LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomessa havahduttiin jokin aika sitten, että huomattava osa joistakin koululaisryhmistä oli käytännössä lukutaidottomia. Ruotsissa ollaan jo pidemmällä, sillä lukutaidottomuus on ehtinyt yliopistoihin asti. Jokainen voi omassa mielessään pohtia, mitä tästä seuraa.
Pohjoismaisen hyvinvointivaltion korkeimmassa opinahjossa eli yliopistossa pidetään perinteisesti itsestään selvänä, että opiskelija osaa lukea ja jopa kirjoittaa. Nykyajan kuva lienee se, että näin ei ole laita ainakaan Ruotsin yliopistoissa.
Sydsvenskanin mukaan edes Etelä-Ruotsin eliittiopiskelijat eivät osaa lukea kirjoja. ”Ei jaksa”, opiskelijat kuittaavat. Yliopiston opettajat kertovat todellisuudesta, jossa opiskelijoilla on vaikeuksia lukea tenttikirjoja.
”En osaa mitään, en tiedä mitään, please help me”, kuvailee nykyistä Lundin yliopiston arkea kirjallisuustieteen lehtori Elisabeth Friis.
Uskomaton tilanne on ainakin osaltaan perua siitä, että koululaisten osaamista on katsottu sormien läpi peruskoulun ja ilmeisesti myös lukion. Heidät on päästetty ylemmälle luokalle välittämättä siitä, ovatko he oppineet riittävästi kyetäkseen seuraamaan opetusta uudella tasolla.
Yliopistossa tahti nimittäin muuttuu. Tiedeyhteisö on kansainvälinen ja kilpailu kovaa, säälipisteitä ei enää tunneta. Tieteellinen kielimalli on tarkkuudestaan ja siitä johtuvasta monipolvisuudestaan hyvinkin haastava ja sometodellisuudesta poikkeava.
– Tänään nuorten todellisuus koostu lyhyistä tekstipätkistä sen sijaan, että nämä lukisivat pidempiä kokonaisuuksia ja tekisivät omia johtopäätöksiään, pohtii Uumajan yliopiston vararehtori Cathrine Norberg SVT:n sivuilla.
Mistä sitkeä lukutaidottomuus sitten johtuu? Ruotsissa ja Suomessa syyt ovat samakaltaiset: ongelmat alkavat jo ala-asteella, jos ja kun koululainen ei vaikkapa osaa maan kieltä, eikä siten välttämättä pysy opintojen tahdissa mukana.
Liian suuret luokkakoot, puutteita tuessa ja niin edelleen ja edelleen. Vaikutuksensa on myös kulttuurin muutoksella, jo mainittu lyhytviestikulttuuri ei kannusta laajojen tekstien tutkiskeluun.
– Tilanne on tänään niin surkea, että peruskoulun päättäneistä oppilaista jopa neljännes on käytännössä lukutaidottomia. Tilanne on todella vakava, meillä on Ruotsissa todellinen lukutaidon kriisi, myöntää opetusministeri Johan Pehrson.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kansanedustaja ja rehtori Jaana Strandman korostaa Suomen kirjallisuuden päivänä kirjojen lukemisen tärkeyttä. Lukutaito on kansalaistaito. Strandman nostaa esille kirjojen lukemisen merkityksen ja tärkeyden.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Hallitus haluaa muuttaa perusopetuslakia siten, että kännyköiden ja mobiililaitteiden käyttö oppituntien aikana sallittaisiin vain oppimistarkoitukseen tai oppilaan terveydenhoitoon. 25 vuotta erityisopettajana ja rehtorina toiminut perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää esitettyä lakiuudistusta hyvin tervetulleena.
Perussuomalaiset nostivat kyselytunnilla esiin maahanmuuttajien huonot oppimistulokset.
Viikon suosituimmat
Emeritusprofessori ja eläkkeellä oleva hovioikeudenneuvos Jukka Kemppinen kirjoittaa blogissaan kansanedustaja Kimmo Kiljusesta, joka on pyytänyt eroa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan tehtävästä.
Jengirikollisuus on saanut Ruotsissa aikaan aivan uudenlaisen ilmiön. Nyt klaanien ja jengien tieltä maasta pakenevat romanit.
Eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho perää tuoreessa Facebook-kirjoituksessaan periaatteellista keskustelua siitä, onko kansanedustajien soveliasta osallistua tapahtumiin, joihin voi osallistua myös kyseenalaisia tahoja, sekä siitä, onko edustaja vastuussa kaikkien muiden osallistujien mielipiteistä vai ainoastaan omistaan. Halla-aho kiinnittää huomion 612-kulkueeseen virheellisesti - todennäköisesti tarkoituksella - liitettyihin uusnatsikytköksiin.
Länsimainen yhteiskunta on nykyisin suvaitsevaisempi kuin koskaan, mutta media on maalannut systemaattisesti täysin päinvastaista kuvaa. Useat tutkimukset alleviivaavat tätä epäsuhtaa. Rasismista ja muista ennakkoluuloista puhutaan entistä pakkomielteisemmin, mitä vähemmän ennakkoluuloja yhteiskunnassa ilmenee. Tutkimukset osoittavat, että viime vuosien aikana woke-sanasto on moninkertaistunut mediassa.
Saksassa helmikuussa ukrainalaiset koripalloilijapojat kuoliaaksi puukottaneen ja potkineen ulkomaalaistaustaisen jengin jäsenet tuomittiin Essenin nuoriso-oikeudessa koviin rangaistuksiin.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho ottaa viestipalvelu X:ssä kantaa SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljusen suomenvenäläisten tilaisuudessa esittämiin ajatuksiin itärajan avaamisesta, tekeillä olevasta kiinteistökauppalainsäädännöstä sekä suomalaisen median asennoitumisesta Venäjään. Halla-ahon mielestä asiassa on Suomen kannalta oleellisempiakin aspekteja kuin valtamedian uutisoinnissa korostettu Kiljusen kritiikki iltapäivälehtiä kohtaan.
Itsenäisyyspäivän alla Helsingin Sanomat on julkaissut laajan, vasemmistoekstremismiä ystävällisesti myötäilevän ja osin jopa romantisoivan jutun Kommunistinuorista. HS-jutussa erikoisinta ei ehkä edes ole kritiikitön ja ymmärtäväinen lähestymiskulma jutussa haastatellun Kommunistinuorten johtajan väkivalta- ja vallankumoushaaveiluihin. Myös HS-toimittaja vihjailee, että Suomi muka olisi menossa kohti fasistista diktatuuria.
Megaluokan vähittäiskauppaketju Walmart ilmoittaa luopuvansa systemaattisesti DEI-käytännöistä. Yhtiö ei enää anna erityiskohtelua vähemmistöihin kuuluvien ihmisten omistamille tavarantoimittajille. Kauppajätti lakkauttaa myös vuonna 2020 perustetun rodullisen tasa-arvon keskuksen. Walmart kertoo käyvänsä läpi yhtiön tuotevalikoimaa, sisäisiä prosesseja ja tukea mm. pridelle, jotta se ei edistäisi lasten altistumista "sopimattomalle seksualisoivalle sisällölle". Yhtiön toimitusjohtajan mukaan tavoitteena on huomioida asiakaskuntaa entistä monipuolisemmin. Walmartin tapaus on jatkumoa jo pidempään jatkuneelle DEI-buumin hiipumiselle. Myös Donald Trumpin vaalivoiton ja konservatiivisten voimien vahvistumisen nähdään vauhdittavan woke-kapitalismin hiipumista. Asiantuntijoiden mukaan yhtiöt joutuvat miettimään entistä tarkemmin juridisia ja poliittisia riskejä.
Perussuomalainen Nuoriso vaatii entisten itäblokkimaiden tapaista lustraatiota SDP:n Venäjä-kytkösten selvittämiseksi perinpohjin.
Lue lisää
Lue lisää
