

LEHTIKUVA
40 vuoden taistelu on ohi ja terroristijärjestö PKK laski aseensa – Suomen 16 000 kurdille avautui toivo paluusta kotiin
Kurdien terroristijärjestö PKK lopetti aseellisen taistelun Turkissa ja avasi samalla aivan uusia näkymiä maailman suurimmalle etniselle ryhmälle ilman omaa valtiota. Poliittinen ratkaisu luo pohjan kurdien valtiolliset rajat ylittävän asuinalueen rauhoittumiselle. Turvallinen tila mahdollistaa pakolaisiksi lähteneiden paluun rakentamaan kotiseutunsa ja kansansa uutta tulevaisuutta.
Turkin 25 vuotta sitten vangitsema Kurdistanin työväenpuolueen johtaja Abdullah Öcalan lähetti julkisuuteen 27. helmikuuta kirjeen, jonka sanoma saattoi olla odotettu mutta löi silti ällikällä kurdikansan.
Öcalan vetosi järjestönsä jäseniin:
– Kutsukaa päättäjät koolle ja tehkää ratkaisunne. Kaikkien ryhmien on laskettava aseensa ja PKK:n pitää hajottaa itse itsensä.
PKK ilmoittikin 3. maaliskuuta noudattavansa Öcalanin pyyntöä ja julisti yksipuolisen tulitauon voimaan välittömästi. Näin 40 vuotta kestänyt ja 40 000 uhria vaatinut itsenäisyystaistelu Turkissa oli päättynyt.
”Historiallinen mahdollisuus”
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoǧan kuvasi Öcalanin aloitetta “historialliseksi mahdollisuudeksi” terrorismin lopettamiseksi. Lausunto kertoo valmiudesta pyrkiä rauhanomaiseen ratkaisuun sillä ehdolla, että PKK todellakin laskee aseensa ja hajottaa organisaationsa.
Kyse on hallinnon strategiasta, jossa “kaksoisstandardien” eli sotilaallisen painostuksen ja vuoropuhelun avulla pyritään poliittiseen ratkaisuun.
Kaksijakoinen lähestymistapa on tuottanut tulosta ja heikentänyt PKK:n kannatusta ja tehnyt siten tilaa poliittiselle ratkaisulle ikiaikaiseen Turkin kurdikysymykseen. Aselevon myötä Turkin hallitseva AK-puolue voi säilyttää kannatuksensa suostumatta myönnytyksiin. Samalla puolue pitää kuitenkin diplomaattiset kanavat auki kurdiryhmiin.
Olojen vakiintuminen mahdollista
Aseellisen taistelun päättyminen Turkin ja PKK:n välillä lopettaa toteutuessaan Turkin iskut Irakissa ja parantaa poliittisia sekä taloudellisia suhteita Irakin Kurdistanin ja Turkin välillä, arvelee Deutsche Welle.
PKK:n hajoaminen parantaa todennäköisesti myös poliittista tilannetta Koillis-Syyriassa, missä Turkki ja kurdijoukot ovat taistelleet vuosia.
Suuri osa noin 40 miljoonaisesta kurdikansasta asuu Turkin alueella. Merkittäviä kurdivähemmistöjä elää myös Syyriassa, Irakissa, Iranissa ja Armeniassa. Kurdeilla on yhteinen etninen identiteetti ja enemmistö heistä on sunneja. Kurdit ovat kamppailleet asein ja poliittisesti oman valtion perustamiseksi 1800-luvulta lähtien.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- yksipuolinen aselepo etninen identiteetti kaksoisstrategia AK-puolue taisteluiden päättäminen Abdullah Öcalan PKK sunnit Armenia Kurdit Kurdistan Recep Tayyip Erdoğan Iran Irak Turkki Syyria
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Paluuasioiden ja muuttoliikkeen ulkoasiainneuvoksen tehtävä muodostettu – perusteettomasti Suomessa olevien ulkomaalaisten palautukset nostettu tehtävänimikkeen kärkeen
Ulkoministeriössä on elokuun alusta lähtien ollut paluuasioiden ja muuttoliikkeen ulkoasiainneuvoksen tehtävä. Tehtävässä edistetään sekä vapaaehtoisia paluita että maastapoistamispäätöksen saaneiden ulkomaalaisten palauttamista lähtömaihinsa ulkoministeriön osalta osana kokonaisvaltaisia suhteita kolmansiin maihin. Kyseessä on asiantuntijatyö, jonka vaativuus edellyttää suurlähettilästasoista kokemusta.

Pohjoismaiden maahanmuuttoministerit pääsivät yhteisymmärrykseen laittomasti maassa olevien palautuksista

Ruotsin hallitus haluaa vauhtia paluumuuttoon – kannustaa Somalian hallitusta yhteistyöhön mahdollisella kehitysavun leikkauksella

Sisäministeri Mari Rantanen: ”Ilman toimivia palautuksia ei ole toimivaa turvapaikkapolitiikkaa”

Somalian presidentti Berliinissä: ”Kaikki somalialaiset voivat palata kotimaahansa”
Jokaisella somalialaisella on kotimaa. Kaikki voivat palata takaisin. Se ei ole mikään ongelma, vakuutti Somalian presidentti Hassan Sheikh Mohamud Berliinissä liittokanslerinvirastossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Viikon suosituimmat

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa avata itärajan – Antikainen: Suljetaan koko pulju ja säästetään kolme miljoonaa
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on esittänyt Iltalehden haastattelussa itärajan rajanylityspaikkojen avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevilla turvapaikanhakijoilla olisi mahdollisuus saada turvapaikka Suomesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että itäraja suljettiin Suomessa vuonna 2023 turvallisuussyistä. Jos yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei tässä maailmantilanteessa ole kiinnostunut Suomen kansallisesta turvallisuudesta, olisi Antikaisen mielestä parasta lakkauttaa koko virasto.

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.

Tynkkynen äimistyi median rimanalituksesta: Nyt TikTokin kommenttikenttä kelpaa poliittiseksi analyysiksi – mutta miksi vasemmiston hiusvärillä ei ole väliä?
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on äimistynyt suomalaisen median tuoreesta rimanalituksesta, jonka mukaan poliittisen kannan voi arvioida hiusvärin perusteella. Tynkkynen katsoo, että media on nyt onnistunut alittamaan riman tavalla, joka tuntuu jo parodialta.

Rydman kyselytunnilla: Leipäjonot täyttyvät ulkomaalaisista opiskelijahuijauksen uhreista – kiitos edellisen hallituksen
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman totesi eduskunnan kyselytunnilla, että tämän päivän Suomessa leipäjonot täyttyvät ulkomaalaistaustaisista opiskelijoista, jotka on houkuteltu Suomeen täysin epärealistisilla odotuksilla. Kiitos tästä kuuluu täysin edelliselle hallitukselle, joka mahdollisti tämän opiskelijahuijauksen.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu vaatii itärajan avaamista – Seppänen: Yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttolinja on todellisuudesta irtautunut
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on ehdottanut itärajan avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevien turvapaikanhakijoiden oikeus hakea turvapaikkaa ei vaarantuisi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttoa koskevaa linjaa todellisuudesta irtautuneena.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen
Ruotsalaisen kansanpuolueen poliittinen vaikutusvalta on selvästi suurempi kuin sen valtakunnallisesta kannatuksesta voisi päätellä. Suomenruotsalaiset valvovat etujaan paitsi eduskunnassa, myös säätiöiden, yhdistysten ja julkisesti rahoitettujen järjestöjen kautta.













