
Minna Reijonen: Vastuullinen Suomi ei ota kiintiöpakolaisia
Kansanedustaja Minna Reijonen pitää erittäin järkevänä esitystä, että pakolaiskiintiö Suomessa laitetaan nollaan.

KUVAKAAPPAUS / YLE
Ylen aamussa vieraillut perussuomalaisten kansanedustaja, puolueen 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius huomautti valtiovarainministerin sopeutusehdotuksia moittineelle kansanedustaja Nasima Razmyarille, että SDP ei ole kertonut omaa vaihtoehtoaan sopeutuksille. - Pelkästään vastustamalla säästöjä ja verotoimia ei ole mahdollista tasapainottaa Suomen taloutta, Vigelius huomautti kollegalleen.
Valtiovarainministeri Riikka Purra esitteli eilen pääkohdat ehdotuksestaan valtion budjetiksi vuodelle 2026. Uusia sopeutustoimia on ehdotuksessa ensi vuodelle noin 0,9 miljardia euroa.
Veronkorotuksia ei kuitenkaan esitetä, sillä Purran ehdotuksessa kaikki sopeutukset ovat toissijaisiin kohteisiin kohdistuvia menoleikkauksia.
Leikkauskohteina esitetään muun muassa kehitysapua, järjestöjen avustuksia, yritystukia, ja myös esimerkiksi kiintiöpakolaisten määrän nollaamista Tanskan tapaan.
Leikkauskohteet ovat perusteltuja, koska valtion tämänkin vuoden budjetti on alijäämäinen, ja julkiset menot rahoitetaan osin velaksi. Valtion ydintehtäviin, kuten esimerkiksi sosiaaliturvaan tai terveydenhuoltoon ei kuitenkaan esitetä leikkauksia.
Ylen aamussa vieraillut perussuomalaisten kansanedustaja, puolueen 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius huomauttaa, että hallitus on jo aiemminkin leikannut kehitysavusta.
– Sopeutukset tehdään tietysti siksi, koska talouden lukemat tällä hetkellä ovat valitettavalla tasolla, luottoluokitus laskemaan päin ja työllisyyskehityskin toistaiseksi on vaisua.
– Jotain toimia on siis tehtävä, ja itsekin näkisin, että fiksuinta toimet on tehdä siinä päässä, että ne näkyvät mahdollisimman vähän suomalaisten arjessa. Esimerkiksi kehitysavusta suomalaiset ovat valmiita leikkaamaan jo tutkitustikin, koska se ei näy suomalaisten arjessa.
Odotetusti talouden sopeutukset ja leikkaukset toissijaisiin kohteisiin eivät SDP:lle maistuisi. Ylen aamussa niin ikään vieraillut demarikansanedustaja Nasima Razmyar vaati ”oikeudenmukaisuutta” ja moitiskeli muun muassa kehitysapuleikkauksia.
– Nämä kohteet ovat kylmääviä, Razmyar päästeli, ja valitteli myös leikkauksia kunnalliseen hallintoon ja kansalaisjärjestöille.
Vigelius vastasi, että parlamentaarisessa järjestelmässä yllätyksenä ei pitäisi tulla se, että puolueilla on valmiutta esittää omia säästökohteita.
– Kyllä SDP:kin tietää, että sopeutuksia on edessä myös tulevalla hallituskaudella, niitä ei pääse karkuun sanomalla kaikelle ei. Omia säästötavoitteitaan ovat esittäneet kaikki hallituspuolueet. Kuitenkaan pelkästään vastustamalla säästöjä ja verotoimia ei ole mahdollista tasapainottaa Suomen taloutta.
Vigelius huomautti Razmyarille, että hallituksen toimien vastustamisen ohella SDP ei ole kertonut omaa vaihtoehtoaan sopeutuksille.
– SDP:n pitäisi pystyä tarjoamaan myös oma vaihtoehto. Jos jo pelkästään miljardin sopeutuspaketti, joka tässä budjettiehdotuksessa tuo säästöjä, on SDP:lle liian vaikea, niin mitä tapahtuisikaan SDP:n mahdollisesti ollessa pääministeripuolueena. Miten SDP muka tekisi kuuden, tai jopa kymmenen miljardin säästöt seuraavalla hallituskaudella, jos jo yhden miljardin säästöt aiheuttavat tällaista tuskaa, Vigelius kysyi.
Demarien Razmyar myös puhui puuta heinää väittäessään hallituksen muka ”leikanneen ostovoimasta”, vaikka tosiasiassa ostovoima kasvaa.
Keskituloisen palkansaajan ostovoima nousee tänä vuonna 1,9 prosenttia, mikä on euroiksi muutettuna 655 euroa. Myös palkkojen nousu yhdistettynä korkojen laskuun vahvistaa nimenomaan tavallisen palkansaajan taloutta.
Myös Vigelius korjaa omilla somekanavillaan edustajakollegansa Razmyarin virheellisiä Yle-puheita ostovoiman kehityksestä.
Muistutus: ostovoima laski pohjalukemiin Marinin hallituskaudella. Nykyisen hallituksen kauden ostovoima on ollut kasvussa.
— Joakim Vigelius (@joakimvigelius) August 7, 2025
Tämä tieto oli Razmyarille täysin vieras aamun lähetyksissä. pic.twitter.com/puNtW13IVx
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Kansanedustaja Minna Reijonen pitää erittäin järkevänä esitystä, että pakolaiskiintiö Suomessa laitetaan nollaan.

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta hyökkäsi voimakkaasti valtiovarainministeri Riikka Purran tänään antamaa budjettiesitystä vastaan. Kansanedustaja Miko Bergbomin mukaan kritiikki sivuuttaa täysin talouden todellisen tilan ja vastuullisen politiikan vaatimukset.

Valtiovarainministeri Riikka Purra antoi tänään budjettiehdotuksensa vuoden 2026 budjetiksi. Valtiovarainministeriö esittää yhteensä miljardin euron lisäleikkauksia vuoteen 2027 mennessä. Sopeutustarve on todellinen, mutta ratkaisevaa on se, mihin toimiin ryhdytään. Kansanedustaja Jari Ronkainen pitää esitettyjä linjauksia tervetulleina ja vastuullisina.

Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi tänään esittävänsä 100 miljoonan euron lisäleikkausta sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin osana ehdotusta valtion 2026 budjetiksi. Uusia sopeutustoimia budjettiehdotuksessa on kaikkiaan noin 0,9 miljardia euroa, mutta vain toissijaisiin kohteisiin. Valtion ydintehtäviin ei kosketa, eikä verotusta kiristetä.

Valtiovarainministeri Riikka Purran ehdotus vuoden 2026 budjetiksi on selkeä ja hyvin perusteltu. Toissijaisista menoista luovutaan, jotta Suomi saadaan taas nousuun. Se on välttämätöntä myös valtion velkakierteen katkaisemiseksi.

Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkona tiedotustilaisuudessa pääkohdat ehdotuksestaan valtion budjetiksi vuodelle 2026. Uusia sopeutustoimia on ehdotuksessa ensi vuodelle noin 0,9 miljardia euroa. Veronkorotuksia ei kuitenkaan esitetä, sillä Purran ehdotuksessa kaikki sopeutukset ovat toissijaisiin kohteisiin kohdistuvia menoleikkauksia.

Valtiovarainministerin ehdotus valtion vuoden 2026 budjetiksi hillitsee julkisen talouden velkaantumista hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Tuoreeseen budjettiehdotukseen ei sisälly veronkiristyksiä, vaan sen sijaan ehdotuksessa on mukana toissijaisiin menoihin, kuten esimerkiksi maahanmuuton kuluihin kohdistuvia leikkauksia kaikkiaan 0,9 miljardia euroa.

Valtiovarainministeriön sisäiset budjettineuvottelut ovat jatkuneet Espoossa ja niiden tuloksista kerrotaan tarkemmin vielä tänään illansuussa. Valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi neuvottelujen kulkua lounastauolla.

Valtion vuoden 2026 tulo- ja menoarvion valmistelu on meneillään valtiovarainministeriön sisäisissä budjettineuvotteluissa. Tavoitteena on löytää myös miljardin lisäsäästöt. Neuvotteluja johtava valtiovarainministeri Riikka Purra sanoi aamulla ennen neuvottelujen alkamista, että vielä löytyy leikattavaa, "jota suomalaisen veronmaksajan ei välttämättä tarvitse lainan takaisinmaksun kautta kustantaa".
Viikon suosituimmat

Valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila syventyi tällä viikolla Sanna Marinin uuteen muistelmakirjaan, ja havaitsi lukevansa pinnallista teosta, josta ei omintakeisia ajatuksia juuri löydä. - Kirja sisältää päiväkirjamaista tarinaa itseensä läpikotaisin ihastuneesta ihmisestä, joka kokee ihan kaiken itsensä kautta, Turkkila arvioi.

Yle esitti uutisissaan viime syksynä, että Saksaan vuonna 2015 tulleista syyrialaispakolaisista 90% on työllistynyt. Tämä ei pidä paikkaansa, sanoo kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen. Kyseessä oli käännösvirhe.

Iltalehti uutisoi (4.11.) Vasemmistonuorten pamfletista, jossa sanotaan suoraan, kuinka ”ainoa mahdollisuus on käydä taisteluun tuotantosuhteiden muuttamiseksi” eli kehotetaan suoraan työväkeä ”taisteluun”. Sen lopputuloksena pamfletissa halutaan työväen valtio. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan vasemmiston taistelukehotukset ovat suoraa jatkumoa kommunistisille opeille.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää viime perjantaina Helsingissä nähtyä Palestiina-mielenosoitusta vakavana hälytysmerkkinä. Mielenosoituksessa kannettiin isoa punaista banderollia, jossa luki “Eläköön aseellinen vastarinta”, ja sen rinnalla heilutettiin palestiinalaislippuja Helsingin ydinkeskustassa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew esitti vuonna 2022 Keski-Suomen aluehallituksen jäsenenä, että hyvinvointialueen johtajan eroraha olisi kuuden kuukauden sijaan kolme kuukautta tai porrastettu. Esitys raukesi kannattamattomana.

Pakolais-, siirtolais-, maahanmuutto-, monikulttuuri- ja kotouttamistoiminta takaa järjestöille vuositasolla suhteellisen helposti satojen tuhansien, jopa miljoonien eurojen avustustulot veronmaksajien rahoista. Yksi näistä toimijoista on Suomen Pakolaisapu ry, jonka henkilöstöä toimii myös Suomen ulkopuolella.

Perussuomalainen Nuoriso pitää hälyttävänä viime päiväisiä uutisista Jyväskylässä toimivasta 14-19-vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten nuorten jengistä, joka on viikon mittaan ryöstellyt kadulla useita ihmisiä.

Jos hyvin käy, datakeskusinvestoinnit täydentävät Suomen elinkeinorakennetta. Maamme on vakautensa ja viileän ilmastonsa ansiosta edullinen alusta datakeskuksille. Pessimistisemmissä skenaarioissa puolestaan datakeskusten lisäarvo jää isäntämaalle varsin rajalliseksi.

Helsingin Sanomat on pyrkinyt hämärtämään Perussuomalaisen Nuorison esille nostamaa tapausta oululaisen lukion yhteiskuntaopin opetuksen politisoitumisesta. Suomen Uutisten tavoittama oululaisen lukion oppilas vahvistaa nyt itse yhteiskuntaopin tunnin opetustilanteen sisältäneen poliittista ohjausta.

Tänä aamuna SDP:n kansanedustaja Pia Hiltunen yllätti puolueensa rivit julkaisemalla Facebookissa kirjoituksen, jossa hän puolusti hallituksen lakiesitystä, jonka mukaan henkilöön liittyvässä irtisanomisessa riittäisi jatkossa perusteeksi asiallinen syy nykyisen asiallisen ja painavan syyn sijasta.



Lue lisää

Lue lisää