
Minna Reijonen: Vastuullinen Suomi ei ota kiintiöpakolaisia
Kansanedustaja Minna Reijonen pitää erittäin järkevänä esitystä, että pakolaiskiintiö Suomessa laitetaan nollaan.
KUVAKAAPPAUS / YLE
Ylen aamussa vieraillut perussuomalaisten kansanedustaja, puolueen 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius huomautti valtiovarainministerin sopeutusehdotuksia moittineelle kansanedustaja Nasima Razmyarille, että SDP ei ole kertonut omaa vaihtoehtoaan sopeutuksille. - Pelkästään vastustamalla säästöjä ja verotoimia ei ole mahdollista tasapainottaa Suomen taloutta, Vigelius huomautti kollegalleen.
Valtiovarainministeri Riikka Purra esitteli eilen pääkohdat ehdotuksestaan valtion budjetiksi vuodelle 2026. Uusia sopeutustoimia on ehdotuksessa ensi vuodelle noin 0,9 miljardia euroa.
Veronkorotuksia ei kuitenkaan esitetä, sillä Purran ehdotuksessa kaikki sopeutukset ovat toissijaisiin kohteisiin kohdistuvia menoleikkauksia.
Leikkauskohteina esitetään muun muassa kehitysapua, järjestöjen avustuksia, yritystukia, ja myös esimerkiksi kiintiöpakolaisten määrän nollaamista Tanskan tapaan.
Leikkauskohteet ovat perusteltuja, koska valtion tämänkin vuoden budjetti on alijäämäinen, ja julkiset menot rahoitetaan osin velaksi. Valtion ydintehtäviin, kuten esimerkiksi sosiaaliturvaan tai terveydenhuoltoon ei kuitenkaan esitetä leikkauksia.
Ylen aamussa vieraillut perussuomalaisten kansanedustaja, puolueen 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius huomauttaa, että hallitus on jo aiemminkin leikannut kehitysavusta.
– Sopeutukset tehdään tietysti siksi, koska talouden lukemat tällä hetkellä ovat valitettavalla tasolla, luottoluokitus laskemaan päin ja työllisyyskehityskin toistaiseksi on vaisua.
– Jotain toimia on siis tehtävä, ja itsekin näkisin, että fiksuinta toimet on tehdä siinä päässä, että ne näkyvät mahdollisimman vähän suomalaisten arjessa. Esimerkiksi kehitysavusta suomalaiset ovat valmiita leikkaamaan jo tutkitustikin, koska se ei näy suomalaisten arjessa.
Odotetusti talouden sopeutukset ja leikkaukset toissijaisiin kohteisiin eivät SDP:lle maistuisi. Ylen aamussa niin ikään vieraillut demarikansanedustaja Nasima Razmyar vaati ”oikeudenmukaisuutta” ja moitiskeli muun muassa kehitysapuleikkauksia.
– Nämä kohteet ovat kylmääviä, Razmyar päästeli, ja valitteli myös leikkauksia kunnalliseen hallintoon ja kansalaisjärjestöille.
Vigelius vastasi, että parlamentaarisessa järjestelmässä yllätyksenä ei pitäisi tulla se, että puolueilla on valmiutta esittää omia säästökohteita.
– Kyllä SDP:kin tietää, että sopeutuksia on edessä myös tulevalla hallituskaudella, niitä ei pääse karkuun sanomalla kaikelle ei. Omia säästötavoitteitaan ovat esittäneet kaikki hallituspuolueet. Kuitenkaan pelkästään vastustamalla säästöjä ja verotoimia ei ole mahdollista tasapainottaa Suomen taloutta.
Vigelius huomautti Razmyarille, että hallituksen toimien vastustamisen ohella SDP ei ole kertonut omaa vaihtoehtoaan sopeutuksille.
– SDP:n pitäisi pystyä tarjoamaan myös oma vaihtoehto. Jos jo pelkästään miljardin sopeutuspaketti, joka tässä budjettiehdotuksessa tuo säästöjä, on SDP:lle liian vaikea, niin mitä tapahtuisikaan SDP:n mahdollisesti ollessa pääministeripuolueena. Miten SDP muka tekisi kuuden, tai jopa kymmenen miljardin säästöt seuraavalla hallituskaudella, jos jo yhden miljardin säästöt aiheuttavat tällaista tuskaa, Vigelius kysyi.
Demarien Razmyar myös puhui puuta heinää väittäessään hallituksen muka ”leikanneen ostovoimasta”, vaikka tosiasiassa ostovoima kasvaa.
Keskituloisen palkansaajan ostovoima nousee tänä vuonna 1,9 prosenttia, mikä on euroiksi muutettuna 655 euroa. Myös palkkojen nousu yhdistettynä korkojen laskuun vahvistaa nimenomaan tavallisen palkansaajan taloutta.
Myös Vigelius korjaa omilla somekanavillaan edustajakollegansa Razmyarin virheellisiä Yle-puheita ostovoiman kehityksestä.
Muistutus: ostovoima laski pohjalukemiin Marinin hallituskaudella. Nykyisen hallituksen kauden ostovoima on ollut kasvussa.
— Joakim Vigelius (@joakimvigelius) August 7, 2025
Tämä tieto oli Razmyarille täysin vieras aamun lähetyksissä. pic.twitter.com/puNtW13IVx
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kansanedustaja Minna Reijonen pitää erittäin järkevänä esitystä, että pakolaiskiintiö Suomessa laitetaan nollaan.
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta hyökkäsi voimakkaasti valtiovarainministeri Riikka Purran tänään antamaa budjettiesitystä vastaan. Kansanedustaja Miko Bergbomin mukaan kritiikki sivuuttaa täysin talouden todellisen tilan ja vastuullisen politiikan vaatimukset.
Valtiovarainministeri Riikka Purra antoi tänään budjettiehdotuksensa vuoden 2026 budjetiksi. Valtiovarainministeriö esittää yhteensä miljardin euron lisäleikkauksia vuoteen 2027 mennessä. Sopeutustarve on todellinen, mutta ratkaisevaa on se, mihin toimiin ryhdytään. Kansanedustaja Jari Ronkainen pitää esitettyjä linjauksia tervetulleina ja vastuullisina.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi tänään esittävänsä 100 miljoonan euron lisäleikkausta sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin osana ehdotusta valtion 2026 budjetiksi. Uusia sopeutustoimia budjettiehdotuksessa on kaikkiaan noin 0,9 miljardia euroa, mutta vain toissijaisiin kohteisiin. Valtion ydintehtäviin ei kosketa, eikä verotusta kiristetä.
Valtiovarainministeri Riikka Purran ehdotus vuoden 2026 budjetiksi on selkeä ja hyvin perusteltu. Toissijaisista menoista luovutaan, jotta Suomi saadaan taas nousuun. Se on välttämätöntä myös valtion velkakierteen katkaisemiseksi.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkona tiedotustilaisuudessa pääkohdat ehdotuksestaan valtion budjetiksi vuodelle 2026. Uusia sopeutustoimia on ehdotuksessa ensi vuodelle noin 0,9 miljardia euroa. Veronkorotuksia ei kuitenkaan esitetä, sillä Purran ehdotuksessa kaikki sopeutukset ovat toissijaisiin kohteisiin kohdistuvia menoleikkauksia.
Valtiovarainministerin ehdotus valtion vuoden 2026 budjetiksi hillitsee julkisen talouden velkaantumista hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Tuoreeseen budjettiehdotukseen ei sisälly veronkiristyksiä, vaan sen sijaan ehdotuksessa on mukana toissijaisiin menoihin, kuten esimerkiksi maahanmuuton kuluihin kohdistuvia leikkauksia kaikkiaan 0,9 miljardia euroa.
Valtiovarainministeriön sisäiset budjettineuvottelut ovat jatkuneet Espoossa ja niiden tuloksista kerrotaan tarkemmin vielä tänään illansuussa. Valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi neuvottelujen kulkua lounastauolla.
Valtion vuoden 2026 tulo- ja menoarvion valmistelu on meneillään valtiovarainministeriön sisäisissä budjettineuvotteluissa. Tavoitteena on löytää myös miljardin lisäsäästöt. Neuvotteluja johtava valtiovarainministeri Riikka Purra sanoi aamulla ennen neuvottelujen alkamista, että vielä löytyy leikattavaa, "jota suomalaisen veronmaksajan ei välttämättä tarvitse lainan takaisinmaksun kautta kustantaa".
Viikon suosituimmat
Pitkäaikainen ex-ulkoministeri Erkki Tuomioja sättii salamurhan uhriksi joutunutta Charlie Kirkiä vertaamalla tätä natsiin.
Helsinkiläinen PS-varavaltuutettu Mika Merano julkaisee syyskuussa kirjoittamansa tiedepamfletin. Siinä ruoditaan hieman tavallista syvällisemmin Suomen Akatemian tutkimusrahoitusta, josta on viime vuosina irronnut huomattavia summia politisoituneille ja kyseenalaisiksi nähdyille aiheille. Rahan jakajalta julkaisu irrotti erikoisen reaktion jo etukäteen.
TV-juontajan ohjelma hyllytettiin hänen levitettyään valheellista väitettä Charlie Kirkin murhaan liittyen. Nyt vasemmistolaiset yrittävät luoda hänestä jonkinlaista "sananvapauden marttyyria", kun sananvastuu osui omaan nilkkaan. Jotkut vasemmistopoliitikot ovat levittäneet samanlaisia valheita Suomessakin.
Vielä kymmenen vuotta sitten oli tabu keskustella siitä, miten Ruotsi muuttuisi, kun maahan asettuu satojatuhansia ihmisiä täysin vieraista kulttuureista. Solidaarisuus oli avainsana ja seurauksien kanssa nyt eletään. Väestörakenteen muutos on peruuttamaton ja ruotsalaiset eivät enää välttämättä ole enemmistö omassa maassaan.
Autoileva kansa kiittää hallituksen toimia, joilla autoilijan asemaa on parannettu ja osaltaan on varmistettu, ettei polttoaineiden litrahinta ylitä kipukynnystä. Sen sijaan Helsingin Sanomat oirehtii uudessa tilanteessa, joka Hesarin näkökulmasta on epämiellyttävä.
Yhdysvallat vaatii turvapaikanhakuun muutoksia, joiden myötä turvapaikoista tulisi väliaikaisia. Tavoitteena olisi, että turvapaikan saaneet palaisivat kotimaahansa heti tilanteen rauhoituttua. Lisäksi turvapaikkaa olisi haettava ensimmäisestä turvallisesta maasta, jolloin vaeltelu läpi Euroopan jäisi pois. Omassa pakolaispolitiikassaan Yhdysvallat asettaa vainotut valkoiset etusijalle.
Euroopan parlamentin maatalous- ja ympäristövaliokunnat äänestivät tänään Euroopan komission metsien monitorointiehdotuksen hylkäämisen puolesta luvuin 80 puolesta, 46 vastaan. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen pitää äänestystulosta erinomaisena Suomelle.
Charlie Kirkin muistotilaisuudessa pidetyissä puheissa oli kyyneliä, uskonnollista hurmosta ja huumoria. Monet puhujista vannoivat, että Kirkin alulle panema työ tulee jatkumaan. Kirkin leski Erika sanoi antavansa miehensä murhaajalle anteeksi ja heitti kaikille miehille haasteen olla vahvoja ja rohkeita tosimiehiä, jotka rakastavat vaimojaan ja johtavat perhettään.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen syyttää Helsingin kaupunkia suomalaisten syrjimisestä ja maahanmuuttajien suosimisesta suomalaisten kustannuksella ulkomaisille korkeakouluopiskelijoille myönnettävällä kansainvälisyyssetelillään.
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila kysyy, miten maahanmuuttajien, erityisesti kasvavan muslimiväestön, äänten kalastelu vaikuttaa vasemmiston kantoihin.