
Hallinto-oikeus päätti: Vastaanottokeskus ei saa jatkaa Miilukorvessa
Helsingin Hallinto-oikeus piti voimassa Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöksen, jolla vastaanottokeskustoiminta vaadittiin lakkautettavaksi.

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Yle julkaisi 12.11. uutisen, jonka mukaan Helsingin Punavuoren vastaanottokeskuksessa nelihenkisen perheen ateriat voivat olla jopa 36 000 euroa vuodessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen kritisoi verovarojen tarpeetonta tuhlaamista.
Merkittävien kustannusten takana ovat kalliit vuokratilat ja se, että Punavuoren vastaanottokeskuksessa ei ole omaehtoiseen ruoanlaittoon tarkoitettuja tiloja. Majoitusvuorokausien hinnoissa on suuria eroja valtakunnallisesti. Helsingin Punavuoressa vuorokausi maksaa 130 euroa, Espoon vastaanottokeskuksessa 96 euroa, kun sen sijaan Salon Halikossa vuorokausi maksaa 25 euroa.
– Siinä missä suomalaisten lasten kouluruokien ja vanhusten laitosruokien osalta pyöritään 3–5 euron ateriakustannuksissa, niin turvapaikanhakijalla päiväkustannusaterioihin voi mennä jopa 25 euroa. Miten tätä voi pitää jonkun mielestä reiluna? Rami Lehtinen kysyy.
Vastaanottokeskusten sijainteja pääkaupunkiseudulla on perusteltu lyhyillä matkoilla lentokentälle sekä erikoissairaanhoitoon. Lehtinen pitää perusteluja huonoina. Hän nostaa esiin, että lentokentän ja turvapaikkakeskuksen väli ajetaan vain kerran yhteen suuntaan: kun Suomeen saavutaan ja silloin kun poistutaan. Lisäksi hän ihmettelee, miksi turvapaikanhakijat asetetaan erityisasemaan suomalaisiin nähden.
– Soteuudistuksen myötä suomalaisten sairaalapalvelut ovat koko ajan karanneet haja-asutetuilta alueilta. Tätä on kyllä pidetty hyväksyttävänä päätöksenteossa. Minkä takia samaan aikaan turvapaikanhakijoilla pitäisi olla palvelut kivenheiton päässä? Samalla kun suomalaiset joutuvat miettimään halvempia asuntoja itselleen, niin turvapaikanhakijoiden kohdalla pidetään ihmisoikeutena majoittua Helsingin ydinkeskustassa tai muualla pääkaupunkiseudun ydinalueista.
Lehtinen nostaa esiin myös sen, että usein vastaanottokeskukset halutaan lähelle yksityisiä terveydenhuollon palveluita. Tätä on perusteltu sillä, että turvapaikanhakijoita ei haluta jonottamaan julkiselle puolelle.
– Tämä ajattelutapa on täysin kestämätön. Samaan aikaan kun heikossa asemassa olevien suomalaisten pitää jonottaa julkisella puolella, niin meillä on varaa laittaa turvapaikanhakijat yksityisen puolen terveyspalveluihin. En pysty ymmärtämään, miten suomalaisista tehdään toissijaisia omassa kotimaassamme, Lehtinen päättää.

PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Helsingin Hallinto-oikeus piti voimassa Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöksen, jolla vastaanottokeskustoiminta vaadittiin lakkautettavaksi.

Paluukeskuksen tavoitteena on tehostaa turvapaikanhakijoiden vapaaehtoista paluuta ja sujuvoittaa poliisin toteuttamien palautusten täytäntöönpanoa.

Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunta päätti kokouksessaan perussuomalaisten esityksestä määrätä Espoon Miilukorvessa toimivan vastaanottokeskuksen toiminnan lopetettavaksi uhkasakon uhalla äänin 8-5.

Tämän kuun alusta alkaen rajatarkastusviranomainen voi ohjata turvapaikanhakijan Suomen ulkorajalta rajamenettelyyn. Rajamenettelyssä rajatarkastusviranomainen rekisteröi turvapaikanhakijan hakemuksen sekä tallentaa tämän sormenjäljet, allekirjoituksen ja valokuvan. Hakija ohjataan vastaanottokeskukseen tai säilöönottoyksikköön, eikä vastaanottokeskuksen alueelta saa poistua ennen päätöstä.

Kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä on aivan käsittämätöntä, että valtio kustantaa alaikäisten turvapaikanhakijoiden asumisen Tampereella hulppeassa miljoonahuvilassa Pyhäjärven rannalla samaan aikaan kun suomalaisten palveluja leikataan joka rintamalla.
Viikon suosituimmat

Citroënin, Fiatin ja Chryslerin taustalla oleva autonvalmistaja Stellantis on ilmoittanut täyskäännöksestä sähköautoihin painottuneessa strategiassaan. Yhtiö tekee 22 miljardin euron alaskirjaukset, peruu useita sähköautomalleja ja lisää tuotantoa Yhdysvalloissa. Yhtiön tulevaisuutta ohjaa jatkossa kysyntä, eivät viranomaisten tai poliitikkojen määräykset.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää, että Suomessakin otettaisiin käyttöön työvelvoite maahanmuuttajille sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä.


Suomen turvallisuuden, talouden ja huoltovarmuuden kannalta kriittisen tärkeää E16-tietä jatketaan Suomen puolelle. Uunituoreen tien rakentamiselle on nyt päätetty rahoitus, ja rakentaminen alkaa jo keväällä.

Antifan aktivisti tuomittiin Unkarissa kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta Budapestissa kolme vuotta sitten tehtyihin poliittisiin joukkopahoinpitelyihin. Europarlamentin vasemmistoryhmä - johon myös Li Andersson kuuluu - on esittänyt tukensa tuomitulle "ei-binaariselle antifasistille". Vasemmiston meppien mielestä kyseessä oli antifasistinen toiminta, joka "ei ole terrorismia vaan demokraattinen velvollisuus".

Sisäministeri Mari Rantanen haluaa jatkaa maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä sekä kansallisesti että EU-tasolla. Rantasen mukaan Suomella ei ole syytä ylläpitää löyhempiä maahanmuuttosääntöjä kuin muillakaan Euroopan mailla. Hänen mielestään mallia voisi ottaa Tanskan linjauksista.

Vantaan Korsossa syttyi 17. joulukuuta kerrostalossa räjähdysmäinen tulipalo, jonka todellinen syy on paljastunut tipoittain. Kyseessä oli polttopulloisku. Rikos liittyi ilmeisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Epäilty 15-vuotias tekijä on vangittu jo kuukausi sitten.

Vasemmistolainen europarlamentaarikko Irene Montero käytti puheessaan väestönvaihto-ilmaisua. Hän toivoi, että maahanmuuttajat voisivat korvata äärioikeiston ja rasistit sekä saada Espanjassa kansalaisuuden ja äänioikeuden.

Kohutusta empatiataulusta tuttuja identiteettipoliittisia hankkeita on nyt vaivihkaa ujutettu Tampereen uuden koulutuspoliittisen ohjelman osaksi. Asian esille nostanut perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius moittii etenkin kokoomusta ja keskustaa, jotka ovat hyväksyneet empatiataulun uudet sovellukset kaupunginhallituksessa.

Venäjä pyrkii vaikuttamaan laaja-alaisesti Suomeen. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan Suomessa ei tänä päivänä erityisemmin enää hyssytellä Venäjän vaikuttamispyrkimyksiä, mutta taustalla vaikuttaa sekin, että Venäjä ei ole onnistunut kovin hyvin.