

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Euron pelastamiseksi liittovaltiohinkua – Miten se vaikuttaisi suomalaisten arkeen?
Suomessa ei ole tehty valintaa euroeron ja poliittisesti inhottavien yhteisvaluutan vaatimien kriisiaikojen sopeutustoimien välillä. Kolmanneksi vaihtoehdoksi on noussut Euroopan liittovaltion muodostaminen, johon poliittiset päättäjät haluavat ohjata suomalaiset välttyäkseen tekemästä valintaa kahdesta aiemmasta vaihtoehdosta.
Mikä meitä odottaa liittovaltiossa?
Ennen eläköitymistään pitkään valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston ylijohtajana toiminut VTT Peter Nyberg avaa kirjoituksessaan salaisuuden verhoa. Nyberg toteaa, että kyseessä on vain arvaus.
Päätösvalta loittonee
Suomalaisia koskevat päätökset tehtäisiin kaukana Suomesta. Se vapauttaisi päättäjämme ikäviltä ja välttämättömiltä päätöksiltä. Kansalaisten ääni sen sijaan vaimenisi.
– Yksittäisen kansalaisen mahdollisuus saada mielipiteensä kuuluviin valtakuntaa koskevissa asioissa olisi vastaavasti nykyiseen verrattuna hyvin vähäinen, Nyberg miettii.
Alue- ja kuntapäättäjien valta kasvaisi, mutta vallankäyttöä rajoittaisi merkittävästi ylemmän päätäntätason suomista resursseista.
Kansalaisten vapaus kasvaisi yhdellä merkittävällä alueella. Italialainen voisi hakeutua Suomeen viranhaltijaksi. Tämä vaatii kuitenkin riittävää kielitaitoa. Kielitaidottomien mahdollisuudet työllistyä vähenisi kielitaitoisten vallattua työmarkkinat.
Hyvinvointivaltion alasajo
Ilmainen koulutus, terveydenhuolto ja erilaiset toimeentuloa auttavat tuet joutuisivat koetukselle. Ne vaativat merkittävästi verotuloja. Liittovaltion verotuksen lisääntyessä omaa veroastetta tulee laskea, muutoin kansalaisten ostovoima kuihtuisi liiaksi. Yritysten kilpailukyky heikkenisi lisäverojen myötä.
– Yritysten kilpailukyvyn ja kotitalouksien ostovoiman takia olisi muita kuin liittovaltion kantamia veroja jossain vaiheessa välttämätöntä laskea, Nyberg summaa.
Koulutuksen ja terveydenhuollon verovarojen korvaajiksi kansalaisten tulee avata omia kukkaroitaan.
– Monien kansalaisten elintaso laskisi merkittävästi koulutuksen ja terveydenhuollon kustannusten noustessa ja maan sisäisten tulonsiirtojen vähetessä. Vaikutus olisi suurimmillaan alhaisissa tuloluokissa ja syrjäseuduilla.
Toisaalta tukiverkkona olisi liittovaltion tulonsiirrot eli eräänlaiset kriisituet.
– Jos tilanne Suomessa muuttuisi kriittiseksi olisi kuitenkin saatavissa liittovaltiolta tulonsiirtoja elintason tukemiseksi, Nyberg arvelee.
Ulkopolitiikka uusiksi
EU-liittovaltion ulkopolitiikka muuttuisi. Eri jäsenmaiden omat painotukset katoaisivat ja yksi ulkopolitiikka tulisi ikään kuin annettuna. Tämä voisi vähentää eri jäsenmaiden erimielisyyksiä. EU-jäsenmailla on ollut erimielisyyksiä esimerkiksi suhtautumisesta Turkin energiaetsintöihin Välimerellä ja Nord Stream 2 -kaasuputkesta.
Suomi menettäisi erityissuhteensa Venäjään, eikä Suomi voisi enää olla irrallaan liittovaltion sanelemasta ulkopolitiikasta. Liittovaltio toki puolustaisi osavaltioitaan.
Nyberg arvioi, että EU:n yhteneväisen ulkopolitiikan vuoksi erilaisten eurooppalaisten selkkausten määrä voisi laskea.
Liittovaltioidea käytännössä hyväksytty
Suomen valtaoikeuksia on siirretty Helsingistä Brysseliin. Nyberg mainitsee esimerkkinä hallituksen kannattamaa elpymispakettia.
Hän arvelee, että ulkopolitiikka, jäsenmaiden väliset erimielisyydet ja EU:n tuoma kurinpalautus suomalaisille ovat kolme keskeisintä syytä viedä Suomi liittovaltioon. Olisihan poliittisesti helpompaa tulla uudelleenvalituksi, jos esimerkiksi tarpeellisiksi koetut työmarkkinajoustot määrättäisiin Brysselistä Helsingin sijaan.
– Suuri osa Suomen päättäjistä (politiikka, talouselämä, media) näyttää näistä syistä päätyneen hyväksymään idean EU-liittovaltiosta ja maamme liittämisestä siihen. Muulla tavoin on vaikeaa selittää jatkuvaa valtaoikeuksien siirtämistä Helsingistä Brysseliin, Nyberg kirjoittaa.
– Liittovaltio vaikuttaisi syvällisesti monen suomalaisen arkeen, eikä välttämättä vain myönteisesti. Jää loppujen lopuksi epäselväksi minkä takia elämä mahdollisessa tulevassa liittovaltiossa olisi suomalaisille autuaampi kuin elämä itsenäisenä.
Kaikista merkittävistä muutoksista huolimatta Nyberg arvelee suomalaisten tottuvan uuteen arkeensa.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Euroopan unioni siirtyy yhteiseen velkaan ja liittovaltion suuntaan – ”Puheet Suomen viennin elvyttämisestä EU-paketilla ovat pötyä”

Keskusta ylpeilee nettomaksajan roolilla, vihreät hahmottelevat jo seuraavaa EU-elvytyspakettia – Mäkelä: ”Suomalaisten miljardit lähtevät muille maille”

Valtiovarainministeri Vanhasen mielestä EU-elvytys on järkevää, vaikka Suomi saa yhä vähemmän ja maksaa entistä enemmän – Tavio: ”Kuulostaa aina vaan surkeammalta”

Pääministeri Marin puolusteli pitkästä aikaa julkisuudessa EU-elpymispakettia, tosin samoilla lauseilla kuin jo viime kesänä – Halla-aho ihmettelee epärehellisyyttä

Perussuomalaiset kritisoivat hallituksen harjoittamaa politiikkaa: ”Verotus kiristyy, velka ja menot kasvavat, ostovoima ja kilpailukyky heikkenevät”

Perussuomalaiset jätti Sanna Marinin hallitukselle välikysymyksen EU:n 750 miljardin euron elvytyspaketista – Tavio vertaa hanketta tuhopolttoon: ”Kaikkien aikojen huonoin diili”

Kansanedustaja Ari Koponen vaatinut Tuppuraiselta kolme kertaa vastausta kysymykseen: ”Mitä tapahtuisi, jos Suomi ei hyväksyisi EU-tukipakettia tällaisenaan” – ministeri vaikenee edelleen
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

Seksuaalista väkivaltaa Saksassa torjuvat uimahallijulisteet saavat kritiikkiä – kuvissa ahdistelijoiksi esitetään valkoisia naisia ja miehiä
Kahdeksan alaikäistä tyttöä on joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksi Saksan Gelnhausenin ulkouimalassa. Epäiltyinä on neljä syyrialaista miestä. Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua Saksan uimahallien turvallisuudesta. Samalla Kölnin kaupungin uimahalleihin asennetut seksuaalisesta väkivallasta varoittavat julisteet ovat joutuneet arvostelun kohteeksi, sillä niiden katsotaan esittävän ahdistelijoina sellaisia ryhmiä, jotka tilastojen mukaan syyllistyvät näihin tekoihin kaikkein harvimmin.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Pieni- ja keskituloisille tulossa merkittävät veronalennukset, ostovoima paranee – Purra: ”Tällaisia veronalennuksia ei ole nähty vähään aikaan”
Perussuomalaisten ministeriryhmän kesäkokouksessa tänään puhunut valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi jo lausunnoilla olevista verotoimista. Tavan palkansaajalle on jäämässä kukkaroon selvästi enemmän käyttövaraa veronalennusten myötä.

Teemu Keskisarja: Seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta pitää ohjata riippumattomille ja puolueettomille medioille
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja esittää Yleisradion kutistamista siten, että seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta ohjattaisiinkin riippumattomille ja puolueettomille medioille. - Yle-veron maksajat jatkossa valitkoot itse rahoituskohteita omissa veroilmoituksissaan, Keskisarja linjaa.

Purra: Väestönmuutos ei ole salaliittoteoriaa tai äärioikeistolaista – ”Tilastot kertovat armottomasti, kuinka ulkomaalaisväestö lisääntyy ja kasvaa, suomalaisväestö ei”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra listaa X:ssä, miksi puolue puhuu niin paljon Suomen demografisista muutoksista.

Hallitus korjaa terveydenhuoltoa: Silmälääkärille pääsee nyt helpommin ja silmälasien uusimisesta tulee monelle halvempaa
Aikaisemmin optikot eivät ole voineet määrätä silmälaseja henkilöille, joille on tehty silmäleikkaus, vaan asiakas on jouduttu ohjaamaan silmälääkärin vastaanotolle. - Muutos lyhentää jonoja silmälääkäreille ja on tervetullut tilanteessa, jossa silmälääkäreistä on pula valtakunnallisesti, kertoo sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää