Bergbom: Suomen puolustus edellyttää vahvaa valtiontaloutta

Perussuomalaisten kansanedustajan Miko Bergbomin mukaan kyse on samalla paitsi Euroopan oman puolustuskyvyn kasvattamisesta myös Ukrainan tukemisesta. Bergbom oli perjantaina vieraana Ylen aamussa.

– Venäjä on nostanut omaa puolustusteollisuuttaan ja onnistunut kiihdyttämään asetuotantoaan. Nyt tykistöammuksia ja ohjuksia virtaa Ukrainan kaupunkeihin. Länsimaat eivät ole pystyneet täysin tähän vastaamaan.

Bergbomin mukaan Suomi on sinänsä tehnyt oman osansa kuten myös monet Itä-Euroopan maat, mutta monien muiden olisi tehtävä vielä enemmän.

– Valitettavasti länsimaissa yleinen ilmiö on, että totuutta ei haluta katsoa silmiin. Jo kaksi vuotta on keskusteltu siitä, että jotain pitäisi tehdä. Nyt on jo toimeenpanon aika, eli Euroopan puolustusteollisuutta on alettava nostaa uuteen uskoon, jotta meillä on kykyä vastata Venäjän luomaan uhkaan, mutta myös avustaa Ukrainaa entistä tehokkaammin.

Vahva Eurooppa on Yhdysvaltojenkin etu

Bergbom korostaa, että Yhdysvaltojen intressissäkään tuskin on, että Eurooppa on toistuvasti valtameren takaisen tuen varassa.

– Yhdysvaltojenkin etu on vahva Eurooppa. Uskon, että myös Trump ajattelee näin. Vaikka Euroopassa on hieman pelästyttykin Trumpin vaatimuksia siitä, että Euroopan olisi tehtävä enemmän, täytyy samalla muistaa, että edellisen kerran Trumpin ollessa presidenttinä hänen kaudellaan aloitettiin aseavun antaminen Ukrainalle. Trumpilla tuskin on intressiä vetää Yhdysvaltoja pois Natosta.

Suomi käyttää puolustukseen jo enemmän kuin Naton suosittelema ja osin edellyttämäkin kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomen osuus on tällä hetkellä noin 2,3 prosenttia, mutta paine kasvaa osuuden kasvattamiseksi jo kolmeen prosenttiin.

Bergbomin mukaan oleellista on jatkossa pitkän aikavälin jatkuvuus puolustusmenojen määrästä suhteessa bruttokansantuotteeseen.

– Puolustukseen tarvitaan panostuksia myös seuraavalla hallituskaudella, joten tärkeää on, että parlamentaarisesti voidaan jakaa laajasti sama analyysi ja tilannekuva siitä, että puolustuksen resursseja on nostettava. Siksikin tarvitsemme vahvaa valtiontaloutta.

Talouden sopeuttaminen ei kelpaa demareille

Ylen perjantaina julkaistun puoluekannatusmittauksen mukaan suurimmat hallituspuolueet ovat hieman menettäneet kannatustaan.

Sosiaalidemokraattien euroedustajan Miapetra Kumpula-Natrin mukaan kyse on ”epäonnistuneen politiikan” aiheuttamasta kannatuslaskusta, ja Kumpula-Natri väitti hallituksen muuttuneen ylpeäksi.

Bergbom muistutti hallituksen sopeuttavan taloutta yhdeksällä miljardilla eurolla.

– Kun tehdään 9 miljardin kokonaisuus, siihen sisältyy myös vaikeita päätöksiä, kuten veronkorotuksia mutta toisaalta myös veronalennuksia, esimerkiksi lapsiperheille. Ensi vuodeksi työssäkäyville lapsiperheille on tulossa lapsikohtainen työtulovähennys verotukseen, Bergbom sanoi ja lisäsi, että toistaiseksi kukaan ei tiedä, miten sosiaalidemokraatit sopeuttaisivat taloutta.

– Hallitusohjelmassa on myös linjattu veronalennuksista monille pieni- ja keskituloisille, joita alennuksia toimeenpannaan koko hallituskauden ajan. Hallitus myös esimerkiksi esittää lasten ja nuorten terapiatakuuta, ja peruskoulun rahoitusta vahvistetaan.

Tekemättä jättäminen ei ole vastuun kantamista

Bergbom toteaa, että kaikissa tilanteissa poliitikot tietysti kantavat vastuun päätöksistä.

– Hallituksella on työkalupakissa kasvutoimia ja veronalennuksia, mutta myös kipeitä päätöksiä. Sitä vastuun kantaminen on, ja se erottaa meidät teistä. Mikäli tärkeitä päätöksiä ja tarvittavia sopeutuksia ei panna toimeen, seurauksena olisi laajempi kriisi tuleville hallituksille. Vastuun kantamista ei kuitenkaan ole se, että asiat jätetään tekemättä silloin, kun tämä maa sitä kipeimmin tarvitsee.

Hallitusohjelmassa on sovittu julkisen talouden velkaantumista kahdella miljardilla taittavista työllisyyspäätöksistä. Hallituksen tavoitteena on toteuttaa rakenteelliset päätökset, joilla saavutetaan 100 000 uutta työllistä.

Jo viime keväänä tehdyn arvion mukaan eduskunnalle annettujen esitysten arvioitu vaikutus on noin 74 000 työllistä, joka vahvistaa julkista taloutta noin 1,7 miljardilla eurolla.

Bergbom huomauttaa, että SDP:n uusimman vaihtoehtobudjetin työllisyysvaikutuksia ei ole vieläkään julkaistu.

– Eduskuntaryhmänne puheenjohtaja Tytti Tuppurainen on kuitannut kysymykset työllisyysvaikutuksista ”saivarteluksi”. Toivottavasti SDP julkaisee luvut edes tulevassa vaihtoehtobudjetissaan.