
Minna Reijonen: Vastuullinen Suomi ei ota kiintiöpakolaisia
Kansanedustaja Minna Reijonen pitää erittäin järkevänä esitystä, että pakolaiskiintiö Suomessa laitetaan nollaan.

KUVAKAAPPAUS / YLE
Ylen aamussa vieraillut perussuomalaisten kansanedustaja, puolueen 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius huomautti valtiovarainministerin sopeutusehdotuksia moittineelle kansanedustaja Nasima Razmyarille, että SDP ei ole kertonut omaa vaihtoehtoaan sopeutuksille. - Pelkästään vastustamalla säästöjä ja verotoimia ei ole mahdollista tasapainottaa Suomen taloutta, Vigelius huomautti kollegalleen.
Valtiovarainministeri Riikka Purra esitteli eilen pääkohdat ehdotuksestaan valtion budjetiksi vuodelle 2026. Uusia sopeutustoimia on ehdotuksessa ensi vuodelle noin 0,9 miljardia euroa.
Veronkorotuksia ei kuitenkaan esitetä, sillä Purran ehdotuksessa kaikki sopeutukset ovat toissijaisiin kohteisiin kohdistuvia menoleikkauksia.
Leikkauskohteina esitetään muun muassa kehitysapua, järjestöjen avustuksia, yritystukia, ja myös esimerkiksi kiintiöpakolaisten määrän nollaamista Tanskan tapaan.
Leikkauskohteet ovat perusteltuja, koska valtion tämänkin vuoden budjetti on alijäämäinen, ja julkiset menot rahoitetaan osin velaksi. Valtion ydintehtäviin, kuten esimerkiksi sosiaaliturvaan tai terveydenhuoltoon ei kuitenkaan esitetä leikkauksia.
Ylen aamussa vieraillut perussuomalaisten kansanedustaja, puolueen 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius huomauttaa, että hallitus on jo aiemminkin leikannut kehitysavusta.
– Sopeutukset tehdään tietysti siksi, koska talouden lukemat tällä hetkellä ovat valitettavalla tasolla, luottoluokitus laskemaan päin ja työllisyyskehityskin toistaiseksi on vaisua.
– Jotain toimia on siis tehtävä, ja itsekin näkisin, että fiksuinta toimet on tehdä siinä päässä, että ne näkyvät mahdollisimman vähän suomalaisten arjessa. Esimerkiksi kehitysavusta suomalaiset ovat valmiita leikkaamaan jo tutkitustikin, koska se ei näy suomalaisten arjessa.
Odotetusti talouden sopeutukset ja leikkaukset toissijaisiin kohteisiin eivät SDP:lle maistuisi. Ylen aamussa niin ikään vieraillut demarikansanedustaja Nasima Razmyar vaati ”oikeudenmukaisuutta” ja moitiskeli muun muassa kehitysapuleikkauksia.
– Nämä kohteet ovat kylmääviä, Razmyar päästeli, ja valitteli myös leikkauksia kunnalliseen hallintoon ja kansalaisjärjestöille.
Vigelius vastasi, että parlamentaarisessa järjestelmässä yllätyksenä ei pitäisi tulla se, että puolueilla on valmiutta esittää omia säästökohteita.
– Kyllä SDP:kin tietää, että sopeutuksia on edessä myös tulevalla hallituskaudella, niitä ei pääse karkuun sanomalla kaikelle ei. Omia säästötavoitteitaan ovat esittäneet kaikki hallituspuolueet. Kuitenkaan pelkästään vastustamalla säästöjä ja verotoimia ei ole mahdollista tasapainottaa Suomen taloutta.
Vigelius huomautti Razmyarille, että hallituksen toimien vastustamisen ohella SDP ei ole kertonut omaa vaihtoehtoaan sopeutuksille.
– SDP:n pitäisi pystyä tarjoamaan myös oma vaihtoehto. Jos jo pelkästään miljardin sopeutuspaketti, joka tässä budjettiehdotuksessa tuo säästöjä, on SDP:lle liian vaikea, niin mitä tapahtuisikaan SDP:n mahdollisesti ollessa pääministeripuolueena. Miten SDP muka tekisi kuuden, tai jopa kymmenen miljardin säästöt seuraavalla hallituskaudella, jos jo yhden miljardin säästöt aiheuttavat tällaista tuskaa, Vigelius kysyi.
Demarien Razmyar myös puhui puuta heinää väittäessään hallituksen muka ”leikanneen ostovoimasta”, vaikka tosiasiassa ostovoima kasvaa.
Keskituloisen palkansaajan ostovoima nousee tänä vuonna 1,9 prosenttia, mikä on euroiksi muutettuna 655 euroa. Myös palkkojen nousu yhdistettynä korkojen laskuun vahvistaa nimenomaan tavallisen palkansaajan taloutta.
Myös Vigelius korjaa omilla somekanavillaan edustajakollegansa Razmyarin virheellisiä Yle-puheita ostovoiman kehityksestä.
Muistutus: ostovoima laski pohjalukemiin Marinin hallituskaudella. Nykyisen hallituksen kauden ostovoima on ollut kasvussa.
— Joakim Vigelius (@joakimvigelius) August 7, 2025
Tämä tieto oli Razmyarille täysin vieras aamun lähetyksissä. pic.twitter.com/puNtW13IVx
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Kansanedustaja Minna Reijonen pitää erittäin järkevänä esitystä, että pakolaiskiintiö Suomessa laitetaan nollaan.

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta hyökkäsi voimakkaasti valtiovarainministeri Riikka Purran tänään antamaa budjettiesitystä vastaan. Kansanedustaja Miko Bergbomin mukaan kritiikki sivuuttaa täysin talouden todellisen tilan ja vastuullisen politiikan vaatimukset.

Valtiovarainministeri Riikka Purra antoi tänään budjettiehdotuksensa vuoden 2026 budjetiksi. Valtiovarainministeriö esittää yhteensä miljardin euron lisäleikkauksia vuoteen 2027 mennessä. Sopeutustarve on todellinen, mutta ratkaisevaa on se, mihin toimiin ryhdytään. Kansanedustaja Jari Ronkainen pitää esitettyjä linjauksia tervetulleina ja vastuullisina.

Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi tänään esittävänsä 100 miljoonan euron lisäleikkausta sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin osana ehdotusta valtion 2026 budjetiksi. Uusia sopeutustoimia budjettiehdotuksessa on kaikkiaan noin 0,9 miljardia euroa, mutta vain toissijaisiin kohteisiin. Valtion ydintehtäviin ei kosketa, eikä verotusta kiristetä.

Valtiovarainministeri Riikka Purran ehdotus vuoden 2026 budjetiksi on selkeä ja hyvin perusteltu. Toissijaisista menoista luovutaan, jotta Suomi saadaan taas nousuun. Se on välttämätöntä myös valtion velkakierteen katkaisemiseksi.

Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkona tiedotustilaisuudessa pääkohdat ehdotuksestaan valtion budjetiksi vuodelle 2026. Uusia sopeutustoimia on ehdotuksessa ensi vuodelle noin 0,9 miljardia euroa. Veronkorotuksia ei kuitenkaan esitetä, sillä Purran ehdotuksessa kaikki sopeutukset ovat toissijaisiin kohteisiin kohdistuvia menoleikkauksia.

Valtiovarainministerin ehdotus valtion vuoden 2026 budjetiksi hillitsee julkisen talouden velkaantumista hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Tuoreeseen budjettiehdotukseen ei sisälly veronkiristyksiä, vaan sen sijaan ehdotuksessa on mukana toissijaisiin menoihin, kuten esimerkiksi maahanmuuton kuluihin kohdistuvia leikkauksia kaikkiaan 0,9 miljardia euroa.

Valtiovarainministeriön sisäiset budjettineuvottelut ovat jatkuneet Espoossa ja niiden tuloksista kerrotaan tarkemmin vielä tänään illansuussa. Valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi neuvottelujen kulkua lounastauolla.

Valtion vuoden 2026 tulo- ja menoarvion valmistelu on meneillään valtiovarainministeriön sisäisissä budjettineuvotteluissa. Tavoitteena on löytää myös miljardin lisäsäästöt. Neuvotteluja johtava valtiovarainministeri Riikka Purra sanoi aamulla ennen neuvottelujen alkamista, että vielä löytyy leikattavaa, "jota suomalaisen veronmaksajan ei välttämättä tarvitse lainan takaisinmaksun kautta kustantaa".
Viikon suosituimmat

Fabrik Oy:n tiedotteen mukaan Helsinki Pride -yhteisö on käynnistänyt poikkeuksellisen pilotin: PrideBot-niminen tekoälybotti seuraa nyt ahkerasti suomenkielistä "seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvaa verhoilematonta suomenkielistä vihapuhetta" X:ssä

Suomalaiset eivät ole suvaitsemattomia ja Suomi on maailman onnellisin maa. Tätä ei juurikaan uskoisi, kun seuraa valtamedian fiktiota rasismista ja vihapuheesta, joka on kietonut valtakunnan mustaan syleilyynsä. Yleensä maalittaminen toki rajoitetaan perussuomalaisiin, mutta summa summarum: vastakkainasettelua lietsova uutisointi on muunneltua totuutta.


Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkysen mielestä laki kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on erittäin vaarallinen ja sitä käytetään työkaluna uusien ennakkotapausten hakemiseksi, jolloin sananvapaus kaventuu tapaus tapaukselta.

Suomi on perunut niin kutsuttujen irakilaiskaksosten turvapaikan ja pysyvän oleskeluluvan heidän muodostamansa turvallisuusuhan vuoksi. Kotimaassaan etsintäkuulutettu kaksikko uhkailee suomalaisia, mutta heitä ei voida karkottaa ihmisoikeussopimuksiin liittyvän palautuskiellon vuoksi. Maahanmuuttoviraston mukaan veljeksiä voisi uhata Irakissa vaino, kidutus, kuolemanrangaistus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko uppoutuu intohimoisesti woke-ideologian, antirasismin ja identiteettipolitiikan kysymyksiin, ikään kuin sen päätehtävä olisi signaloida hyveellisyyttä modernille vasemmistolaiselle eliitille eikä enää puolustaa omaa ydinsanomaa tai kristikuntaa, moittivat perussuomalaiset kansanedustajat.

The Telegraph -lehti julkaisi viime viikonloppuna laajan artikkelin, jossa lehti nostaa Suomen esimerkiksi siitä, miten massamaahanmuutto kuormittaa julkista taloutta. Artikkelin mukaan Suomi on esimerkki massamaahanmuuton taustalla olevasta valheesta: lupaukset maahanmuuton taloudellisista hyödyistä eivät pidä paikkaansa, kun tarkastelu kohdistuu tulijoiden todellisiin elinkaarikustannuksiin.

Maahanmuuttajien eläkkeet ovat nousseet puheenaiheeksi. Onneksi, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää, jolla oli ollut hiljattain vieraana eduskunnassa Libanonista Suomeen lomalle saapunut hyvä ystävä. Mäenpään libanonilaisystävä oli tutustunut suomalaiseen anteliaaseen kotouttamispolitiikkaan käytännössä ja ihmetellyt kovasti, miten Suomella on varaa tällaiseen.

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan eduskunnalla ei ole teoriassakaan mahdollisuuksia ryhtyä toimenpiteisiin kansanedustaja Päivi Räsäsen saaman tuomion pohjalta. - Enkä näe sitä tarpeelliseksikaan, Halla-aho sanoo Iltalehdelle.

Pitkään velkaantunut Tampere aloitti vuosia kestävät säästötalkoot, mutta silti kaupungilla riittää rahaa toissijaisiin menoihin. - Samaan aikaan, kun kouluista nakataan ulos rehtoreita ja koulukirjoja, kiikutetaan sisään taideteoksia, kaupunginvaltuutettu Joakim Vigelius ihmettelee kaupungin rahankäyttöä.



Lue lisää

Lue lisää