LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomessa havahduttiin jokin aika sitten, että huomattava osa joistakin koululaisryhmistä oli käytännössä lukutaidottomia. Ruotsissa ollaan jo pidemmällä, sillä lukutaidottomuus on ehtinyt yliopistoihin asti. Jokainen voi omassa mielessään pohtia, mitä tästä seuraa.
Pohjoismaisen hyvinvointivaltion korkeimmassa opinahjossa eli yliopistossa pidetään perinteisesti itsestään selvänä, että opiskelija osaa lukea ja jopa kirjoittaa. Nykyajan kuva lienee se, että näin ei ole laita ainakaan Ruotsin yliopistoissa.
Sydsvenskanin mukaan edes Etelä-Ruotsin eliittiopiskelijat eivät osaa lukea kirjoja. ”Ei jaksa”, opiskelijat kuittaavat. Yliopiston opettajat kertovat todellisuudesta, jossa opiskelijoilla on vaikeuksia lukea tenttikirjoja.
”En osaa mitään, en tiedä mitään, please help me”, kuvailee nykyistä Lundin yliopiston arkea kirjallisuustieteen lehtori Elisabeth Friis.
Uskomaton tilanne on ainakin osaltaan perua siitä, että koululaisten osaamista on katsottu sormien läpi peruskoulun ja ilmeisesti myös lukion. Heidät on päästetty ylemmälle luokalle välittämättä siitä, ovatko he oppineet riittävästi kyetäkseen seuraamaan opetusta uudella tasolla.
Yliopistossa tahti nimittäin muuttuu. Tiedeyhteisö on kansainvälinen ja kilpailu kovaa, säälipisteitä ei enää tunneta. Tieteellinen kielimalli on tarkkuudestaan ja siitä johtuvasta monipolvisuudestaan hyvinkin haastava ja sometodellisuudesta poikkeava.
– Tänään nuorten todellisuus koostu lyhyistä tekstipätkistä sen sijaan, että nämä lukisivat pidempiä kokonaisuuksia ja tekisivät omia johtopäätöksiään, pohtii Uumajan yliopiston vararehtori Cathrine Norberg SVT:n sivuilla.
Mistä sitkeä lukutaidottomuus sitten johtuu? Ruotsissa ja Suomessa syyt ovat samakaltaiset: ongelmat alkavat jo ala-asteella, jos ja kun koululainen ei vaikkapa osaa maan kieltä, eikä siten välttämättä pysy opintojen tahdissa mukana.
Liian suuret luokkakoot, puutteita tuessa ja niin edelleen ja edelleen. Vaikutuksensa on myös kulttuurin muutoksella, jo mainittu lyhytviestikulttuuri ei kannusta laajojen tekstien tutkiskeluun.
– Tilanne on tänään niin surkea, että peruskoulun päättäneistä oppilaista jopa neljännes on käytännössä lukutaidottomia. Tilanne on todella vakava, meillä on Ruotsissa todellinen lukutaidon kriisi, myöntää opetusministeri Johan Pehrson.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kansanedustaja ja rehtori Jaana Strandman korostaa Suomen kirjallisuuden päivänä kirjojen lukemisen tärkeyttä. Lukutaito on kansalaistaito. Strandman nostaa esille kirjojen lukemisen merkityksen ja tärkeyden.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Hallitus haluaa muuttaa perusopetuslakia siten, että kännyköiden ja mobiililaitteiden käyttö oppituntien aikana sallittaisiin vain oppimistarkoitukseen tai oppilaan terveydenhoitoon. 25 vuotta erityisopettajana ja rehtorina toiminut perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää esitettyä lakiuudistusta hyvin tervetulleena.
Perussuomalaiset nostivat kyselytunnilla esiin maahanmuuttajien huonot oppimistulokset.
Viikon suosituimmat
Suomen Uutiset seurasi mielenosoituksia itsenäisyyspäivänä Töölössä. Töölöntori oli eristetty jo ennen neljää iltapäivällä ja sen ympärillä oli useita poliisiautoja sekä Rajavartiolaitoksen autoja.
Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg piti puheen Palestiinaa tukevassa tapahtumassa Mannheimissa Saksassa. Puheen osuus, jossa hän huusi "Vit**un Saksa! Ja vit**un Israel!", tallentui videolle.
Valtiosääntöasiantuntija Martin Scheinin kirjoitti X:ssä viime viikolla viestiketjun, jossa hän esittää erikoisin perusteluin turvapaikanhakijoihin vetoamalla ettei Suomen pitäisi irtautua Ottawan sopimuksesta. Puolustusvaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat Jari Ronkainen ja Miko Bergbom tyrmäävät professorin väitteet.
Ulkomaalaiset rikolliset ovat yliedustettuina Tanskan tilastoissa ja siksi maan hallitus yhä tiukentaa lainsäädäntöä. Jos maassa ei elä maan tavalla, edessä on lähtö maasta. - Vasaran on iskettävä entistäkin lujemmin, muotoilee maahanmuuttoministeri.
Vasemmiston meppi Li Andersson puhui äärivasemmistolaista katuväkivaltaa normalisoivassa tilaisuudessa keskiviikkona. Europarlamentin vasemmistoryhmän tapahtuma oli järjestetty Budapestin katupahoinpitelyistä epäiltyjen äärivasemmistolaisten tukemiseksi. Puheessaan Andersson oli erityisen tuohtunut siitä, että kansanedustaja Teemu Keskisarja piti puheen Suomen itsenäisyyspäivän 612-soihtukulkueessa.
Ranskassa tehdyn tutkimuksen mukaan 48 % ranskalaisista kannattaa nollamaahanmuuttoa, olipa se sitten laillista tai laitonta. Luku on 7 prosenttia korkeampi kuin edellisessä kyselyssä, joka tehtiin lokakuussa 2021.
Suomessa on paljon keskusteltu ääriliikkeiden uhista. Keskusteluja on käyty mm. iltapäivälehdissä ja Ylen A-studiossa. - Keskusteluja vain leimaa yksi pieni yksityiskohta: aihe keskittyy väistämättä aina pelkästään äärioikeiston uhkaan, perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen sanoo.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu tyrmää vihreiden talouspoliittisen linjapaperin ajatukset, joita vihreiden kansanedustaja Saara Hyrkkö esitteli Iltalehdelle 7.12.2024.
Syyrian tilanne kehittyy nyt hyvin nopeasti. Hizbollahista sen enempää kuin muistakaan Iranin puolen militanttiryhmistä ei ole Syyrian hallinnolle apua. Israelin aloittamat toimet Libanonissa Hizbollahia vastaan itse asiassa edesauttivat ja johtivat tähän tilanteeseen, että vanhoillinen, johadistinen kapinallisryhmä pystyy vastahyökkäyksen toteuttamaan. Kansainväliseen politiikkaan syvällisesti perehtynyt kansanedustaja Vilhelm Junnila analysoi Syyrian konfliktia.
