Ulkoministeri, puheenjohtaja Timo Soini (ps.) joutui ärähtämään vasemmistoliitolle keskiviikkona, kun eduskunta keskusteli ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta.
Hän kummasteli Li Anderssonin (vas.) kysymystä EU:n ja Turkin pakolaiskysymyksestä.
– Sanoitteko Andersson, että vastustatte EU:n ja Turkin pakolaissopimusta? Uskomatonta! Siellä on 3,1 miljoonaa pakolaista, mihinkä he sieltä lähtevät? Tämä on mielestäni käsittämätön ja vastuuton kanta! Me tarvitsemme yhteistyötä nimenomaan siten, että lievitämme sitä tuskaa. Jos Turkki ei olisi heitä ottanut vastaan, olisivatko he Syyriassa, en voi ymmärtää tätä, Soini hämmästeli.
Puolustuksesta päätetään itse, ei Brysselissä
Eero Heinäluoma (sd.) kysyi Soinilta EU-puolustuksen merkityksestä. Soinin mukaan EU tehostaa nykyisiä järjestelmiään, eikä rakenna rinnakkaisia järjestelmiä Naton tilalle. Päätösvalta säilyy jokaisen maan omassa pääkaupungissa.
Soini muisteli vuoden takaista tilannetta, jolloin Isis iski Pariisin kimppuun. Ranska ei pyytänyt apua Natolta vaan EU:lta.
– Ranska teki palveluksen koko EU:lle, kun se aktivoi Lissabonin sopimuksen 42. artiklan seitsemännen pykälän. Ensimmäisen kerran nähtiin, onko Lissabonin sopimuksella merkitystä – ja olihan sillä. Ranska otti yhteyttä jäsenmaihin ja Suomi otti vastuuta UNIFILissa ja Afrikassa. Päätöksiä tehdään pääkaupungeissa, ei Brysselissä, Soini painotti.
Hän sanoi, että samalla mietitään, voisiko asioita tehdä entistä fiksummin. USA on paimentanut EU-maita korottamaan puolustusmäärärahojaan.
– Yhtenäisellä koordinoinnilla, suunnittelulla ja yhteisillä hankinnoilla voivat kulut jopa laskea. Ja EU-armeijasta ei ole kysymys, Soini linjasi.
Hän piti myös EU:lle hyvänä, jos Britannia pysyisi mukana puolustusasioissa, vaikka maa lähteekin EU:sta, sillä kyseessä on armeijansa puolesta Euroopan suorituskykyisin maa.
Turkinkin kanssa täytyy neuvotella
Hän korosti myös neuvotteluiden merkitystä. Hän hämmästeli, kuinka jotkut vaativat vetäytymään yhteistyöstä esimerkiksi Turkin kanssa. On erittäin tärkeää pitää yhteyttä esimerkiksi rauhanjärjestöihin. Hän itsekin aikoi pistäytyä Turkissa puhumassa, kun sinne on kutsuttu. Helmi-maaliskuussa hän matkustaa USA:han käymään laajasti keskusteluita monien piirien kanssa.
Vasemmiston Nato-into huolestuttaa
Tom Packalén (ps.) piti hyvänä, että ulko- ja puolustuspolitiikan isosta kuvasta ollaan samaa mieltä. Hän huomasi kuitenkin, että Nato jakaa näkemyksiä. Hän käänsi katseensa vasemmistoon päin.
– Itse en ole Naton kannattaja, mutta olen huomannut, kuinka Naton kannatus on noussut vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa – ja minusta se on huolestuttava piirre, Packalén moitti.
Missä EU, siellä ongelma – yhteistyötä kriisinhallintaan
Soini vastasi myös Paavo Arhinmäen (vas.) kysymykseen, onko perussuomalaisista tullut EU-myönteinen puolue, kun puolustukseen toivotaan apua EU-yhteistyöstä. Eikö se ole liittovaltiokehitystä, Arhinmäki yritti.
– Missä EU, siellä ongelma – niin on. Ongelmista ei ole pulaa. Mutta ongelmia pitää lievittää. Siksi pitää toimia aktiivisesti, Soini vastasi.
Heinäluomalle Soini kertoi EU:n puolustusyhteistyön kehittämisestä: tärkeintä on rakentaa johtamiskyvyt EU:n kriisinhallintaa varten. Kun mennään yhteistyössä, mennään kriisinhallintaan – ei mihinkään Naton kaksoisjärjestelmään. Ja Naton jäseniä emme ole, Soini muistutti.
Veli-Pekka Leskelä