Euron synnyttäminen oli ”harkittu rikos”

Kahdentoista poliittisesti riippumattoman talousvaikuttajan kirjoittama kirjauutuus Euron tulevaisuus — Suomen vaihtoehdot kertoo nimensä mukaan Suomen vaihtoehdoista eurokriisin velloessa vuodesta toiseen. Työryhmään kuuluvat muun muassa kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen, Suomen Pankin ex-johtaja, VTT Heikki Koskenkylä ja valtionvarainministeriön entinen ylijohtaja, VTT Peter Nyberg. Kirjan julkistamistilaisuudessa 7.5. Vesa Kanniainen tiivisti työryhmän sanoman: Suomi on nyt eräänlaisessa löyhässä liittovaltiossa ajopuuna. Vaihtoehtomalleissa on vahva liittovaltio, itsemäärämiseen perustuva ”peesausmalli”, sekä Suomen ero yhteisvaluutta eurosta.

Vaihtoehtomalleissa on vahva liittovaltio, itsemäärämiseen perustuva ”peesausmalli”, sekä Suomen ero yhteisvaluutta eurosta.

Vahvaan liittovaltioon sisältyisi muutama ennakkoehto, jotka Suomen tulisi hyväksyä. Suomen tulisi hyväksyä heikompi talouskasvu, itsemäärämisoikeuden menettäminen, sekä jatkuvien tulonsiirtojen maksaminen. Hyvityksenä Suomi saisi parempaa arvostusta, ja liittovaltio olisi maailmantaloudessa vahva tekijä.

”Peesausvaihtoehdossa” Suomi katsoisi eri sopimuksia yksi kerrallaan. Suomi voisi hyväksyä sopimuksia, jos ne ovat Suomelle mielekkäitä. Epäsuotuisista sopimuksista Suomi kieltäytyisi. Tässä vaihtoehdossa noudatettaisiin Maastrichtin sopimusta. Suomelle jäisi optiona eroaminen eurosta myöhemmin.

Suomen suora euroero voisi johtaa uuden kansallisen valuutan lievään heikkenemiseen nykyiseen euroon verrattuna. Nykyinen rahoitusasemamme ei muuttuisi merkittävästi. Pääomavoitot ja -tappiot eivät olisi järin merkittäviä. Suomen euroeron tuomien muutoksien ei siis oletettaisi olevan kovinkaan dramaattisia.

Värikäs paneelikeskustelu

Tohtori Kanniaisen puheenvuoron jälkeen seurasi värikäs paneelikeskustelu, johon ottivat osaa valtiovarinkunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.), pankkiiri Björn Wahlroos, ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) ja kirjan kustantaneen Libera-ajatuspajan tutkimusjohtaja Elina Lepomäki.

Sasi vaikutti olevan ainoa, joka puolusti näkyvästi Suomen eurojäsenyyttä. Sasi toivoi, että ”no bail-out” -sääntöä noudatettaisiin. Hän totesi kuitenkin, ettei ole vakuuttunut siitä tuleeko näin kuitenkaan tapahtumaan. Vieressä istunut Wahlroos yritti pidätellä nauruaan. Sasi arveli, että talouskurisääntöjä noudatetaan nyt 5-7 vuotta, mutta kriisin hellitettyä nämä säännöt saattaisivat unohtua.

Myös Tuomioja kaipasi ”no bail-out” -sääntöä. Hän kysyi, että miksei heti alussa tehty näin Kreikan kohdalla, koska silloin sijoittajavastuu olisi toteutunut. Tuomioja kertoi, että euroa tehtäessä päättäjät tiesivät, ettei yhteisvaluutta tule sellaisenaan toimimaan, mutta että valuvikaisella eurolla voitaisiin sitten pakottaa maat liittovaltioon.

– Se on ollut siinä mielessä ihan harkittu rikos, Tuomioja summasi.

Sasi kertoi euromaiden tarvitsevan markkinakuria, mikä tarkoittaisi oikeaa riskihinnoittelua valtiolainoissa. Tällöin poliittiset päättäjät saisivat markkinoilta aina signaalin poiketessaan talouspolitiikassaan huonoille poluille. Lepomäki kuittasi markkinakurihaikailuille, että juuri nyt kriisimailla on vieläkin huokeammat lainakorot kuin mitä niillä on koskaan ollut. Lepomäen mielestä markkinahinnoittelu on pielessä, koska esimerkiksi Italian 10-vuotisten valtiolainojen korot ovat käyneet nyt jopa alle kolmessa prosentissa, vaikka työttömyys tikittää koko ajan ylös. Hänen mukaansa nyt toistetaan niitä samoja askeleita, jotka johtivat eurokriisin syttymiseen. Nyt on menossa suvantovaihe, tyyntä myrskyn edellä.

Wahlroos piti vahvaa liittovaltiota mahdottomana ideana. Hän kysyi, että löytyykö sellaista poliittista tahtoa tulonsiirtoihin, kun pieni tukipaketti Kreikkaan nosti poliittisen myrskyn. Wahlroosin mielestä vahva liittovaltio olisi myös katastrofi.