LEHTIKUVA
Diakonia-ammattikorkeakoulun tuore katsaus maahanmuutosta maalaa myönteisen kuvan muuttoliikkeen vaikutuksista, mutta tilastot ja kansainväliset elinkaaritutkimukset osoittavat todellisuuden olevan toisenlainen. Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste on laskenut, he sijoittuvat useammin matalapalkkaisiin töihin ja pitkän aikavälin kustannukset uhkaavat kasvaa raskaiksi hyvinvointijärjestelmälle, kertoo perussuomalaisten eduskuntaryhmän EU- ja ulkopolitiikan erityisavustaja Mikael Lith tuoreessa analyysissaan.
Diakonia-ammattikorkeakoulu on julkaissut uuden tilastotieteellisen katsauksen maahanmuutosta, jolla pyritään todistelemaan maahanmuuton myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tutkimus rakentaa keissin maahanmuuton puolesta argumentoimalla siten, että maahanmuuttajat ”korvaavat” eläköityvää suomalaista väestöä nuorissa ja työikäisissä, heidän työllisyysasteensa on kantaväestöä korkeampi sekä heidän väitetään aiheuttavan suomalaistaustaisia vähemmän julkisia kustannuksia. Tutkimuksessa lisäksi todetaan, että perussuomalaisten väittämät muuttoliikkeen painottumisesta kehitysmaaperäiseen maahanmuuttoon eivät pidä paikkaansa, koska tulijoita tulee nykyään eniten Aasiasta. Samalla kuitenkin mainitaan, että tulijoita saapuu tällä hetkellä erityisen paljon mm. Sri Lankasta, Nepalista ja Bangladeshista, jotka kuuluvat Aasian köyhimpien kehitysmaiden joukkoon. Tutkimuksessa ei ole osattu johtaa syytä siihen, miksi yhtäkkiä vuodesta 2022 lähtien tulijoita on tullut niin paljon kyseisistä maista. Syy ei ole näiden maiden väestöjen iso kokoluokka, johon tutkimuksessa viitataan, vaan Sanna Marinin hallituksen opiskelijalupiin tekemät löysennykset viime vaalikaudella, jonka myötä Suomeen on alkanut tulvia aasialaisista kehitysmaista etenkin AMK-opiskelijoita perheineen.
Tutkimuksen väitteet maahanmuuttajien kantaväestöä korkeammasta työllisyysasteesta eivät vastaa Tilastokeskuksen vuoden 2024 työvoimatutkimuksen tuloksia, joista käy ilmi ulkomaalaistaustaisten työllisyysasteen lasku vuoden 2022 jälkeen. Ulkomaalaistaustaisten työllisyysasteet ovat työvoimatutkimuksessa kaikissa ikäryhmissä matalammat kuin suomalaistaustaisten, ja ero suomalaistaustaisiin on erityisen suuri EU:n ulkopuolelta tulleilla. Ulkomaalaistaustaisten työllisyyttä analysoitaessa on myös huomioitava, että he ovat suomalaistaustaisia useammin määräaikaisissa tai osa-aikaisissa työsuhteissa. Maahanmuuttajat sijoittuvat myös kantaväestöä selvästi useammin matalapalkkaisiin työtehtäviin, kuten siivous- tai avustaviin keittiö- ja ruokatyöntekijäpositioihin.
Diakonia-ammattikorkeakoulun selvityksessä pyritään staattisella vuosilaskelmalla vuodelta 2023 todistamaan, että maahanmuuttajat maksavat enemmän veroja kuin vastaanottavat tulonsiirtoja (asumistuki, työttömyystuki, toimeentulotuki jne.). Vuosilaskelma ei ole kuitenkaan hyvä mittari kuvaamaan maahanmuuton julkisia kokonaiskustannuksia, sillä se ei sisällä muuttajien aiheuttamia julkisia kulutusmenoja, erityisesti koulutus- ja sotepalveluita, joita maahanmuuttajat käyttävät paljon. Maahanmuuton julkistaloudellisia vaikutuksia voidaan uskottavasti tarkastella ainoastaan elinkaarilaskelmalla, jolloin eri kansallisuuksien/kieliryhmien keskimääräinen työuran pituus, työllisyysaste, verokertymä, hoivamenot ym. tulevat huomioiduiksi. Alankomaissa, Tanskassa, Britanniassa jne. tehdyt elinkaarilaskelmat osoittavat, että humanitaarinen ja matalasti koulutettu maahanmuutto EU:n ulkopuolelta maksaa valtavasti julkistaloudelle. Näissä tutkimuksissa käy ilmi myös, että sosioekonomiset ongelmat siirtyvät lähes säännönmukaisesti ei-eurooppalaistaustaisilla sukupolvelta toiselle.
Maahanmuuttajien nuorempi ikärakenne ei ole eduksi kansantaloudelle pidemmällä aikatarkastelulla. Tutkimusten mukaan Suomessa maahanmuuttajataustaisista oppilaista yli puolella on niin heikko lukutaito, etteivät he kykene osallistumaan täysipainoisesti yhteiskunnan toimintoihin, kuten jatko-opintoihin ja työelämään. Myös matematiikassa ja luonnontieteissä maahanmuuttajataustaisten osaaminen on selvästi suomalaistaustaisia heikompaa. Tämä antaa synkän kuvan siitä, minkälaiset elinkaarivaikutukset tästä ryhmästä syntyy ajan kanssa hyvinvointijärjestelmälle. Maahanmuuttajien nuoriin ja työikäisiin painottuva ikärakenne myös tasoittuu ajan kanssa, jolloin he itse eläköityvät ja aiheuttavat samoja eläke- ja hoivamenoja kuin tällä hetkellä laaja suomalaistaustaisten eläköityneiden joukko. Monissa Länsi-Euroopan maissa, joissa länsimaiden ulkopuolinen maahanmuutto alkoi jo 1960-luvulla, on nähty, että maahanmuuttajien nettovaikutus muuttuu isosti miinusmerkkiseksi heidän ikärakenteensa tasoittuessa, koska maahanmuuttajat eivät ole kerryttäneet keskimäärin kunnollista työeläkettä työurallaan. Ruotsissa puhutaan jo avoimesti maahanmuuttajien tulevasta eläkepommista, koska maahanmuuttajilla on keskimäärin 20 vuotta lyhyempi työura kuin ruotsalaisilla ja moni heistä joutuu näin aikanaan tukeutumaan verovaroin rahoitettuun takuueläkkeeseen sekä eläkeläisten matalaa tulotasoa kompensoiviin tulonsiirtoihin.
MIKAEL LITH
Kirjoittaja on PS-eduskuntaryhmän EU- ja ulkopolitiikan asiantuntija
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
OECD:n tuoreen selvityksen mukaan työperäisten maahanmuuttajien määrä vauraisiin teollisuusmaihin vähentyi noin viidenneksellä viime vuonna. Taustalla ovat etenkin maahanmuuttopolitiikan kiristykset eri maissa sekä taloudellinen epävarmuus.
Kehittyneissä maissa maahanmuuton vastustus on kasvanut mittoihin, joita yksikään poliitikko ei voi enää sivuuttaa. Väestön ikääntyessä työtä tekeviä käsiä kuitenkin kaivataan, ainakin tilapäisesti. Intia on kehittämässä ratkaisua, jossa työvoimaa toimitetaan tarpeen mukaan. Tarpeen päättyessä työntekijät palaavat kotimaahansa.
Vihreiden kansanedustaja Fatim Diarra on kertonut julkisuudessa joutuneensa useaan otteeseen epäasiallisen kohtelun kohteeksi taksissa. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan viimeinkin Diarra on havahtunut siihen, mistä perussuomalaiset ovat varoittaneet jo vuosia, eli hallitsemattoman maahanmuuton ongelmiin.
Geert Wildersin kansallismiellinen Vapauspuolue (PVV) on mielipidetiedustelujen mukaan nousemaassa suurimmaksi puolueeksi keskiviikon Alankomaiden vaaleissa. Hallituksen muodostaminen saattaa kuitenkin muodostua hankalaksi viidentoista eri puolueen parlamentissa.
Maahanmuuttajien uuden kotoutumistuen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alusta. Työttömät maahanmuuttajat, jotka saavat työmarkkinatukea, saisivat jatkossa vähemmän rahaa.
Viikon suosituimmat
Vihreiden kansanedustaja Fatim Diarra on kertonut julkisuudessa joutuneensa useaan otteeseen epäasiallisen kohtelun kohteeksi taksissa. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan viimeinkin Diarra on havahtunut siihen, mistä perussuomalaiset ovat varoittaneet jo vuosia, eli hallitsemattoman maahanmuuton ongelmiin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää viime perjantaina Helsingissä nähtyä Palestiina-mielenosoitusta vakavana hälytysmerkkinä. Mielenosoituksessa kannettiin isoa punaista banderollia, jossa luki “Eläköön aseellinen vastarinta”, ja sen rinnalla heilutettiin palestiinalaislippuja Helsingin ydinkeskustassa.
Arvovaltainen Wall Street Journal kertoo tutkimuksista, joiden valossa transsukupuoliseksi identifioitumisen taustalla on "sosiaalinen tartunta". Vuonna 2020 amerikkalaistutkija Colin Wrightin ura päättyi yhteen twiittiin, jossa hän kuvaili sukupuolidysforian räjähdysmäistä yleistymistä tällaiseksi tartunnaksi. Kriitikot leimasivat Wrightin transfobiseksi, ja cancel-kulttuurin ilmapiiri tuhosi hänen akateemisen uransa. Uudet tutkimustulokset näyttäisivät kuitenkin tukevan Wrightin alkuperäistä arviota.
Jo pitkään ilmastonmuutoksen seurauksista varoittanut monimiljardööri Bill Gates on kääntänyt kelkkansa ilmastonmuutoksen suhteen. Nyt hän on sitä mieltä, että ilmastonmuutos ei tulekaan johtamaan koko ihmiskunnan tuhoutumiseen. Gates pitää silti ilmaston lämpenemistä vakavana ongelmana köyhien maiden asukkaille, joten hän kehottaa keskittymään ilmastotoimissa ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew esitti vuonna 2022 Keski-Suomen aluehallituksen jäsenenä, että hyvinvointialueen johtajan eroraha olisi kuuden kuukauden sijaan kolme kuukautta tai porrastettu. Esitys raukesi kannattamattomana.
Pakolais-, siirtolais-, maahanmuutto-, monikulttuuri- ja kotouttamistoiminta takaa järjestöille vuositasolla suhteellisen helposti satojen tuhansien, jopa miljoonien eurojen avustustulot veronmaksajien rahoista. Yksi näistä toimijoista on Suomen Pakolaisapu ry, jonka henkilöstöä toimii myös Suomen ulkopuolella.
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) piirissä toimiva anarkistinen A-ryhmä on äskettäin käynyt levittämässä valtiovarainministeri Riikka Purran kodin läheisyyteen banderollin, jossa ryhmä haistattelee Purralle. Banderolli on muutenkin sävyltään uhkaava.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) lopettaa välittömästi rahoituksen ja muun tuen anarkistiselle A-ryhmälle, joka on osallistunut hallituksen ministereihin kohdistuvaan uhkailuun.
Jos hyvin käy, datakeskusinvestoinnit täydentävät Suomen elinkeinorakennetta. Maamme on vakautensa ja viileän ilmastonsa ansiosta edullinen alusta datakeskuksille. Pessimistisemmissä skenaarioissa puolestaan datakeskusten lisäarvo jää isäntämaalle varsin rajalliseksi.
Maahanmuuttovirasto on peruuttanut tänä vuonna jo 468 työperusteista oleskelulupaa automaattisen jälkivalvonnan seurauksena.
