

Matias Turkkila
Euron synnyttäminen oli “harkittu rikos”
Kahdentoista poliittisesti riippumattoman talousvaikuttajan kirjoittama kirjauutuus Euron tulevaisuus — Suomen vaihtoehdot kertoo nimensä mukaan Suomen vaihtoehdoista eurokriisin velloessa vuodesta toiseen. Työryhmään kuuluvat muun muassa kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen, Suomen Pankin ex-johtaja, VTT Heikki Koskenkylä ja valtionvarainministeriön entinen ylijohtaja, VTT Peter Nyberg. Kirjan julkistamistilaisuudessa 7.5. Vesa Kanniainen tiivisti työryhmän sanoman: Suomi on nyt eräänlaisessa löyhässä liittovaltiossa ajopuuna. Vaihtoehtomalleissa on vahva liittovaltio, itsemäärämiseen perustuva “peesausmalli”, sekä Suomen ero yhteisvaluutta eurosta.
Vaihtoehtomalleissa on vahva liittovaltio, itsemäärämiseen perustuva “peesausmalli”, sekä Suomen ero yhteisvaluutta eurosta.
Vahvaan liittovaltioon sisältyisi muutama ennakkoehto, jotka Suomen tulisi hyväksyä. Suomen tulisi hyväksyä heikompi talouskasvu, itsemäärämisoikeuden menettäminen, sekä jatkuvien tulonsiirtojen maksaminen. Hyvityksenä Suomi saisi parempaa arvostusta, ja liittovaltio olisi maailmantaloudessa vahva tekijä.
“Peesausvaihtoehdossa” Suomi katsoisi eri sopimuksia yksi kerrallaan. Suomi voisi hyväksyä sopimuksia, jos ne ovat Suomelle mielekkäitä. Epäsuotuisista sopimuksista Suomi kieltäytyisi. Tässä vaihtoehdossa noudatettaisiin Maastrichtin sopimusta. Suomelle jäisi optiona eroaminen eurosta myöhemmin.
Suomen suora euroero voisi johtaa uuden kansallisen valuutan lievään heikkenemiseen nykyiseen euroon verrattuna. Nykyinen rahoitusasemamme ei muuttuisi merkittävästi. Pääomavoitot ja -tappiot eivät olisi järin merkittäviä. Suomen euroeron tuomien muutoksien ei siis oletettaisi olevan kovinkaan dramaattisia.
Värikäs paneelikeskustelu
Tohtori Kanniaisen puheenvuoron jälkeen seurasi värikäs paneelikeskustelu, johon ottivat osaa valtiovarinkunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.), pankkiiri Björn Wahlroos, ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) ja kirjan kustantaneen Libera-ajatuspajan tutkimusjohtaja Elina Lepomäki.
Sasi vaikutti olevan ainoa, joka puolusti näkyvästi Suomen eurojäsenyyttä. Sasi toivoi, että “no bail-out” -sääntöä noudatettaisiin. Hän totesi kuitenkin, ettei ole vakuuttunut siitä tuleeko näin kuitenkaan tapahtumaan. Vieressä istunut Wahlroos yritti pidätellä nauruaan. Sasi arveli, että talouskurisääntöjä noudatetaan nyt 5-7 vuotta, mutta kriisin hellitettyä nämä säännöt saattaisivat unohtua.
Myös Tuomioja kaipasi “no bail-out” -sääntöä. Hän kysyi, että miksei heti alussa tehty näin Kreikan kohdalla, koska silloin sijoittajavastuu olisi toteutunut. Tuomioja kertoi, että euroa tehtäessä päättäjät tiesivät, ettei yhteisvaluutta tule sellaisenaan toimimaan, mutta että valuvikaisella eurolla voitaisiin sitten pakottaa maat liittovaltioon.
– Se on ollut siinä mielessä ihan harkittu rikos, Tuomioja summasi.
Sasi kertoi euromaiden tarvitsevan markkinakuria, mikä tarkoittaisi oikeaa riskihinnoittelua valtiolainoissa. Tällöin poliittiset päättäjät saisivat markkinoilta aina signaalin poiketessaan talouspolitiikassaan huonoille poluille. Lepomäki kuittasi markkinakurihaikailuille, että juuri nyt kriisimailla on vieläkin huokeammat lainakorot kuin mitä niillä on koskaan ollut. Lepomäen mielestä markkinahinnoittelu on pielessä, koska esimerkiksi Italian 10-vuotisten valtiolainojen korot ovat käyneet nyt jopa alle kolmessa prosentissa, vaikka työttömyys tikittää koko ajan ylös. Hänen mukaansa nyt toistetaan niitä samoja askeleita, jotka johtivat eurokriisin syttymiseen. Nyt on menossa suvantovaihe, tyyntä myrskyn edellä.
Wahlroos piti vahvaa liittovaltiota mahdottomana ideana. Hän kysyi, että löytyykö sellaista poliittista tahtoa tulonsiirtoihin, kun pieni tukipaketti Kreikkaan nosti poliittisen myrskyn. Wahlroosin mielestä vahva liittovaltio olisi myös katastrofi.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Heikki Koskenkylän kirjauutuus – “Suomessa saa olla mitä mieltä tahansa, paitsi eri mieltä”

Koskenkylä: EU toimii jatkuvasti laittomalla pohjalla
Viikon suosituimmat

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Afganistanilainen turvapaikanhakija iski autolla ihmisjoukkoon Münchenissä – kymmeniä ihmisiä loukkaantui osin hengenvaarallisesti

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.

New Yorkissa taistellaan “paperittomien” luksushotellimajoituksen maksamisesta – Musk vaati rahojen takaisinperintää
Elon Muskin DOGE-tiimi on jatkanut liittovaltion virastojen kirjanpidon tarkastamista. Epämääräisiä maksuja löytyy koko ajan ja valtion virkamiesten pallit kaatuilevat. Neljä liittovaltion hätätilaviraston virkamiestä sai potkut maksettuaan New Yorkin kaupungille avustuksia laittomasti maassa olevien majoittamiseen liittyen, vaikka presidentti Trump oli käskenyt keskeyttää kaikki ei-välttämättömät maksut.

Turvapaikanhakijan Münchenissä tekemä autoisku kärjistää Saksan kuumana käyvää vaalikamppailua – punavihreä ei ole antanut vielä periksi
Saksan liittopäivävaalitaistelussa on siirrytty loppufinaaliin. Kansalaisten vaali-innostus on merkittävästi korkeammalla kuin edellisissä vaaleissa syykuussa 2021. Afganistanilaisen turvapaikanhakijan Münchenissä tekemä autoisku kuumentaa tunnelmia entisestään. Vaihtoehtopuolueen kanssa yhteistyöstä kieltäytyvät kristillisdemokraatit ovat menettämässä suuresta suosiostaan huolimatta historiallisen mahdollisuutensa muokata Saksan politiikkaa porvarilliseen suuntaan.

Hoitajat kerskuivat somessa juutalaisten murhaamisella australialaisessa sairaalassa – ”Sairasta, iljettävää ja häpeällistä”
Kahdelle Sydneyn sairaalan työntekijälle tuli lähtö, kun nämä videolla uhkasivat tappaa israelilaiset potilaansa. Hoitajat kerskuivat tallenteella myös sillä, etteivät suostu hoitamaan juutalaispotilaita. Poliisi on aloittanut perusteelliset tutkimukset mahdollisista rikoksista.

Saksa kielsi arabiankieliset julisteet ja iskulauseet mielenosoituksissa
Häiriökäyttäytyminen ja jopa suoranaiset rikokset ovat olleet Saksassa kasvava ongelma Palestiinan puolesta järjestetyissä mielenosoituksissa. Iskulauseissa on vaadittu arabiaksi muun muassa Israelin ja juutalaisten tuhoamista. Nyt viranomaiset ovat puuttuneet asiaan.

Antikainen: Hallitus puuttuu maahanmuuton mukanaan tuomaan seksuaalirikollisuuteen – kuinka monta naista joutuu vielä raiskatuksi, ennen kuin vihervasemmisto herää?
Tiedotusvälineissä on uutisoitu hiljattain poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrän merkittävästä kasvusta Suomessa viime vuosina. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että tietyt kansalaisuudet ovat olleet jatkuvasti tilastoissa yliedustettuina siihen nähden, kuinka paljon heitä on Suomessa.

Tutkimus: Brittinuoret pitävät maataan rasistisena – vain joka kymmenes olisi valmis sotimaan maansa puolesta
Puolet brittinuorista pitää maataan rasistisena ja vain joka kymmenes taistelisi maansa puolesta. Maahanmuutto on muuttanut yhteiskuntaa ja Lontoossa joka kahdestoista kadulla vastaan tulija on maassa laittomasti. Kansanedustaja Vigelius näkee tässä "woken ja länsimaisen itseinhon tuhoisat seuraukset".