

LEHTIKUVA
Ceutaan tulvi tuhansia laittomia maahanpyrkijöitä – Marokko painostaa EU:ta siirtolaisvyöryllä
Noin 8 000 laitonta maahantulijaa pääsi Marokosta rajan yli Espanjaan kuuluvalle Ceutan alueelle Pohjois-Afrikassa. Nyt laittomien maahanpyrkijöiden hyöky on katkaistu ainakin hetkeksi. Suurin osa rajan yli päässeistä on jo palautettu Marokkoon. Mutta taustalla olevat ongelmat, kuten Marokon nuoren, työttömän väestön suuri määrä ja poliittiset kiistat siirtomaakaudella vedetyistä rajoista eivät ole kadonneet minnekään.
Laittomien maahanpyrkijöiden hyökyaalto Ceutan rannoille on tyyntynyt ainakin toistaiseksi. Mereltä uimarenkaiden tai kumiveneiden päällä tulevien laittomien siirtolaisten vyöry alkoi varhain maanantaiaamuna, kertoo BBC.
Jopa kahdeksan tuhannen tulijan arvioidaan päässeen Marokon ja Espanjan välisen rajan yli, mutta Espanjan viranomaisten mukaan yli 5 600 tulijaa on jo palautettu Marokkoon. Suurin osa rajan laittomasti ylittäneistä on marokkolaisia nuoria miehiä.
Armeijan joukkoja hätiin
Espanjan sisäministeri Fernando Grande-Marlaska kertoi BBC:lle, että maa joutui lähettämään Ceutaan 200 poliisia ja 200 armeijan sotilasta vahvistamaan Ceutan normaalistikin yli tuhatpäistä rajavartiostoa.
Ceuta ja Mellilla ovat Afrikan puolella sijaitsevia itsehallinnollisia kaupunkeja, jotka kuuluvat yhä Espanjalle siirtomaa-aikojen muistoina. Marokko on vaatinut näitä alueita itselleen. Laittoman maahantulon yritykset ovat arkipäivää ja rajavartijoita on normaalistikin paljon.
Ylittämällä raja-aidan Afrikassa pääsee EU-alueelle
Koska Ceutan ja Mellillan katsotaan olevan Espanjan ja siten myös EU:n maaperää, ne ovat houkuttelevia kohteita EU-alueelle laittomasti pyrkiville. Espanjan viranomaisten suhtautuminen oli pitkään se, että raja-aidan yli päässeet katsottiin turvapaikanhakijoiksi, joiden annettiin jäädä maahan. Laittoman rajanylityksen onnistuminen tarkoitti siis käytännössä ilmaista matkalippua manner-Espanjaan.
Viranomaisten tulkinta on kuitenkin muuttunut tiukemmaksi laittomien maahantulijoiden määrän kasvaessa ja rajanylitysten muututtua väkivaltaisemmiksi. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja Espanjan perustuslakituomioistuin hyväksyivät viime vuonna menettelyn, jossa laittomat rajanylittäjät voidaan tietyin edellytyksin ”käännyttää suoraan rajalta” vielä sen jälkeenkin, kun he ovat jo päässeet raja-alueen sisäpuolelle. Nyt viranomaiset hyödyntävät tätä pykälää taluttaessaan rajan yli päässeet takaisin Marokon puolelle.
Marokon viranomaiset mahdollistivat ylitykset
Rajan yli päässeiden henkilöiden kertomusten mukaan Marokon rajavartijat ovat suhtautuneet laittomiin rajanylityksiin välinpitämättömästi. Lähtijöitä ei ole yritetty estää millään tavalla.
Espanjalaislehden mukaan Marokon viranomaiset olisivat jopa vihjanneet nuorukaisille, että nyt on hyvä hetki lähteä Ceutaan.
– Marokon poliisi käski meitä menemään Ceutaan, mutta nyt nämä haluavat palauttaa meidät, eräs rajan ylittäneistä kertoo.
Kyse ei siitä, että Marokkoon olisi yhtäkkiä puhjennut sota tai humanitaarinen kriisi, joka pakottaisi marokkolaiset lähtemään henkensä kaupalla uimalla hakemaan turvapaikkaan Ceutan alueelta. Marokossa on suuri määrä nuoria miehiä, joilla ei ole töitä eikä tulevaisuudennäkymiä omassa maassaan. Nyt Marokon hallitus päätti käyttää heitä aseena poliittisessa kiistassaan Espanjan kanssa.
Taustalla kiista Länsi-Saharasta
Tämänkertaisen tulijavyöryn taustalla on kiista Länsi-Saharan alueesta, joka kuului Espanjalle vuoteen 1975 asti, jolloin Espanja luovutti alueen Marokon ja Mauritanian hallintaan. Polisario-vapautusliike pitää nyt hallussaan Mauritanialle annettua Länsi-Saharan osaa ja vaatii kansanäänestystä koko Länsi-Saharan itsenäistymisestä.
Marokko puolestaan haluaa, että Espanja ja EU tunnustaisivat Länsi-Saharan Marokolle kuuluvaksi alueeksi. Yhdysvaltain edellinen presidentti Donald Trump teki niin joulukuussa vastineeksi siitä, että Marokko tunnustaa Israelin valtion. Nyt Joe Bidenin hallinto pohtii keinoja rimpuilla irti Trumpin twiitissään antamasta lupauksesta.
Marokon johto on ärsyyntynyt siitä, että Espanjan hallitus on sallinut Polisarion johtajan Brahim Ghalin päästä sairaalahoitoon Espanjaan. Vakavasta Covid-taudista kärsivä Ghali otettiin Espanjaan hoitoon huhtikuussa salaa, kertoo Kauppalehti. Marokon oikeusministeri Mustapha Ramid on melko suoraan myöntänyt, että laittomien rajanylittäjien tulva on kosto siitä, että Ghali otettiin hoitoon Espanjaan.
EU ei aio taipua kiristykseen
Euroopan komission varapuheenjohtaja Margaritis Schinas puolestaan totesi, että ”kukaan ei voi kiristää Euroopan unionia” käyttämällä siirtolaisuutta aseenaan. Schinasin mukaan aiemmin esimerkiksi Turkki on yrittänyt käyttää siirtolaisuutta painostuskeinona EU:ta vastaan.
– Ceuta on Eurooppaa. Tämä raja on Euroopan raja, ja se mitä siellä tapahtuu ei ole vain Espanjan vaan kaikkien (EU-maiden) ongelma, Schinas sanoi Espanjan radion haastattelussa keskiviikkona.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Margaritis Schinas Mustapha Ramid Brahim Ghali Polisario Länsi-Sahara Mellilla Ceuta Fernando Grande-Marlaska Covid-19 koronavirus Joe Biden Marokko Donald Trump Euroopan komissio Espanja EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Lesboksen turvapaikanhakijat kertovat vihaavansa Eurooppaa, mutta he haluavat silti Saksaan – ”sytytimme koko leirin tuleen näyttääkseemme halveksuntamme”

Kreikan maahanmuuttoministeri: Kansalaisjärjestöt auttavat somaleita Turkin kautta Kreikkaan laittomasti

Ruuhkaisa viikonloppu Kanariansaarilla – yli 1 600 siirtolaista saapui veneineen Afrikasta

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Halpatyövoiman tuominen ulkomailta on todistetusti haitallista – hallitus antaisi jopa laittomasti maassa olevien jäädä työmarkkinoille

Maahanmuuttokortti paljastaa EU:n haavoittuvaisuuden – Ceutan laittomat siirtolaiset poliittisen valtapelin pelinappuloina

Uusi päätös lopettaa turvapaikanhaun Turkista Kreikkaan – hakijat otetaan säilöön ja palautetaan
Viikon suosituimmat

Työpaikkalähteet: Tytti Tuppurainen huutaa ja nöyryyttää – eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho: ”Tilanne on karmea”
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Tytti Tuppuraista syytellään toistuvasta epäasiallisesta käytöksestä, joka kohdistuu hänen avustajiinsa ja muihin kansanedustajiin. Väitteiden mukaan Tuppuraisen käytös on huutamista, nöyryyttämistä, nolaamista julkisesti sekä tylyä ja käskyttävää johtamistyyliä.

Vasemmistosirkus Vantaan valtuustossa – Antikainen tyrmää ulosmarssin: ”Kun faktat eivät riitä, alkaa kyynelshow ja marttyyrileikki”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Vantaalla ei haluta puhua maahanmuuton haittavaikutuksista: Valtuuston kokous meni hulinaksi – joukko valtuutettuja marssi ulos
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.

Ylen faktantarkistus maahanmuuton talousvaikutuksista on hataralla pohjalla – Suomen Perustan tutkija kertoo nyt, mitä Yle jätti kertomatta
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.

Yhdysvalloissa 2,6 miljoonaa laitonta maassaolijaa vähemmän kuin vuosi sitten – demokraatit yrittävät estää karkotuksia kaikin keinoin
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Antikainen syyttää Tuppuraista huomion ohjaamisesta pois SDP:n kiusaamiskulttuurista – myös Lindtman saa täystyrmäyksen johtajuuden puutteestaan
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee Tytti Tuppuraista siitä, että tämä hänen mukaansa yritti laajentaa demariryhmän kiusaamiskulttuurin koko eduskuntaa koskevaksi. Antikainen moittii myös SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmania tämän hiljaisuudesta ja katsoo, että tapaus paljastaa vakavia johtamisongelmia oppositiopuolueen sisällä.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Sebastian Tynkkynen: X-tilini jäädytettiin Irania koskeneen julkaisun jälkeen
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo viestipalvelu X:n jäädyttäneen hänen tilinsä väliaikaisesti sen jälkeen, kun Tynkkynen arvosteli Euroopan parlamentin vasemmiston linjaa Irania koskevassa päätöslauselmassa.

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.














