-tutkimuksen mukaan Ylen luotettavuus ja riippumattomuus ovat hieman laskeneet. Lieneekö kehitykseen vaikuttanut esimerkiksi Juha Sipilä –uutisointi ja sen jälkeen tapahtuneet toimittajien irtisanoutumiset?

– Tämän tutkimuksen valossa ei voida mitenkään osoittaa, että Ylen ympärillä käyty keskustelu ja viimeaikaiset tapahtumat olisivat vaikuttaneet tulokseen. Tutkimustulos on täysin linjassa viime vuoden tulosten kanssa.

– On kuitenkin mahdotonta tietää mikä on johtanut juuri näihin lukuihin, ja mitä ihmiset ovat miettineet vastatessaan kyselyyn. Jos vertaa lukuja edelliseen tutkimukseen, niin kyse on vain muutaman prosenttiyksikön laskusta, joten muutos ei ole iso. Viime vuoden kyselyissä luotettavuus on vaihdellut 86-89 prosentin välillä, Ruoranen selittää.

Tutkimuksessa on kysytty muitakin asioita. Ne koskevat paitsi Yleä, myös kilpailevia mediataloja. Kaikki tiedot eivät ole saatavilla. Minkä vuoksi Yle ei ole julkistanut tutkimusta kokonaan?

– Koska tutkimus on lähtökohtaisesti tehty vain meille itsellemme oman brändin ymmärryksen tueksi. Kun ollut paljon keskustelua esimerkiksi Ylen roolista, niin olemme sitten tehneet tutkimustuloksista katsauksen.

– On myös kohteliasta, ettei tässä yhteydessä julkaista kaikkea, mitä tutkimus kertoo muista medioista. Olemme kuitenkin julkaisseet tällä kertaa luotettavuus- ja riippumattomuustiedot vertailun vuoksi myös muista medioista, Ruoranen sanoo.