Espoossa ja Vantaalla kohta jo lähes puolet työttömistä vieraskielisiä – silti vihervasemmisto vaatii yhä lisää työperäistä maahanmuuttoa

Viime vuosina usein toistellun hokeman mukaan Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Virallisista tilastoista kerätyt luvut kertovat kuitenkin erilaisesta, karusta todellisuudesta.

Maahanmuuttajat ovat Suomessa pitkälti hakeutuneet asumaan pääkaupunkiseudulle. Länsiväylä-lehden tuoreessa jutussa kerrotaan pysäyttäviä lukuja maahanmuuttajien heikosta työllisyydestä.

Työttömien määrää on toki jo aiemmin kasvattanut heikko taloudellinen suhdanne. Työttömyys nousi koko Suomessa koronapandemian myötä keväällä 2020. Työttömiä oli tuolloin Espoossakin pahimmillaan yli 23 000.

Nyt Espoossa oli heinäkuun lopussa 17 600 työtöntä. Espoon työttömistä huomattava osa, jopa 43 prosenttia eli 7 600, on vieraskielisiä. Helsingissä vieraskielisiä työttömiä on 33,7 prosenttia ja Vantaalla 46,5 prosenttia.

Espoon kaupungin tietopalvelupäällikkö Petri Lintunen myöntää jutussa, että maahanmuuttajataustaisten sijoittuminen työmarkkinoille on ”haasteellista”, minkä voi todeta olevan kaunisteltua puhetta.

Maahanmuuttajat yliedustettuina Kelan tulonsiirroissa

Maahanmuuttajien heikko työllistyminen ei ole mikään uusi asia, ja tilannetta voidaan tarkastella myös maahanmuuttajien suhteellisesta osuudesta Kelan etuuksien saajina.

Maahanmuuttajien tukiriippuvuus näkyy siis erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa asuu lähes puolet Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä. Esimerkiksi tammi-elokuussa 2022 Vantaalla maksetuista Kelan työttömyysetuuksista jopa 48,3 prosenttia, siis lähes puolet, maksettiin vieraskielisille eli muiden kielien kuin suomen tai ruotsin kielen puhujille. Perustoimeentulon saajista samalla ajanjaksolla maahanmuuttajien osuus oli yli kolmannes eli 35,5 prosenttia.

Paljon puhuttuja huippuosaajia Suomeen ei juurikaan tule. Sen sijaan Suomi kohdemaana houkuttaa matalasti koulutettua, usein luku- ja kirjoitustaidotonta väestöä kehitysmaista runsaiden sosiaalisten etuuksien vuoksi.

Kelan oman tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat saavat jopa kaksinkertaisen määrän etuisuuksia syntyperäisiin suomalaisiin nähden. Maahanmuuttajat nostavat erityisesti työttömyysturvaa, asumistukea ja perustoimeentulotukea.

Espoolle yli 100 miljoonan rahoitusvaje maahanmuutosta

Työperäisestä maahanmuutosta veronmaksajille aiheutuva rasitus ei ole uusi asia. Kokonaisuutta avataan laajasti esimerkiksi useissa ajatuspaja Suomen Perustan tutkimuksissa.

Suomen Perustan www.kuntaluvut.fi-sivusto kertoo maahanmuuton avainluvut kuntakohtaisesti. Sivustolta löytyvät maahanmuuttajille maksetut sosiaalietuudet, kuten toimeentulotuet ja asumistuet, sekä maahanmuuttajien työllisyysasteet ja maksetut kunnallisverot eli osallistuminen kuntien peruspalvelujen rahoittamiseen.

Espoon esimerkki, maahanmuuttajien 43 prosentin työttömyys, osoittaa hyvin, että Suomen kuntien taloudet eivät pidemmän päälle kestä maahanmuuton kasvua. Maahanmuuttajat työllistyvät heikosti ja maksavat vain vähän kunnallisveroa, mistä seuraa rahoitusvaje.

Rahoitusvaje viittaa siihen, kuinka paljon kantaväestöä vähemmän maahanmuuttajat osallistuvat kunnan peruspalvelujen rahoittamiseen maksettujen kunnallisverojen kautta suhteutettuna maahanmuuttajien väestömäärään. Rahoitusvaje täytyy kunnassa kattaa joko nostamalla kunnallisveroa, ottamalla velkaa tai vaihtoehtoisesti leikkaamalla palvelutasoa. Esimerkiksi vuonna 2018 rahoitusvaje oli Espoossa 118 miljoonaa euroa.

Vihervasemmisto viittaa kintaalla tilastotiedolle

Eduskunnan vasemmisto-oppositio viis veisaa tilastollisista faktoista maahanmuuton kustannuksista veronmaksajille, vaan vasemmistolta kuullaan kerta toisensa jälkeen uusia, todellisuudesta irrallaan olevia vaatimuksia maahanmuuton kasvattamisesta.

Jo Sanna Marinin hallituksessa sisäministerinä toiminut vihreiden Maria Ohisalo muutama vuosi sitten vaati Suomeen jopa 80 000 työperäistä maahanmuuttajaa lisää ”pelastamaan taloutta”.

Muutama viikko sitten SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen vaati hallitukselta lisätoimia ulkomaalaisen työvoiman maahan saapumisen lisäämiselle.

– SDP haluaa vauhdittaa työvoiman maahanmuuttoa, koska nyt tarvitaan lisää työvoiman tarjontaa, Tuppurainen päästeli Ylen Aamu-tv:ssä. Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila huomautti edustajakollegalleen, että nykyinen hallitus edistää vain sellaista maahanmuuttoa, jossa omalla palkalla tulee toimeen ja jossa veronmaksajien ei tarvitse osallistua työperäisten tulijoiden elinkustannuksien kattamiseen Kelan tukien muodossa.

Samaa laulua jatkoi maanantaina SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen, jonka mukaan Suomesta pitäisi tehdä vielä houkuttelevampi ”kansainvälisille osaajille”.

Maahanmuuttajat tarvitsevat tukia veronmaksajilta 

Työperäisen maahanmuuton nimellä esiintyvän siirtolaisuuden todellisuus on Suomessa pitkälti siis sitä, että kolmansista maista Suomeen saapuu työskentelemään ihmisiä usein lähinnä osa-aikatöihin ja palkalla, jolla ei tule toimeen ilman veronmaksajien subventointia. Saati sitten, että palkalla voisi elättää perheen.

Esimerkiksi ravintola-alalla maahanmuuttajan tulotaso on usein jäänyt 1 300–1 400 euroon kuukaudessa. Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi myöntää, että tämän tasoisilla tuloilla pärjääminen on Suomessa vaikeaa, jolloin Lapin mukaan tarvitaan lisäksi ”asumistukea ja muita ratkaisuja”.

Korjausliike on kuitenkin alkanut. Hallitus esitti kesäkuun alussa, että Suomeen työntekijän oleskeluluvalla saapuvan henkilön tulisi jatkossa saada Suomessa tehtävästä työstä vähintään 1 600 euroa palkkaa kuukaudessa työstä, jota hän tulee Suomeen tekemään.

Suomalaiset jäämässä vähemmistöksi Espoossa

Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja, espoolainen Simo Grönroos lähettää X-tilillään terveisiä ”ulkomaisen työvoiman tarpeesta” huutajille ja maahanmuuttoon perustuvan väestönkasvun kannattajille.