Suomen puolustus perustuu jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen, laajaan ja koulutettuun reserviin sekä korkeaan maanpuolustustahtoon. Varusmiespalveluksen uudistaminen, koulutuksen laadun varmistaminen ja reserviläisten osaamisen ylläpito ovat keskeisiä panostuskohteita. Tämä malli tuottaa kustannustehokkaan ja koko yhteiskunnan osallistavan puolustusratkaisun, joka kykenee vastaamaan monenlaisiin uhkiin ja toimimaan myös Nato-yhteensopivassa liittokuntayhteistyössä.
– Koulutettu reservi ja toimiva harjoitusympäristö muodostavat kriisinkestävän puolustuksen perustan. Ampumarataverkoston laajentaminen eri puolilla maatamme on tärkeä käytännön edellytys osaamisen ylläpitoon. Suomen sijainti Venäjän rajan ja Itämeren alueen äärellä edellyttää korkeaa valmiutta, tehokasta aluevalvontaa ja hybridivaikuttamisen torjuntaa, Jaana Strandman sanoo.
Kiina-yhteyksistä eroon
Ukrainan sota on osoittanut droonien keskeisen roolin nykyaikaisessa sodankäynnissä, ja erityisesti Venäjä on kehittänyt kykyään käyttää rynnäkködrooneja laajassa mittakaavassa. Suomen on varauduttava siihen, että mahdollisessa kriisissä vihollinen käyttää drooneja laajasti eri operatiivisilla tasoilla. Varusmiesten ja reserviläisten on tärkeää päästä harjoittelemaan droonien käyttöä tehokkaasti. Suomen on varmistettava laajamittainen droonituotantokyky. Tätä työtä tehdään esimerkiksi Etelä-Savossa merkittävällä tavalla.
– Suomen tulee taata riittävä kyky kehittää ja käyttää drooneja, kouluttaa varusmiehiä ja reserviläisiä droonien käyttöön sekä torjua vihollisen drooniuhkaa. Lisäksi tulee käynnistää toimia kotimaisen droonituotannon ja komponenttiomavaraisuuden vahvistamiseksi sekä eurooppalaisen yhteistyön syventämiseksi tällä alalla. Näin päästään Kiina-yhteyksistä eroon, Strandman painottaa.
