
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.

PS ARKISTO
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on jättänyt eduskunnassa toimenpidealoitteen, jossa hän ehdottaa, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotka johtavat Suomen irtautumiseen Ottawan sopimuksesta, oman kansallisen miinantuotannon aloittamiseen ja sitä kautta Suomen puolustuksen vahvistumiseen.
Tiedotusvälineissä on uutisoitu, kuinka Euroopan eri maissa Venäjää epäillään räikeistä sabotaaseista ja epäsuorista vaikuttamisyrityksistä. Tämän vuoden aikana Venäjän todistetut ja epäillyt hybridihyökkäykset Eurooppaa vastaan ovat kiihtyneet. Korkea-arvoinen Nato-viranomainen on kuvaillut aiemmin tänä vuonna venäläisagenttien palkkaavan paikallisia tekijöitä tekemään sabotaasirikoksia puolestaan.
– Uhan kuvaillaan olevan kasvava. Sabotaasia on tapahtunut ainakin viimeisen puolen vuoden ajan, sanoo kansanedustaja Sanna Antikainen.
Venäjä onkin toteuttanut ”röyhkeää” sabotaasioperaatiota sotilasliitto Naton jäsenmaissa. Kohteena ovat olleet erityisesti Ukrainan aseavun toimitusreitit ja niistä päättävät poliitikot. Venäjän hybridisodankäynti on eskaloitunut ja levinnyt puolen vuoden aikana ”ennennäkemättömällä” tahdilla.
Antikainen muistuttaa, että vaikka Suomi ratifioi Ottawan jalkaväkimiinat kieltävän sopimuksen vuonna 2011, on huomattava, että kaikki suvereenit valtiot sitoumuksia tehdessään pidättävät itsellään myös oikeuden harkita asiaa uudelleen tilanteen muututtua.
– Tiedotusvälineistä on voinut lukea, että joidenkin asiantuntijoiden mukaan aikoinaan kansainvälinen paine johti sopimukseen liittymiseen, mikä taas aiheutui virheellisestä tulkinnasta siitä, miten Suomi jalkaväkimiinoja käytännössä käyttäisi. Suomi oli myös joidenkin teorioiden mukaan kyvytön puolustamaan omaan maantieteeseen soveltuvien erityisratkaisujen tarpeellisuutta, Antikainen harmittelee.
Kansainvälisissä piireissä levisi tuolloin vääriä mielikuvia Suomen puolustustaisteluista menneisyydessä, ja mielikuvat maastoon holtittomasti kylvetyistä lapsien jalkoja silpovista jalkaväkimiinoista eivät Suomen kohdalla ole pitäneet eivätkä pidä paikkaansa.
– Suomessa jalkaväkimiinoja käytettäisiin vain osana Suomen puolustusta vihamielistä sotilaallista hyökkäystä vastaan. Jalkaväkimiinat olisivat niin tarkoin sijoitettuja ja kartoitettuja, ettei niihin törmäisi kuin Suomeen hyökkäävä vihollinen. Osana sotilaallista puolustusta Suomi käyttäisi jalkaväkimiinoja hyökkääjän etenemisen estämiseksi, Antikainen täsmentää.
– Ottaen huomioon Suomen yli 1 300 kilometrin pituinen Venäjän vastainen raja ja Ukrainassa toteutuva Venäjän käyttämä massamainen jalkaväen käyttö ovat jalkaväkimiinat tehokas keino torjua laajamittaista hyökkäystä ja estää kustannustehokkaasti hyökkääjän eteneminen muiden puolustuksellisten keinojen tukena.
Ottawan sopimus haitannut suuresti Ukrainaa
Antikainen huomauttaa, että Venäjä itse ei ole Ottawan sopimuksen osapuoli ja se on käyttänyt jalkaväkimiinoja Ukrainassa traagisin seurauksin.
– Käytännössä Venäjän jalkaväkimiinat ovat haitanneet suuresti Ukrainan puolustuksen yrityksiä saada Venäjän oikeudettomasti itselleen valtaamia alueita takaisin Ukrainalle itselleen. Yksipuolisen Ottawan sopimuksen aiheuttamat rajoitteet ja haitat Ukrainan puolustustaistelulle ovat Venäjän aloittaman hyökkäyssodan jälkeen tulleet käytännössä näkyviksi viimeisten lähes kolmen vuoden aikana.
Suomella on 1 300 kilometrin pituinen Venäjän vastainen raja puolustettavana.
– On huomattava, että Suomen raja on myös EU:n ja Naton Venäjän vastainen ulkoraja, jonka puolustussuunnittelusta ja käytännön puolustuksesta Suomi on vastuussa – liittolaistensa avustuksella, Antikainen muistuttaa.
– Nyt on ryhdyttävä pikaisesti toimenpiteisiin, jotta Suomi saadaan irti Ottawan sopimuksesta ja saadaan oma kansallinen miinantuotanto aloitettua. Näin saadaan rakkaan isänmaamme puolustusta vahvistettua.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.




Viikon suosituimmat

Ruotsalaisaktivisti Greta Thunberg huutaa naama punaisena milloin minkäkin asian puolesta. Nyt aktivisti on löytänyt tiensä Ranskan ”lukiolaisprotesteihin”.

Kokoomuksen Turun valtuustoryhmästä erotettu ja sittemmin puolueen jättänyt Elina Hiltunen sanoo, ettei kokoomuksessa sallita julkista islamkritiikkiä muslimiäänestäjien menettämisen pelossa.

Ruotsin uusi translaki mahdollisti kahden lapsensa murhasta elinkautiseen tuomitun vangin siirtämisen miesten vankilasta naisvankilaan. Nyt naisvangit ja vankilan työntekijät kertovat pelosta, seksuaalisesta häirinnästä ja viranomaisten haluttomuudesta puuttua ongelmiin, raportoi Expressen.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ihmettelee kokoomuksen puheita ”bensan hinnan alentamista” koskevista neuvotteluista, kun pöydällä olevassa kokonaisuudessa ei ole ainuttakaan bensan tai dieselin hintaan vaikuttavaa toimea.

Kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee demareiden, vasemmiston ja kokoomuksen meppejä, jotka vastustivat Muslimiveljeskunnan nostamista EU:n terroristilistalle.

Islam herättää Euroopassa kasvavaa epäluuloa maanosan tulevaisuudesta. Liberaali The Economist -lehti pyrkii käsittelemään aihetta avoimesti nostamalla esiin aiheellisia ongelmia ja myös toppuuttelemalla osaa uhkakuvista. Brittilehden mukaan Eurooppa ei ole näillä näkymin romahtamassa väestönvaihtoon eikä sharia-laista ole tulossa valtavirtaa. Sen sijaan vakavampi ongelma on väkivallattomasti ja salakavalasti leviävä islamismi, joka pyrkii soluttautumaan instituutioihin, kaventamaan sananvapautta ja radikalisoimaan maltillisia Euroopassa asuvia muslimeja. Yksipuolisesta äärioikeistojahdista poiketen liberaali lehti piikittelee valtavirran politiikkaa islamin edessä vaikenemisesta ja rasismileimojen pelosta. The Economist muistuttaa, että vasemmiston haluttomuus kohdata islamin ongelmia sekä poliittisen keskikentän pelokkuus ruokkivat vastareaktioita, joilla voi olla arvaamattomia seurauksia.

Oikeusministeri Leena Meren johdolla perussuomalaiset on uudistanut Suomen kriminaalipolitiikkaa tiukempaan suuntaan. Puolue on koventanut rangaistuksia ja kiristänyt rikosvastuuta. Samalla perussuomalaiset on nostanut kansalaisten turvallisuuden ja rikosten uhrien oikeudet politiikan keskiöön. Tavoitteena on, että rikoksista seuraa oikeudenmukainen rangaistus ja uhrien asema vahvistuu.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Miko Bergbom ja kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma ajautuivat sanasotaan sosiaalisessa mediassa polttoaineiden jakeluvelvoitteen alentamisesta. Bergbom arvostelee Kaumaa harhaanjohtavasta viestinnästä ja keskustelun siirtämisestä perusteettomiin syytöksiin ilmastonmuutoksen kiistämisestä.

Valtiovarainministeriön tuoreessa virkapuheenvuorossa kyseenalaistetaan Suomen pyrkimys olla ilmastopolitiikan edelläkävijä ja toppuutellaan liiallista kunnianhimoa. Maahanmuuton osalta vain korkeasti koulutetun työvoiman tarve mainitaan. Valtiovarainministeri Riikka Purra kiittää virkamiesten realistista otetta.

Palava skuuttikasa, tuhoutuneet bussit ja kivisateessa kyyristelevät poliisit jäivät muistoksi Belgian protestiviikosta. Perjantaina poliisi otti kiinni 110 ihmistä epäiltynä mielenosoitusten yhteydessä tehdyistä väkivaltaisuuksista. Syytenimikkeistä löytyy muun muassa tuhopolttoja, vahingontekoja ja jopa aseellinen vastarinta.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää