

PS ARKISTO
Bergbom: Suomen puolustus edellyttää vahvaa valtiontaloutta
Yhdysvaltojen huomio saattaa jatkossa olla yhä enemmän indopasifisella alueella muun muassa Kiinan toimien vuoksi, jolloin Euroopan on kannettava enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan. Perussuomalaisten kansanedustajan Miko Bergbomin mukaan oleellista Suomen puolustusmenojen vahvistamisessa on nyt jatkuvuus tulevien hallituskausienkin aikana. - On tärkeää, että parlamentaarisesti voidaan jakaa laajasti sama analyysi ja tilannekuva siitä, että puolustuksen resursseja on nostettava, Bergbom sanoo.
Perussuomalaisten kansanedustajan Miko Bergbomin mukaan kyse on samalla paitsi Euroopan oman puolustuskyvyn kasvattamisesta myös Ukrainan tukemisesta. Bergbom oli perjantaina vieraana Ylen aamussa.
– Venäjä on nostanut omaa puolustusteollisuuttaan ja onnistunut kiihdyttämään asetuotantoaan. Nyt tykistöammuksia ja ohjuksia virtaa Ukrainan kaupunkeihin. Länsimaat eivät ole pystyneet täysin tähän vastaamaan.
Bergbomin mukaan Suomi on sinänsä tehnyt oman osansa kuten myös monet Itä-Euroopan maat, mutta monien muiden olisi tehtävä vielä enemmän.
– Valitettavasti länsimaissa yleinen ilmiö on, että totuutta ei haluta katsoa silmiin. Jo kaksi vuotta on keskusteltu siitä, että jotain pitäisi tehdä. Nyt on jo toimeenpanon aika, eli Euroopan puolustusteollisuutta on alettava nostaa uuteen uskoon, jotta meillä on kykyä vastata Venäjän luomaan uhkaan, mutta myös avustaa Ukrainaa entistä tehokkaammin.
Vahva Eurooppa on Yhdysvaltojenkin etu
Bergbom korostaa, että Yhdysvaltojen intressissäkään tuskin on, että Eurooppa on toistuvasti valtameren takaisen tuen varassa.
– Yhdysvaltojenkin etu on vahva Eurooppa. Uskon, että myös Trump ajattelee näin. Vaikka Euroopassa on hieman pelästyttykin Trumpin vaatimuksia siitä, että Euroopan olisi tehtävä enemmän, täytyy samalla muistaa, että edellisen kerran Trumpin ollessa presidenttinä hänen kaudellaan aloitettiin aseavun antaminen Ukrainalle. Trumpilla tuskin on intressiä vetää Yhdysvaltoja pois Natosta.
Suomi käyttää puolustukseen jo enemmän kuin Naton suosittelema ja osin edellyttämäkin kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomen osuus on tällä hetkellä noin 2,3 prosenttia, mutta paine kasvaa osuuden kasvattamiseksi jo kolmeen prosenttiin.
Bergbomin mukaan oleellista on jatkossa pitkän aikavälin jatkuvuus puolustusmenojen määrästä suhteessa bruttokansantuotteeseen.
– Puolustukseen tarvitaan panostuksia myös seuraavalla hallituskaudella, joten tärkeää on, että parlamentaarisesti voidaan jakaa laajasti sama analyysi ja tilannekuva siitä, että puolustuksen resursseja on nostettava. Siksikin tarvitsemme vahvaa valtiontaloutta.
Talouden sopeuttaminen ei kelpaa demareille
Ylen perjantaina julkaistun puoluekannatusmittauksen mukaan suurimmat hallituspuolueet ovat hieman menettäneet kannatustaan.
Sosiaalidemokraattien euroedustajan Miapetra Kumpula-Natrin mukaan kyse on ”epäonnistuneen politiikan” aiheuttamasta kannatuslaskusta, ja Kumpula-Natri väitti hallituksen muuttuneen ylpeäksi.
Bergbom muistutti hallituksen sopeuttavan taloutta yhdeksällä miljardilla eurolla.
– Kun tehdään 9 miljardin kokonaisuus, siihen sisältyy myös vaikeita päätöksiä, kuten veronkorotuksia mutta toisaalta myös veronalennuksia, esimerkiksi lapsiperheille. Ensi vuodeksi työssäkäyville lapsiperheille on tulossa lapsikohtainen työtulovähennys verotukseen, Bergbom sanoi ja lisäsi, että toistaiseksi kukaan ei tiedä, miten sosiaalidemokraatit sopeuttaisivat taloutta.
– Hallitusohjelmassa on myös linjattu veronalennuksista monille pieni- ja keskituloisille, joita alennuksia toimeenpannaan koko hallituskauden ajan. Hallitus myös esimerkiksi esittää lasten ja nuorten terapiatakuuta, ja peruskoulun rahoitusta vahvistetaan.
Tekemättä jättäminen ei ole vastuun kantamista
Bergbom toteaa, että kaikissa tilanteissa poliitikot tietysti kantavat vastuun päätöksistä.
– Hallituksella on työkalupakissa kasvutoimia ja veronalennuksia, mutta myös kipeitä päätöksiä. Sitä vastuun kantaminen on, ja se erottaa meidät teistä. Mikäli tärkeitä päätöksiä ja tarvittavia sopeutuksia ei panna toimeen, seurauksena olisi laajempi kriisi tuleville hallituksille. Vastuun kantamista ei kuitenkaan ole se, että asiat jätetään tekemättä silloin, kun tämä maa sitä kipeimmin tarvitsee.
Hallitusohjelmassa on sovittu julkisen talouden velkaantumista kahdella miljardilla taittavista työllisyyspäätöksistä. Hallituksen tavoitteena on toteuttaa rakenteelliset päätökset, joilla saavutetaan 100 000 uutta työllistä.
Jo viime keväänä tehdyn arvion mukaan eduskunnalle annettujen esitysten arvioitu vaikutus on noin 74 000 työllistä, joka vahvistaa julkista taloutta noin 1,7 miljardilla eurolla.
Bergbom huomauttaa, että SDP:n uusimman vaihtoehtobudjetin työllisyysvaikutuksia ei ole vieläkään julkaistu.
– Eduskuntaryhmänne puheenjohtaja Tytti Tuppurainen on kuitannut kysymykset työllisyysvaikutuksista ”saivarteluksi”. Toivottavasti SDP julkaisee luvut edes tulevassa vaihtoehtobudjetissaan.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Euroopan puolustuskyky kasvutoimet työllisyysvaikutukset Ukrainan tukeminen valtion velkaantuminen kansallinen puolustus puolustusmenot sopeuttamistoimet Miko Bergbom veronalennukset valtiontalous Tytti Tuppurainen Miapetra Kumpula-Natri Donald Trump Kiina Yhdysvallat nato
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Tärkeintä on aina itsenäisyyden turvaaminen ja kansallisen turvallisuuden varmistaminen

Puolustusvaliokunnan perussuomalaiset: ”Vetoamme kaikkiin eduskunnassa, että rajaturvallisuutta vahvistava lainsäädäntö saatetaan nopeasti voimaan”

Mikkeliin sijoitettava Nato-esikunta tuo Etelä-Savoon turvallisuutta, vahvistaa taloutta ja lähettää Venäjälle selkeän viestin – Jaana Strandman: ”Erinomainen asia”
Suurimman Nato-maan Yhdysvaltojen tuella Mikkeliin perustetaan Yhdysvaltojen Norfolkin päämajan alaisuudessa toimiva Naton maavoimien alaesikunta. Näin Naton maavoimien Pohjois-Euroopan toimintaa suunnitellaan ja johdetaan lähivuosina Etelä-Savosta.

Halla-aho median tentattavana – esillä muun muassa Nato, Ukraina ja Yhdysvaltain vaalit
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho piti tänään perinteisen syystituntokauden tapahtumia koskevan tiedotustilaisuuden.
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

AKT-pamppu Ismo Kokon mielestä bussiliikenne pysähtyisi ilman maahanmuuttajia – PS:n Grönroosilta tyly kuitti: ”AKT:n kaverilla kysynnän ja tarjonnan perusasiat hukassa”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos selventää mamutusta komppaavalle ay-pomo Ismo Kokolle, että toki Suomessa bussit liikkuisivat aivan hyvin myös ilman maahanmuuttajia, tällöin vain kuljettajien palkat olisivat hieman korkeammat kuin nyt.

Tukala helle jatkuu – Ministeri Kaisa Juuso: ”Viilennyksestä on nyt huolehdittava erityisesti vanhusten asumisyksiköissä”
Kotien lisäksi sisätilojen viileydestä on huolehdittava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa sekä asumisyksiköissä, joissa hoidetaan kuumuuden vaikutuksille herkkiin väestöryhmiin kuuluvia, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.