

Uutisgrafiikkaa Dagens Nyheterin sivuilta. Kolme vuotta sitten yhteensä 36 prosenttia halusi vähemmän maahanmuuttajia, nyt määrä on 60 prosenttia. / Dagens Nyheter, SU
Avoimien ovien aika alkaa Ruotsissa olla takana – 60 % kansalaisista haluaa vähemmän pakolaisia, demarit esittävät tiukennuksia pakon edessä
Kansalaisten mieli on alkanut muuttua jo pitkään kovan pakolaistulvan alla olleessa Ruotsissa. Dagens Nyheter -lehden teettämän mielipidemittauksen mukaan kuusi kymmenestä ruotsalaisesta on sitä mieltä, että maan pitäisi ottaa nykyistä vähemmän pakolaisia.
Peräti 41 % on sitä mieltä, että pakolaisia pitäisi ottaa huomattavasti nykyistä vähemmän, kun taas 19 % valitsi vaihtoehdon ”jonkin verran nykyistä vähemmän”. Vain 12 % on sitä mieltä, että Ruotsin tulisi ottaa nykyistä enemmän pakolaisia.
– Kyseessä on dramaattinen muutos, toteaa Dagens Nyheterin haastattelema Göteborgin yliopiston valtiotieteen professori Marie Demker.
Aiempi vastaava tutkimus toteutettiin helmikuussa 2015 ennen suurta turvapaikanhakijakriisiä, joten kansalaisten mielipiteiden muuttuminen on aivan ymmärrettävää. Vielä tuolloin 26 % ruotsalaisista halusi lisää pakolaisia, ja vain 36 % halusi vähentää pakolaisten vastaanottoa.
Tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa haluavien osuus on siis kolmessa vuodessa kasvanut reilusta kolmasosasta lähes kahteen kolmasosaan.
Kaikesta huolimatta lähes puolet (44 %) ruotsalaisista on yhä sitä mieltä, että maahanmuutto on Ruotsille pääosin hyväksi. Kolme vuotta sitten näin ajatteli peräti 63 % vastaajista. Samalla aikavälillä niiden määrä, joiden mielestä maahanmuutto on Ruotsille pääosin huono asia on noussut 13:sta 31 prosenttiin.
Erityisen kyllästyneitä pakolaistulvaan ovat maltillisen kokoomuksen äänestäjät, joista peräti 78 % on sitä mieltä, että Ruotsin pitäisi ottaa vastaan vähemmän tulijoita.
Tämä on mielenkiintoinen asetelma, sillä kannatustaan lisänneet ruotsidemokraatit kamppailevat toiseksi suurimman puolueen asemasta kokoomuksen kanssa.
Ruotsissa järjestetään eduskuntavaalit 9. syyskuuta. Kuten Suomen Uutiset aiemmin kertoi, maahanmuutosta on tulossa syksyn vaalien tärkein kysymys.
Halusivat demarit kiristyksiä tai eivät, heidän on nyt sellaisia esitettävä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää