Eduskunta kävi keskiviikkona viimeisenä asianaan ennen joulutaukoa suuren keskustelun ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, josta hallitus antoi selonteon. Ulkoministeri, puheenjohtaja Timo Soini (ps.) otti asiaan kantaa ulkoministerinä. Hän piti hyvänä, että ulkopolitiikka on Suomessa yhteinen asia, joka ohittaa puoluepoliittiset intohimot.

– Yhtenäisyys on meille merkittävä voimavara, josta kannattaa pitää kiinni, Soini totesi.

Ympäristö on muuttunut

Turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut ikävämpään suuntaan. Suomi on suurten ulkopoliittisten haasteiden ja epävarmuuden edessä.

– Euroopan piti olla rauhan manner ja vakauden ympäröimä. Maailma kulki kohti edistystä ja parempaa elämää. Elämme kuitenkin uutta aikaa, jota leimaavat epävakaus, jopa sota, inhimillinen hätä ja kansainvälisten sääntöjen haastaminen niin Euroopassa kuin sen lähialueilla. Vallitsevassa tilanteessa on entistäkin tärkeämpää, että Suomella on selkeä ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja, Soini korosti.

EU rakentaa puolustuspolitiikkaansa

Suomi vahvistaa kansainvälistä yhteistoimintaansa.

Selonteon valmistumisen jälkeen on tapahtunut paljon, mutta sen sisältö on kestävää. EU on Suomelle olennainen turvallisuusyhteisö ja sen toimintakyvyn vaaliminen on tärkeää. EU onkin lähtenyt kehittämään puolustuspolitiikkaansa. Tässä haluamme olla mukana, Soini totesi.

– On järkevää ja kohtuullista, että Eurooppa kantaa suuremman vastuun omasta turvallisuudestaan ja pyrkii vakauttamaan lähialueitaan. Tämä on hyvässä vauhdissa. Selonteon valmisteluvaiheessa pohdittiin Britannian EU-ratkaisun merkitystä. Myös USA:n presidentinvaalit vaikuttavat. Eurooppalaisten toimintakyvyn vahvistaminen ja vastuunkanto on oikea vaihtoehto niin Brexitin toteutuessa kuin vallan vaihtuessa Yhdysvalloissa, Soini viitoitti.

Suomi painottaa syvenevää yhteistyötä Ruotsin ja Yhdysvaltain kanssa. Yhteistyön kasvattaminen Ruotsin kanssa on luontevaa niin sodan kuin rauhan kysymyksissä.

Yhdysvaltain merkitys pysyy yhä suurena

Yhdysvaltain merkitys Euroopan turvallisuudelle on Soinin mukaan keskeinen asia. Se ei muutu, vaikka isännyys Valkoisessa talossa vaihtuu. Venäjä on Suomelle aina merkittävä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymys. Moneen asiaan voimme vaikuttaa, mutta emme maantieteeseen. Hyvät suhteet Venäjään ovat meille luonteva tavoite.

– Mutta on olennaista pitää niistä periaatteista, joille eurooppalainen turvallisuus on rakennettu. Väkivallalle ei ole sijaa, eikä sen käyttöä voida hyväksyä. Venäjä on rikkonut keskeisiä turvallisuusperiaatteita anastamalla Krimin ja horjuttamalla Ukrainaa. Tätä ei voi hyväksyä. Etupiirien Eurooppa kuuluu historiaan, Soini totesi.

Pienet maat pelkäävät Venäjää

Moni pieni maa on miettinyt Itämeren ympäristössä, jääkö Ukraina ainoaksi maaksi Venäjän listalla.

– Suomalaisen ulkopolitiikan keskeinen tehtävä on suomalaisten hyvinvointi. Parhaimmin toteutamme tätä päämäärää pitämällä periaatteistamme kiinni. Rauha voittaa sodan, oikeus väkivallan ja yhteistyö vastakkainasettelun, Soini viitoitti.

Soini painotti myös hyvien suhteiden luomista Yhdysvaltain hallintoon. Soini sanoi menevänsä Yhdysvaltoihin helmi-maaliskuussa keskustelemaan useiden taustaryhmien kanssa, ”moniin think-tankeihin”.

Veli-Pekka Leskelä