Venäjällä otetaan reippaasti riskiä ja maan harvalukuiset päättäjät eivät vähäisimmässäkään määriin piittaa tekojensa seurauksista. Ruotsin sotilastiedustelu MUST kertoo vuosikertomuksessaan asiat koruttomasti: Venäjän hyökkäykseen on varauduttava ja mitä vain voi olla edessä.

Kesällä kerran Moskovasta kotiin palaava Ruotsin sotilastiedustelu MUSTin agentti opetti Helsinki-Vantaalla Venäjästä kiinnostunutta. Hän siteerasi vanhaa sananlaskua, jossa ehkä piilee itänaapurin ikuinen totuus: “Yesli ty ne riskuyesh’, ty ne p’yesh’ shampanskoye” (Jos et ota riskiä, et juo sampanjaa).

Nykyvenäjän sortokoneisto on peräisin hajoavan Neuvostoliiton raunioilla otetuista riskeistä, jotka palkitsivat ruhtinaallisesti suurimmat roistot. Todennäköisesti tuosta johtuen Venäjästä käytetään usein nimitystä “kleptokratia”.

Yhteenotto Venäjän kanssa mahdollinen

Ruotsin sotilastiedustelun johtaja Thomas Nilsson palaa laitoksen vuosikertomuksessa vanhaan teemaan. Nyt ollaan tilanteessa, jossa jännitteet lännen ja Venäjän välillä ovat niin suuret, että yhteenotto on täysin mahdollinen ja se voi olkaa myös vahingossa. Näin Nilsson kirjoittaa:

Venäjän johdon toimille on ominaista kova riskinotto ja täydellinen piittaamattomuus. MUST arvioi, että Venäjä pyrkii mahdollisimman pian kasvattamaan sotilaallista voimaansa Ukrainassa koettujen tappioiden jälkeen. Esteitä tälle toki on, kuten rajalliset rahoitusmahdollisuudet, menetetyt avainkyvykkyydet sekä kattavat länsimaiden asettamat pakotteet.

Hyökkäyssodan tavoitteet ennallaan

Venäjän keskeiset tavoitteet Ukrainassa ovat ennallaan: maan laillinen johto pitää syrjäyttää ja suuntautuminen länteen pitää katkaista. Venäjä käy sotaa niin kauan, että lännen tuki Ukrainalle horjuu ja puolustustahto Kiovassa murtuu riittävästi, jotta sotilaalliset tavoitteet on mahdollista saavuttaa.

Venäjä panostaa voimakkaasti taloudellisiin, teollisiin sekä ihmisresursseihin voidakseen jatkaa sotaa nykyisellä intensiteetillä. Tästä syystä liikekannallepano Venäjällä on mahdollinen maaliskuun puolivälin vaalinäytelmän jälkeen.

Miehitetyillä alueilla sortotoimet jatkuvat ja Venäjä toistaa jatkuvasti niiden kuuluvan hyökkääjälle. Esimerkkeinä painostuksesta ruplan ottaminen pakolla maksuvälineeksi ja venäläisten passien jakaminen miehitettyjen alueiden asukkaille.

Yhteiskunta turvaa pilveen

Kriittiseen infrastruktuurin kohdistuva uhka ja yhteiskunnan keskeisten toimintojen turvaaminen ovat muutakin kuin elintarvikkeiden, sähkön ja veden saannin turvaaminen.

Ukrainan kokemukset osoittavat, että yhteiskunnan kannalta kriittinen informaatio ja tietokannat voidaan suojata siirtämällä ne naapurimaiden pilvipalveluihin Venäjän iskujen ulottumattomiin. Näin keskeiset yhteiskunnalliset toiminnot voivat jatkua käynnissä olevasta sodasta huolimatta.

Digitalisointi ja informaatioteknologia ovat osoittaneet Ukrainassa todellisen merkityksensä myös taistelukentällä. Satelliittien, droonien ja muiden sensoreiden hankkima tiedustelutieto on pystytty hyödyntämään sekä jakamaan reaaliaikaisesti.

Konventionaalinen sota

Pohjolassa kannattaa ottaa huomioon se, että Venäjä oppii kaiken aikaa lisää nykyaikaisesta sodankäynnistä. Koska kriittisten komponenttien saatavuus on pakotteiden takia hankalaa ja ennen kaikkea kallista, Venäjä luultavasti kuitenkin panostaa yksinkertaisempaan varustukseen.

Tappiot taistelukentällä, puuttuvat kyvykkyydet sekä tuotantokapasiteetti voidaan korvata esimerkiksi kiinalaisella huipputeknologialla. Näin Venäjän menetykset Ukrainassa eivät välttämättä vähennä maan länsimaille muodostamaa uhkaa.

Hengähdystaukoa ei tule

Hengähdystaukoa ei ole tulossa vaan Ruotsin puolustusvoimien sekä kokonaismaanpuolustuksen on jatkettava varustautumista korkean riskin uhkaa vastaan.

Tässä tilanteessa olisi virhe uskoa, että Venäjän tilapäinen sotilaallisen voiman menetys antaisi meille hengähdystauon Pohjolassa. Venäjän hyökkäys Ruotsiin on mahdollinen uhkakuva ja myös Naton jäsenenä meidän on kyettävä kohtaamaan arvaamaton vastustaja, MUST arvioi.

SUOMEN UUTISET