

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ensin koronarajoitukset, sitten energiakriisi – Wihonen: Selviävätkö yritykset?
Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt kirjallisen kysymyksen korona- ja energiakriisin takia konkurssiin ajautuneista yrittäjistä.
Kansanedustaja Jussi Wihonen kertoo, että korona-aika muutti merkittävästi yhteiskunnan toimintaa. Esimerkiksi matkailu- ja ravintola-alalla on viime vuodet tuskailtu rajoitusten kanssa. Lisäksi asiakkaiden kulutustottumukset ovat muuttuneet.
– Yritykset ovat joutuneet tekemään paljon töitä pysyäkseen toimintakuntoisina. Piristystä on onneksi nähty, mutta kun näytti jo siltä, että koronamöröstä päästiin eroon, iski energiakriisi. Nyt yritykset tuskailevat kasvavien sähkölaskujen ja raaka-aineiden hinnannousujen kanssa.
Konkurssien määrä kasvussa
Konkurssien määrä on nyt syksyllä lähtenyt kasvuun. Tilastokeskus kuitenkin huomauttaa, että vireille pantujen konkurssien kasvuun vaikuttaa se, että konkurssiin hakemista rajoitettiin viime vuoden syyskuun loppuun saakka koronan aiheuttaman konkurssiaallon estämiseksi.
Wihonen toteaa, että energiakriisi on koronan yli juuri ja juuri selvinneille yrityksille viimeinen niitti.
– Vaikka toiminta olisi ollut juuri ja juuri kannattavaa, niin energian hinnannousun jälkeen ei monelle jää muuta vaihtoehtoa.
Miten nousta taas jaloilleen?
Wihosen mukaan yrittämiseen kuuluvat riskit, mutta voidaan todeta, ettei viime vuosien aikana yritysten toimintaympäristöä ole voinut kuvata kovin normaaliksi. Ensin on luovittu rajoitusten läpi, ja nyt kustannukset ovat nousseet merkittävästi lyhyessä ajassa.
Tilanne ei ole juuri helpottamassa lähiaikoina, joten monet joutuvat nyt miettimään, onko liiketoiminnan pyörittämisessä enää mitään järkeä. Ongelmia tämä aiheuttaa paitsi yrittäjille myös lukuisille työntekijöille. Erityisesti matkailu- ja ravintola-alalla tilanne on kriisien aikaan ollut erityisen epävarmaa.
– Tärkeää olisi, että valtio tukisi yritysten toimintaa ja yrittäjien mahdollisuuksia kriisin keskellä. Erityisen tärkeää olisi huolehtia niistä, jotka ovat joutuneet kärsimään viime vuosien kriiseistä ja joutuneet ajamaan toimintaansa alas. Vaarana on, että esimerkiksi maksuhäiriömerkinnät vaikeuttavat ihmisten tulevaisuutta. Ihmisille pitää antaa mahdollisuus yrittää uudestaan.
Ymmärtääkö hallitus?
Kirjallisessa kysymyksessään Wihonen tiedustelee hallitukselta, miten huolissaan se on kasvaneiden konkurssien määrästä ja ymmärtääkö se nopean konkurssiaallon vaikutuksen työllisyydelle.
Wihonen tiedustelee lisäksi, miten hallitus aikoo tukea vaikeuksissa olevia yrityksiä, joiden toiminta on vaikeutunut korona- ja energiakriisien seurauksena ja miten se aikoo tukea korona- ja energiakriisien takia konkurssiin ajautuneita yrittäjiä, jotta he pääsisivät taas jaloilleen ja yrittämään uudelleen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- sähkölaskut raaka-aineiden kallistuminen energiakriisi maksuhäiriöt konkurssiaalto matkailuala ravintola-ala koronarajoitukset koronakriisi konkurssit Jussi Wihonen kirjallinen kysymys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Peltokangas: Hallitus myöntää itsekin – ilmastostrategia vie suomalaisten rahat ja työt

Yhä useampi pulassa nousevien elinkustannusten kanssa: Suomalaisten selkä uhkaa katketa – ”Sinivalkoinen siirtymä on välttämätön”

Ei olla edes talvessa ja maksuvaikeudet lisääntyvät – ”Miten kuluttajia aiotaan tukea?”

Perussuomalaisilta toimenpidealoite: Ei maksuhäiriömerkintää poikkeuksellisen korkeista sähkölaskuista
Viikon suosituimmat

Työpaikkalähteet: Tytti Tuppurainen huutaa ja nöyryyttää – eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho: ”Tilanne on karmea”
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Tytti Tuppuraista syytellään toistuvasta epäasiallisesta käytöksestä, joka kohdistuu hänen avustajiinsa ja muihin kansanedustajiin. Väitteiden mukaan Tuppuraisen käytös on huutamista, nöyryyttämistä, nolaamista julkisesti sekä tylyä ja käskyttävää johtamistyyliä.

Vasemmistosirkus Vantaan valtuustossa – Antikainen tyrmää ulosmarssin: ”Kun faktat eivät riitä, alkaa kyynelshow ja marttyyrileikki”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Vantaalla ei haluta puhua maahanmuuton haittavaikutuksista: Valtuuston kokous meni hulinaksi – joukko valtuutettuja marssi ulos
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.

Ylen faktantarkistus maahanmuuton talousvaikutuksista on hataralla pohjalla – Suomen Perustan tutkija kertoo nyt, mitä Yle jätti kertomatta
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.

Yhdysvalloissa 2,6 miljoonaa laitonta maassaolijaa vähemmän kuin vuosi sitten – demokraatit yrittävät estää karkotuksia kaikin keinoin
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Sebastian Tynkkynen: X-tilini jäädytettiin Irania koskeneen julkaisun jälkeen
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo viestipalvelu X:n jäädyttäneen hänen tilinsä väliaikaisesti sen jälkeen, kun Tynkkynen arvosteli Euroopan parlamentin vasemmiston linjaa Irania koskevassa päätöslauselmassa.

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.

Toimeentulotukimenot kasvussa – jo yli puolet somaliaa ja arabiaa puhuvista nostaa tukea
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea














