EU-vaalit ovat takanapäin. Nopea analyysini oli, että kun lähes 60 % äänioikeutetuista nukahti vaaleissa, olisi nukkuvien puolue saanut 8 tai jopa 9 paikkaa unioniin.  Toinen merkittävä havaintoni oli Ahvenanmaan ja Helsingin äänestysaktiivisuus. Tästä vedin johtopäätöksen, että valta keskittyi ja tietyt puolueet olivat aktiivisia näillä alueilla, kun muualta Suomesta annettiin kohtuuttomasti valtaa heille. Siitä seuraa valitettavasti jatkossa, että keskittäminen edelleen voimistuu.

Koska EU-vaaleilla on kuitenkin suuri merkitys Suomenkin lainsäädäntöön, kirjoitan kuinka useat direktiivit ohjaavat Suomen lainsäädäntöä, vaikka monien mielestä EU tuntuu etäiseltä.

Otan esimerkin; Hallituksen esitys eduskunnalle ympäristönsuojelulaiksi ja laiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta on ympäristövaliokunnassa loppusuoralla. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi ympäristönsuojelulaki.

Ainakin seuraavat direktiivit vaikuttavat valmistelun alla olevaan ympäristönsuojelulakiin: Teollisuuspäästödirektiivi, Jätedirektiivi, YVA -direktiivi, Osallistumisoikeusdirektiivi, Vesipolitiikan puitedirektiivi ja meristrategiadirektiivi, Ympäristönlaatudirektiivi, Ympäristövastuudirektiivi, Päästökauppadirektiivi ja Päästökattodirektiivi.

Edellä luetelluilla direktiiveillä on vaikutusta ympäristönsuojelulain uudistamiseen. Uudistaminen puolestaan vaikuttaa yli 35:een Suomen lakiin.

Mitä enemmän annamme valtaa Brysseliin ja mitä vähemmän maaseudun puolustajia EU:n parlamentista löytyy, sitä pienemmäksi pieni ihminen itsensä tuntee ja sitä ahtaammalle liikkumavaaramme eduskunnassakin asetetaan.

EU:n ns. liittovaltiosopimus takaa, että kaikilla menee tasaisen huonosti. Yksittäisissä valtioissa taas vaikuttaa yhteiskuntasopimus eli vapaaehtoinen sopimus tai suostuminen, joka tarkoittaa, että yksilö luopuu joistakin oikeuksistaan sen vastikkeeksi, että yhteisö antaa hänelle jotain muuta tilalle. Meiltä viedään osa rahoistamme, mutta vastikkeeksi saamme koulutusta, terveydenhoitoa, lakia ja järjestystä. Nyt nämäkin vastikkeelliset palvelut ovat kotimaassamme edelleen heikkenemässä, kun keskittäminen jatkuu Brysseliin.

Perussuomalaisilla riittääkin töitä vajaan vuoden päästä käytäviin eduskuntavaaleihin, että Suomi pidetään asuttuna pohjoisinta ja itäisintä rajaa myöten ja palvelut turvataan tasapuolisesti kaikille asukkaille.

Martti Mölsä
kansanedustaja (ps.)