

LEHTIKUVA
Ylen Jälkidigin raati kävi läpi Metan tulevia yhteisöhuomautuksia journalismin näkökulmasta – katsojille ei kerrottu journalististen sisältöjen olevan olennainen osa huomautuksia
Ylen Jälkidigissä keskusteltiin 8.1. Metan tuoreesta päätöksestä ottaa käyttöön X-viestipalvelusta tutut yhteisöhuomautukset. Koko keskustelun aikana ohjelmassa ei myöskään mainittu yhteisöhuomautus-termiä. Ylen Suomen Uutisille antaman kommentin mukaan kyseinen termi on julkisessa keskustelussa varsin uusi ja tästä johtuen kyseisessä keskustelussa siitä käytettiin hieman eri muotoja.
Yhteisöhuomautukset otettiin käyttöön viestipalvelu X:ssä kesällä 2023. Yhteisöhuomautus jää näkyviin kaikkien X-alustan käyttäjien luettavaksi päivityksen alle.
Viestipalvelu X:llä on aktiivisia käyttäjiä viimeisimpien arvioiden mukaan noin 250-317 miljoonaa. Vertailun vuoksi esimerkiksi Metan Threadsilla on noin 275 miljoonaa käyttäjää ja Blueskyllä noin 16-17 miljoonaa käyttäjää.
Yle Areenan Jälkidigiä koskeva esittelyteksti puolestaan kertoo, että ”Jälkidigiraati avaa sinulle digitaalisen maailman kuulumiset. Blogit, some, kansainväliset teknojätit, tietoturva, älytekniikka.”
Miksi kuka tahansa voi kirjoittaa yhteisöhuomautuksia?
X:n sivuilla perustellaan yhteisöhuomautusten käyttöä. Esimerkiksi usein kysyttyä -osiosta löytyi kysymys: “Miksi kuka tahansa voi kirjoittaa yhteisöhuomautuksia, eivätkä vain asiantuntijat?”
Vastaus kuuluu näin:
– Uskomme, että tavallisilla ihmisillä on merkittävät valmiudet havaita mahdollisesti harhaanjohtavia väittämiä ja lisätä niihin hyödyllistä kontekstia. Monet internetin kollaboratiivisista sivustoista ovat menestyneet ilman asiantuntijavetoisuutta – esimerkiksi Wikipedia. Vaikka ne eivät ratkaise kaikkia ongelmia, tutkimukset ovat osoittaneet crowdsourcing-mallisten ratkaisujen potentiaalin internetin harhaanjohtaviin sisältöihin puuttumisessa osana laajempaa työkalupakkia.
– Liitteeksi on linkitetty esimerkiksi crowdsourcing-tutkimuksia. Esimerkiksi John Templeton Foundationin rahoittamassa Scaling up fact-checking using the wisdom of crowds -tutkimuksessa (Allen, Arechar, Pennycook ja Rand 2021) analysoitiin Facebookin uutisvirran faktantarkistusta. Muut crowdsourcing-tutkimuslinkit löytyvät täältä.
Tekoälyohjelma Perplexcityn mukaan crowdsourcingin yleisin ja suositeltavin suomennos on joukkoistaminen.
Olennainen jäi kertomatta
Suomen Uutiset kiinnitti huomioita keskustelun sisältöön, sillä kyseisessä jaksossa käytiin läpi Metan yhteisöhuomautusten käyttöönottoa journalismin painoarvon näkökulmasta. Ohjelmasta sai sen käsityksen, että journalistisilla sisällöillä ei ole sijaa uudessa toimintamallissa.
Ohjelman keskustelijat tai sen juontaja eivät kertoneet katsojille, että yhteisöhuomautuksissa on olennaista juuri journalistisen sisällön lisääminen huomautukseen.
Esimerkiksi X:ssä yhteisöhuomautus tulee siis näkyviin julkaisun alle, ja sitä klikkaamalla näkee, mistä julkaisu on saanut huomautuksen. Huomautuksen olennainen on osa on journalistisen sisällön liittäminen perusteluun.
Koko keskustelun aikana ei ohjelmassa myöskään mainittu yhteisöhuomautus-termiä.
Suomen Uutiset pyysi kommenttia Yleltä
Kommentointipyyntöön vastasi Ylen aamun Prime time -toimituksen päällikkö Tuomas Ferm.
– Jälkidigissä, kuten muissakin Jälkiraadeissamme, käsitellään viikoittain useita eri ajankohtaisia aiheita. Jälkidigi on nopeatempoinen keskusteluosio, jossa aiheita kommentoidaan mahdollisimman monipuolisesti. Perinpohjaisesti kaikkia mahdollisia näkökulmia ja termejä ei ehditä käsitellä tai avata. Tärkeintä on, että katsojat ymmärtävät, mistä on kyse.
– Kyseisessä Jälkidigissä yhtenä aiheena oli erilaisten sosiaalisen median alustojen tilanne tällä hetkellä. Yhteisöhuomautus oli siten vain osa laajempaa keskustelua. Siitäkin huolimatta sen perusperiaatteet tuotiin selkeästi esille ja varsinaista asiaa avattiin tavallisen katsojan näkökulmasta riittävästi. Kyseinen termi on julkisessa keskustelussa varsin uusi, ja tästä johtuen kyseisessä keskustelussa siitä käytettiin hieman eri muotoja.
Heli-Maria Wiik
Artikkeliin liittyvät aiheet
- crowdsourcing Jälkidigiraati Bluesky Jälkidigi Tuomas Ferm viestipalvelu X Threads yhteisöhuomautus Meta Joukkoistaminen Journalismi Yle
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomen ilmastotoimien ”romahdus” perustui Marinin hallituksen aikaiseen dataan ja vihreän konsulttifirman arvioon nykyhallituksen toimista

”Viikon itsejauhotus” – entinen ilmastoministeri Ohisalo pöyristeli Suomen romahdusta ilmastotoimissa hänen omalla ministerikaudellaan

Veronika Honkasalolla heikko päivä – ensin Adlercreutz syytti pödyn puhumisesta, seuraavaksi mäjähti Twitterin yhteisöhuomautus

Ylikomisario Taponen pakeni Twitteristä – huomautus harhaanjohtavien tietojen levittämisestä oli liikaa
Viikon suosituimmat

Opettaja-kirjailija Arno Kotro kertoo, kuinka edistyksellinen kiihko pilasi koulut
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.

Kansanedustaja Eemeli Peltonen menehtyi tänään eduskunnassa

Turvetuotannon alasajo sulkee tehtaita Suomessa – Keskisarja: Turve pitää nostaa pannasta
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.

Espanjalaiskaupunki julisti muslimien julkiset juhlat pannaan – ”Paikallisen kristillisen perinteen vastaista”
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Suomi ajoi alas turvetuotantonsa viherhumpan tahtiin – Polvinen: ”Edellisen hallituksen päätökset johtivat siihen, että Italiassa mafia juhlii ja turvetuottajat Suomessa menettivät työpaikkansa”
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.

Purra: ”Kyllä riittää tässä maassa hommia puolueella, joka ei halua kupata veronmaksajan selkänahasta etuoikeuksia eikä totella kaiken maailman intressitahoja”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.

Antikainen selvitti Elokapinan kesäkuun kolmipäiväisen mielenosoituksen kustannukset: Hintalappu veronmaksajille lähes 260 000 euroa
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.

Saksa ei sittenkään pärjännyt – Merkelin kutsu maailman pakolaisille ylikuormittaa saksalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.
