

LEHTIKUVA
40 vuoden taistelu on ohi ja terroristijärjestö PKK laski aseensa – Suomen 16 000 kurdille avautui toivo paluusta kotiin
Kurdien terroristijärjestö PKK lopetti aseellisen taistelun Turkissa ja avasi samalla aivan uusia näkymiä maailman suurimmalle etniselle ryhmälle ilman omaa valtiota. Poliittinen ratkaisu luo pohjan kurdien valtiolliset rajat ylittävän asuinalueen rauhoittumiselle. Turvallinen tila mahdollistaa pakolaisiksi lähteneiden paluun rakentamaan kotiseutunsa ja kansansa uutta tulevaisuutta.
Turkin 25 vuotta sitten vangitsema Kurdistanin työväenpuolueen johtaja Abdullah Öcalan lähetti julkisuuteen 27. helmikuuta kirjeen, jonka sanoma saattoi olla odotettu mutta löi silti ällikällä kurdikansan.
Öcalan vetosi järjestönsä jäseniin:
– Kutsukaa päättäjät koolle ja tehkää ratkaisunne. Kaikkien ryhmien on laskettava aseensa ja PKK:n pitää hajottaa itse itsensä.
PKK ilmoittikin 3. maaliskuuta noudattavansa Öcalanin pyyntöä ja julisti yksipuolisen tulitauon voimaan välittömästi. Näin 40 vuotta kestänyt ja 40 000 uhria vaatinut itsenäisyystaistelu Turkissa oli päättynyt.
”Historiallinen mahdollisuus”
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoǧan kuvasi Öcalanin aloitetta “historialliseksi mahdollisuudeksi” terrorismin lopettamiseksi. Lausunto kertoo valmiudesta pyrkiä rauhanomaiseen ratkaisuun sillä ehdolla, että PKK todellakin laskee aseensa ja hajottaa organisaationsa.
Kyse on hallinnon strategiasta, jossa “kaksoisstandardien” eli sotilaallisen painostuksen ja vuoropuhelun avulla pyritään poliittiseen ratkaisuun.
Kaksijakoinen lähestymistapa on tuottanut tulosta ja heikentänyt PKK:n kannatusta ja tehnyt siten tilaa poliittiselle ratkaisulle ikiaikaiseen Turkin kurdikysymykseen. Aselevon myötä Turkin hallitseva AK-puolue voi säilyttää kannatuksensa suostumatta myönnytyksiin. Samalla puolue pitää kuitenkin diplomaattiset kanavat auki kurdiryhmiin.
Olojen vakiintuminen mahdollista
Aseellisen taistelun päättyminen Turkin ja PKK:n välillä lopettaa toteutuessaan Turkin iskut Irakissa ja parantaa poliittisia sekä taloudellisia suhteita Irakin Kurdistanin ja Turkin välillä, arvelee Deutsche Welle.
PKK:n hajoaminen parantaa todennäköisesti myös poliittista tilannetta Koillis-Syyriassa, missä Turkki ja kurdijoukot ovat taistelleet vuosia.
Suuri osa noin 40 miljoonaisesta kurdikansasta asuu Turkin alueella. Merkittäviä kurdivähemmistöjä elää myös Syyriassa, Irakissa, Iranissa ja Armeniassa. Kurdeilla on yhteinen etninen identiteetti ja enemmistö heistä on sunneja. Kurdit ovat kamppailleet asein ja poliittisesti oman valtion perustamiseksi 1800-luvulta lähtien.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- yksipuolinen aselepo etninen identiteetti kaksoisstrategia AK-puolue taisteluiden päättäminen Abdullah Öcalan PKK sunnit Armenia Kurdit Kurdistan Recep Tayyip Erdoğan Iran Irak Turkki Syyria
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Paluuasioiden ja muuttoliikkeen ulkoasiainneuvoksen tehtävä muodostettu – perusteettomasti Suomessa olevien ulkomaalaisten palautukset nostettu tehtävänimikkeen kärkeen
Ulkoministeriössä on elokuun alusta lähtien ollut paluuasioiden ja muuttoliikkeen ulkoasiainneuvoksen tehtävä. Tehtävässä edistetään sekä vapaaehtoisia paluita että maastapoistamispäätöksen saaneiden ulkomaalaisten palauttamista lähtömaihinsa ulkoministeriön osalta osana kokonaisvaltaisia suhteita kolmansiin maihin. Kyseessä on asiantuntijatyö, jonka vaativuus edellyttää suurlähettilästasoista kokemusta.

Pohjoismaiden maahanmuuttoministerit pääsivät yhteisymmärrykseen laittomasti maassa olevien palautuksista

Ruotsin hallitus haluaa vauhtia paluumuuttoon – kannustaa Somalian hallitusta yhteistyöhön mahdollisella kehitysavun leikkauksella

Sisäministeri Mari Rantanen: ”Ilman toimivia palautuksia ei ole toimivaa turvapaikkapolitiikkaa”

Somalian presidentti Berliinissä: ”Kaikki somalialaiset voivat palata kotimaahansa”
Jokaisella somalialaisella on kotimaa. Kaikki voivat palata takaisin. Se ei ole mikään ongelma, vakuutti Somalian presidentti Hassan Sheikh Mohamud Berliinissä liittokanslerinvirastossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Viikon suosituimmat

Maahanmuuttajataustaisessa perheessä kasvanut nainen kokee olonsa vieraaksi Helsingin Kontulassa: ”Tästä on tullut Lähi-itä”
Suomen Uutisten haastattelemat Kontulan alueella liikkuvat ihmiset kertovat huumeiden käytön näkyvän aiempaa enemmän katukuvassa. Monen mielestä myös alue on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Cambridge rekrytoi tosielämän woke-Turhapuron – yliopistomaailma ihastui plagioinnista epäiltyyn rotuaktivistiin, unohti tyystin lähdekritiikin ja syyti hänelle kunniatohtoruuksia kuin saippuaa
Jason Arday on tällä hetkellä maailman kohutuin hahmo. Hän nousi 2020-luvun alussa kansainväliseksi akateemiseksi tähdeksi ja Cambridgen professoriksi elämäntarinansa, rotuaktivisminsa ja DEI-symboliarvonsa siivittämänä. Useat yliopistot jakoivat hänelle kilpaa kunniatohtorin titteleitä. Hiljattain hänen väitöskirjastaan ja tutkimusartikkeleistaan löytyi satoja selittämättömiä yhtäläisyyksiä muiden tutkijoiden aikaisempiin töihin. Lisäksi hänen kertomuksensa erilaisista urheilu- ja hyväntekeväisyysansioista paljastuivat liioitelluiksi tai jopa täysin katteettomiksi. Ensin Cambridgen yliopisto yritti pestä käsiään ja syyttää kriitikoita ajojahdista. Keskiviikkona yliopisto ilmoitti alkavansa sittenkin selvittämään tapausta, ja pian sen jälkeen Arday ilmoitti eroavansa virasta. Skandaalia on pidetty osoituksena laajemmasta instituutiomaailman mädännäisyydestä. Yliopisto halusi uskoa moraalisesti lumoavaan kertomukseen ja ryhtyi ensin puolustamaan sankariaan ennen kuin tarkisti tosiasiat.

Heinäluoma selittää koulushoppailun asuntopolitiikalla – tilastot kertovat toista
SDP:n Eveliina Heinäluoma selitti tällä viikolla koulushoppailun asuntopolitiikan syyksi ja nosti Myllypuron esimerkiksi onnistuneesta kehityksestä. Asuntomarkkinadata kertoo kuitenkin toista tarinaa.

22 EU-maata haastaa Espanjan löysän maahanmuuttolinjan – uppiniskainen sosialistipääministeri ei taivu
22 Euroopan unionin jäsenmaata, Suomi mukaan lukien, ilmaisi viikonloppuna lähettämässään kirjeessä epäluottamuksensa Espanjan maahanmuuttopolitiikkaan. EU-maiden sisäministerit kokoontuvat tiistaina kiireelliseen videopalaveriin.

Nizzan terroristi tappoi 86 ihmistä – pikkuveli rehenteli veriteolla ennen karkotustaan
Ranskassa vietettiin heinäkuun puolivälissä surujuhlaa, kun Nizzan tuhoisasta terrori-iskusta tuli kuluneeksi kymmenen vuotta. Harrasta tunnelmaa järkytti tieto terroristin veljen rikoksista tapahtumapaikan läheisyydessä.

Islamisaatiolle vauhtia Britanniassa – koko poliisikunta paastolle solidaarisuussyistä
Valtaväestölle vieraan uskonnon tavat ja rituaalit hiipivät Englannin arkeen ilmeisen hyvää tarkoittavien toimien myötä. Muslimipoliisit haluaisivat koko virkakunnan osallistuvan ramadanin paastoon, jotta työtoverit ymmärtäisivät uskonnon merkityksen muslimeille. Toisaalta kukaan ei tiettävästi ole vastavuoroisesti ehdottanut joulukinkun tarjoamista vieraan uskonnon edustajille vuoden pimeimpänä aikana kristittyjen tapoihin tutustumiseksi.

Käräjäoikeus katsoi pitkäteräisellä veitsellä törkeän ryöstön tehneen maahanmuuttajan alaikäiseksi – THL:n ikäarvio jäi ristiriitaiseksi
Pitkäteräisellä veitsellä törkeän ryöstön tehnyt Irakista kotoisin oleva mies sai tuomion törkeästä ryöstöstä. Hän pahoinpiteli uhria tämän kotona, vei veitsen uhrin kaulalle ja vaati rahaa sekä omaisuutta. Käräjäoikeus katsoi hänet kuitenkin rikosoikeudellisesti alaikäiseksi, koska THL:n oikeuslääketieteellinen ikäarvio jäi ristiriitaiseksi.

Oikeusministeri Meri vie eläimet rääkkääjiltä – eläintenpitokiellon rikkomisesta jatkossa jopa vankeutta
Oikeusministeriö vaatii tiukempaa eläintenpitokiellon käyttöä eläinsuojelurikoksissa ja ehdottaa kiellolle pidempää vähimmäiskestoa. Ministeriö linjaa myös, että kiellon rikkomisesta voi jatkossa seurata jopa vuoden vankeusrangaistus.

SDP:n Lindtmanin esikuvamaa sai kyytiä puoluejohtajien paneelissa – Purra: Espanjan maahanmuuttopolitiikka toimii ”kutsuhuutona” laittomalle maahantulolle
Viides Kotkaniemi-foorumi järjestettiin keskiviikkona Luumäellä presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseon puutarhassa. Foorumin pääpaneelissa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta keskustelivat pääministeri Petteri Orpo (kok.), perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sekä keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Antikainen: Lindtman puolustaa Sánchezia eikä Suomea
Kun Espanjan hallitus epäonnistui EU:n ulkorajan suojaamisessa, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman löysi arvosteltavaa vain yhdestä suunnasta: rajaa puolustavasta Suomen sisäministeristä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan se kertoo kaiken olennaisen SDP:n turvallisuuspoliittisista prioriteeteista.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää














