Suomen tietotoimistossa epäiltiin, että helsinkiläisen opettajan Facebookissa julkaisemat Yle-kriittiset kirjoitukset saattavat loukata Ylen päätoimittajaa Atte Jääskeläistä.

Helsinkiläinen elokuva- ja tv-ilmaisun ja käsikirjoittamisen opettaja Petteri Hiienkoski yllättyi 7. toukokuuta, kun Suomen tietotoimiston (STT) toimittaja soitti hänelle ja ryhtyi yllättäen kyselemään Hiienkosken julkisesta Yleisradioon (Yle) kohdistuvasta arvostelusta. Hiienkoski on julkaissut Facebookissa sekä omassa blogissaan useita kriittisiä Yle-kirjoituksia.

Hiienkoski kertoo itse facebookissa STT:n toimittajan yhteydenotosta:

– STT:n toimittajaksi esittäytynyt nainen soittaa sunnuntaina ja ihmettelee FB-päivityksiä joissa kritisoidaan YLEn poliittisideologisesti värittynyttä ja yksipuolista uutisointia ja nimeltä mainiten Macronia!

Kutsui valehtelijoiden klubiksi

Viime aikoina kansalaisten luottamus Ylen toimintaan on laskenut. Moni on myös kyllästynyt rahoittamaan omasta pussistaan Ylen toimittajien palkkoja, matkustelua ja ulkomaanpäivärahoja.

Ylen vuosibudjetti on noin 0,5 miljardia euroa, joka kerätään pääosin pakollisena Yle-verona.

Hiienkoski on myös kutsunut Yleä ”valehtelijoiden klubiksi”. STT:n toimittaja tiedusteli puhelimitse häneltä erityisesti tästä asiasta.

Asenteellista ja ideologista uutisointia

Helmikuussa Julkisen sanan neuvosto antoi Ylelle langettavan päätöksen pääministeri Juha Sipilään liittyvästä uutisoinnista. Tuolloin Hiienkoski myös sivalsi Yleisradiota blogikirjoituksessaan Häpeä Yle.

– Ylellä on iso uudelleenarvioinnin paikka. Pääongelma on poliittisesti asenteellinen ja ideologisesti värittynyt yksipuolinen uutis- ja ajankohtaistoiminta. Ne poliittiset johtajat, joiden ideologia ja politiikka eivät kelpaa, esitetään arvaamattomina, vaarallisina, hulluina. Mitä arvoa sellaisella uutisoinnilla on?

– Myös Seta ja Amnesty ovat on Ylen erityisessä suojeluksessa. Toimittajat luovuttavat uutiskanavansa avoimesti suosimiensa järjestöjen viestinnän käyttöön. Vähäistäkään kritiikiksi tulkittavaa ei näistä järjestöistä uutisoida. Miksi, Hiienkoski kirjoittaa.

Miksi STT puuttuu Ylen arvosteluun?

STT ei lopulta julkaissut juttua Hiienkosken haastattelun perusteella. Kuitenkin STT:n menettely vaikuttaa oudolta. On vaikeaa kuvitella, miksi STT yhtäkkiä haluaa kysellä tavallisen kansalaisen some-postauksien tarkoitusperiä.

Ulkopuoliselle STT:n tarkistussoitto näyttäytyykin lähinnä yrityksenä rajoittaa kansalaisen sananvapautta.

Mistä syystä STT haluaa vahtia Ylen mainetta? Vastaus on STT:n toimituksen johdon tiedossa, eikä sieltä saatu tarkennusta tätä juttua varten. Jotain voi kuitenkin päätellä siitä, että STT ja Yle ovat äskettäin lähentyneet toisiaan yhteistyöjärjestelyllä.

Taustalla merkittävä yhteistyösopimus

Huhtikuun alussa Yle ja STT solmivat rahallisesti merkittävän yhteistyösopimuksen uutispalveluista. Sopimus on voimassa ainakin tämän vuoden loppuun saakka, mutta osapuolilla on pyrkimys jatkaa pidemmälle.

– Ylen paluu STT:n asiakkaaksi on loistava uutinen. Alamme heti pohtia, kuinka yhteistyötä voidaan tästä syventää ja jalostaa, STT:n toimitusjohtaja Mika Pettersson kertoo tiedotteessa.

– Perustamme Ylen ja STT:n yhteisen projektiryhmän selvittämään yhteistyön syventämistä esimerkiksi uutisten yöpäivystyksessä. Tavoitteenamme on syksyyn mennessä löytää malleja, jotka mahdollistavat Ylen pysyvän asiakkuuden STT:ssä taloudellisesti kestävin perustein, Ylen päätoimittaja Atte Jääskeläinen puolestaan lausuu.

STT epäili helsinkiläisopettajaa vihapuheesta

Suomen Uutiset tavoitti Petteri Hiienkoskelle soittaneen STT:n toimittajan Elina Korkeen, joka lyhyesti kertoi tapauksesta.

Mikä tarkoitus tässä oli taustalla? Miksi STT soittaa tavalliselle kansalaiselle kysyäkseen hänen kriittisestä Yle-kirjoittelustaan?

– Juttuidea ei ollut alun perin omani, sain siihen toimeksiannon esimieheltä. Taustalla oli ajatus, että meillä (STT:ssä) jutun tekemiseen olisi saattanut olla perusteita, jos tämä henkilö on media-alan opettajan tehtävissä ja hän silti samalla väittää mediaa valehtelijaksi, niin se vaikuttaa aika oudolta.

Miksei tavallinen kansalainen saisi arvostella Yleä vaikka olisikin ammatiltaan opettaja? Onhan hänelläkin sananvapaus, kuten jokaisella on.

– Oikeastaan kyllä ja ei. Sananvapauteen liittyy vastuu. Hän on kirjoittanut Ylestä Facebookissa ”valehtelijoiden klubina”. Tätä ihmeteltiin ja mietittiin, onko kyse ollut ehkä vihapuheesta. Hän oli myös kirjoittanut joistakin henkilöistä halventavaan sävyyn.

Millä tavalla se olisi vihapuhetta, jos joku sanoo Yleisradiota valehtelijoiden klubiksi, ketä henkilöä tai henkilöitä se voisi loukata ja miten?

– Mahdollisesti vaikka Atte Jääskeläistä (Ylen päätoimittaja).

Tuollainen lienee melko epätodennäköistä. Teittekö jutun?

– Juttua ei tehty. Sittemmin osoittautui, ettei tässä ole jutun aineksia. Tämä oli myös oma mielipiteeni.

Onko STT:n näkemys, että tavallisella kansalaisella ei olisi oikeutta kirjoittaa kriittisesti Yleisradiosta?

– Korostan tässä, että oma mielipiteeni oli se, että tästä ei saa juttua. Suosittelen, että kysyt asiasta lisää päätoimittajalta.

STT:n päätoimittaja lyö ”luurin korvaan”

STT:n päätoimittaja Mika Pettersson vahvistaa tietävänsä tapauksen, mutta ei suostu kertomaan asiasta enempää. Koska puhelu katkaistaan nopeasti, Petterssonilta ei ole mahdollista kysyä hänen näkemystään tai STT:n linjausta esimerkiksi sananvapausasioista.

Minkä vuoksi STT soittaa tavalliselle kansalaiselle tiedustellakseen tämän mediakriittisten kirjoituksien tarkoitusperiä?

– En halua kommentoida STT:n uutishankintaa, Pettersson sanoo.

Tuliko toimeksianto asiaan Yleisradiosta?

– Mitä? Ei tullut.

Onko tässä asian taustalla kenties tämä uusi sopimus, jonka STT on tehnyt Yleisradion kanssa, eli onko taustalla pelkoa YLE-diilin puolesta?

– Oletko tekemässä tästä juttua?

Olen tekemässä.

– Nyt lopetetaan tämä puhelu, kiitos soitosta, Pettersson sanoo, ja katkaisee puhelun.

ILKKA JANHUNEN