Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Kolumni: Kaikki tietää

Matkailijavero jäisi kuntien harkintaan – ”Ei saa heikentää Suomen vetovoimaa”

Antikainen: Suomen on irtisanottava naapuruussopimus Venäjän kanssa 

Sota kiihdyttää taas vihreää siirtymää – kiinalaiset nauravat matkalla pankkiin

Strandman: Koko ikäluokkaa koskeva kutsuntainfopäivä vahvistaa maanpuolustustahtoa

Perussuomalaisten Keski-Pohjanmaan piiri julkisti lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Strandman esittää valtionhallinnon valtuutettujen tehtävien yhdistämistä – päällekkäisyyksiä purkamalla säästöjä ja tehokkuutta

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa

Libera

Helsingin yliopiston kansantaloustieteen emiritusprofessori Vesa Kanniaisen mukaan pakolaispolitiikan kriteeriksi olisi nostettava kustannusvaikuttavuus-analyysi. Kanniaisen <a href="https://www.libera.fi/2022/07/21/pakolaisten-auttaminen-lahialueilla-auttamiskerroin/">kirjoitus</a> julkaistiin ajatuspaja Liberassa. Suomen Uutiset haastatteli professoria aiheesta.

Kanniaisen laskema maakohtainen auttamiskerroin kertoo, kuinka montaa pakolaista voitaisiin auttaa lähialueilla sen sijaan, että yksi heistä tuodaan esimerkiksi Suomeen.
&#8211; Ehdotettu kriteeri ei poista kansainvälisten sopimusten merkitystä. Niitä tulisi kuitenkin soveltaa niin, että lukumääräisesti yhä useampia ihmisiä voidaan auttaa, professori huomauttaa aluksi.
<h4>Pakolaisuuden nettokustannukset 3 miljardia vuodessa</h4>
Kanniaisen mukaan eräiden julkisuudessa esillä olleiden arvioiden mukaan pakolaisuuden nettokustannus vuosittain Suomessa on viime vuosina ollut yli 3 miljardia euroa eli seitsemässä vuodessa yli 21 miljardia.
Hän antaa esimerkin.
&#8211; Tarkastellaan kuvitteellista tapausta, jossa ulkopuolisella avulla apua tarvitsevan tulo nostetaan 50 prosentin tasolle siitä, mitä hänen kotimaansa tulot ovat keskimäärin. Kun Suomen ostovoimakorjattu keskitulo on päivässä 50,81 USD, on se esimerkiksi Afganistanissa 2,09 USD. Afganistanin laskennalliseksi auttamiskertoimeksi saadaan 50. Sen mukaan Afganistanissa tai sen lähialueella olisi autettavissa yhden Suomeen tuodun pakolaisen sijaan viittäkymmentä ihmistä.
<a href="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2022/08/kanniainen_auttamiskerroin.jpg"><img decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-94748" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2022/08/kanniainen_auttamiskerroin.jpg" alt="" width="100%" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2022/08/kanniainen_auttamiskerroin.jpg 1487w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2022/08/kanniainen_auttamiskerroin-300x173.jpg 300w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2022/08/kanniainen_auttamiskerroin-1024x589.jpg 1024w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2022/08/kanniainen_auttamiskerroin-768x442.jpg 768w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2022/08/kanniainen_auttamiskerroin-70x40.jpg 70w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2022/08/kanniainen_auttamiskerroin-100x58.jpg 100w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2022/08/kanniainen_auttamiskerroin-60x35.jpg 60w" sizes="(max-width: 1487px) 100vw, 1487px" /></a>
Lähi-idän ja sen eräiden lähimaiden asukasmäärät, ostovoimakorjatut keskitulot ja laskennallinen auttamiskerroin. Libera. 
<h4>Humanitaarinen maahanmuutto on tehoton tapa auttaa massoja</h4>
Professori selventää myös usein sekoitettuja maahanmuuton käsitteitä ja sitä, miksi humanitäärinen maahanmuutto ei toimi suuriin ihmisjoukkoihin.
&#8211; Humanitaarinen maahanmuutto eli pakolaisuus eroaa työperäisestä maahanmuutosta. Pakolaisuuteen liittyy toiminnallisia ja pakolaisten toimeentuloon liittyviä erityisiä kustannuksia. Pakolaisten koulutustaso ja tuottavuus ovat alemmat kuin työperäisen maahanmuuton muodossa tapahtuvassa siirtolaisuudessa. Siksi pakolaisten integroituminen työmarkkinoille on hitaampaa. Työmarkkinoille pääsy on myös rajoitettua johtuen anomusten käsittelyajoista sekä henkilöiden dokumentaation puutteista.
&#8211; Lisäksi heidän anomustensa käsittely ja toimeentulonsa sitovat vastaanottajamaan resursseja. Mainituista syistä johtuen pakolaisten vaikutukset julkiseen talouteen ovat usean vuoden ajan julkisen talouden tasapainoa heikentäviä ja julkista velkaa kasvattavia, hän selventää.
Kanniainen viittaa OECD-maiden ulkopuolisten maahanmuuttajien saamien tulonsiirtojen eroon kantaväestön saamien tulonsiirtojen kanssa. Maahanmuuttajat nostavat enemmän tulonsiirtoja noin 20 vuoden ajan.
<h4>Muuttoliiketutkimus tarvitsee lisää taloustiedettä</h4>
Kanniainen sanoo, että valtioiden rajat ylittävä ihmisten liikkuminen on noussut yhdeksi aikamme suurista yhteiskunnallisista ja poliittisista kysymyksistä.
&#8211; Onneksi alalla on runsaasti aineistoihin perustuvaa deskriptiivistä eli kuvailevaa tutkimusta. Samaan aikaan tarvitaan kuitenkin analyyttisia arvioita politiikan taustalle, johon löytyvät välineet taloustieteestä. 
Hänen mukaansa, eettiset näkökohdat eli ihmisoikeusseikat on otettava huomioon.
&#8211; Ne määrittävät sen, miten mitoitetaan pakolaisten auttamiseen suunnattavat resurssit. Kustannustehokkuuden puolestaan tulisi määrätä se, millä tavalla avustaminen tulisi toteuttaa. Työperäinen ja humanitaarinen maahanmuutto täytyy käsitellä erillisinä tutkimus- ja politiikkateemoina.
<h4>Utilitaarinen vs. rawlsilainen kriteeri</h4>
Professori avaa muuttoliikkeitä käsittelevää tutkimustyötään vuodelta 2008 (Glazer, Kanniainen, Poutvaara). Sen mukaan niin sanotussa ”utilitaarisessa” eli puhtaasti hyötyä korostavassa hyvinvointikriteerissä kunkin yhteiskunnan jäsenen ajatellaan saavan saman painokertoimen. Vaihtoehtoisessa ”rawlsilaisessa” kriteerissä vain kaikkein heikoimmassa asemassa olevien toimijoiden hyvinvointivaikutus on merkityksellinen.
Rawlsilaisuus on yhdysvaltalaisfilosofi John Rawlsin luoma oikeudenmukaisuusteoria ”justice as fairness”.
<h4>Humanitaarinen maahanmuutto hyödyttää vähäisesti kohdemaata</h4>
Hyvinvointivaikutukset muille kuin muuttajille itselleen syntyvät siitä, että esimerkiksi koulutetun maahanmuuttajan lähtömaa on tyypillisesti menettäjä, kun taas muuttoliikkeen kohteena oleva maa on hyötyjä, jos tulijat vahvistavat sen kokonaistuotantoa ja julkista taloutta.
&#8211; Humanitaarisen maahanmuuton osalta tämä ei kuitenkaan päde, jos pakolaisten työllistämisaste jää matalaksi. Olen aikaisemmin arvioinut tätä ongelmaa tutkimuksissani vuonna 2020. Siinä olivat mukana Ruotsin ja Itävallan aineistoihin perustuvat vertaisarvioidut, tieteellisissä julkaisuissa julkaistut tutkimukset, hän tarkentaa.
<h4>Pakolaisten hyvinvointianalyysiä vaivaa informaation vääristämisongelma</h4>
Professorin mukaan pakolaisten osalta hyvinvointianalyysi on vaikeampi. Tähän on yhtenä syynä heitä koskeva informaatio-ongelma: ketkä ovat aidosti suojelun tarpeessa ja ketkä elintasopakolaisia?
&#8211; Informaation talousteoriassa tämäntyyppiset ongelmat tunnetaan informaation vääristämisongelmina &#8211; &#8221;moral hazard&#8221;. Suojelun tarpeen arviointi perustuu usein kertomukseen, jonka uskottavuutta tulomaan viranomaisten on vaikea varmistaa.
<h4>Migrin vastapuolella turvapaikkaprosessin hyötyjät</h4>
Kannainen antaa esimerkin Maahamuuttoviraston eli Migrin turvapaikkaprosessista.
&#8211; Migri hylkää perusteettomina puolet turvapaikkahakemuksista. Sen päätöksistä voi valittaa useita kertoja eri oikeusasteissa. Migrillä on usein vastapuolenaan lobbarit, jotka itse hyötyvät rahallisesti turvapaikkaprosessista, etenkin valitusprosesseista, hän selventää.
Ongelma konkretisoitui taannoin, kun irakilainen maahanmuuttaja väitti Suomesta Irakiin palautetun isänsä tulleen siellä surmatuksi. Tapaus kirvoitti eduskunnassa <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_1024+2020.aspx">kirjallisen kysymyksen</a>:
&#8211; Suomi sai langettavan päätöksen 2019 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT). Sittemmin paljastui, että kyseessä oli lavastus ja asiakirjojen väärennys. Surmatuksi väitetty mies olikin elossa Irakissa. EIT kumosi Suomea koskeneen langettavan päätöksensä heinäkuussa 2021.
Haastattelun lopuksi Kanniainen pyytää mahdollisuutta korostaa poliittista sitoutumattomuuttaan.
&#8211; Olen usein sanonut julkisuudessa, että en koskaan äänestä poliittisissa vaaleissa.
Vesa Kanniainen on kansantaloustieteen emeritusprofessori (Helsingin yliopisto), sotatieteiden tohtori (Maanpuolustuskorkeakoulu) ja kauppatieteiden tohtori (Itä-Suomen yliopisto).

Professori laski auttamiskertoimen: Afganistanista Suomeen tulleen pakolaisen kustannuksilla voitaisiin auttaa lähialueella 50 ihmistä, muista kriisimaista tulevilla luku vielä tätäkin suurempi

Kansanedustaja Mikko Kärnä äityi viikonloppuna erikoiseen solvaukseen. Hän puuttui tuntemattomasta syystä ajatuspaja Liberan sisältöjohtajan turvallisesta aseenkäsittelystä muistuttavaan viestiin ja moitti tätä &#8221;populistiseksi sontaläjäksi&#8221;. Osansa sai myös puheenjohtaja Jussi Halla-aho. 

Liberan Tere Sammallahti (kok.) kirjoitti oman viestinsä tilanteessa, jossa lyhyen ajan sisällä kaksi henkilöä oli saanut surmansa ampuma-aseonnettomuudessa. Maastopyöräilijä kuoli metsästäjän ampumaan luotiin lauantaina Urho Kekkosen kansallispuistossa. Lisäksi metsästäjä ampui aiemmin vahingossa metsästyskaverinsa Kuusamossa.
On vaikeaa keksiä syytä, miksi turvallisen aseenkäsittelyn säännöistä ei pitäisi muistuttaa, päinvastoin. Reserviläistoiminnassa, metsästyksessä ja kilpa-ammunnassa on täysin normaalia kerrata säännöllisesti keskeiset turvallisuussäännöt. Asiasta muistuttaa myös muun muassa Iltalehden <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/40cba6bb-5e86-4b5a-9fdd-20da726aad12">haastattelema</a> Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola: &#8221;Aina käsittele asetta niin kuin se olisi ladattu&#8221;.
Moinen ei jostain syystä kansanedustaja Mikko Kärnälle (kesk.) sopinut. Vaikka hän sinänsä piti Sammallahden vinkkejä oikeina, hän piti niistä muistuttamista vääränä.
https://twitter.com/KarnaMikko/status/1317913155901755401
Huomattavan moni verkkokeskustelija <a href="https://twitter.com/KarnaMikko/status/1317741200820948992">pohdiskeli</a>, oliko Kärnän massiivisella, <a href="https://twitter.com/KarnaMikko/status/1316778424799760385">perjantaina saapuneella alkoholilastilla</a> osuutta viikonlopun erikoisiin lausumiin.
Toivottavasti ei. Sillä olisihan tolkutonta, jos alkoholin vaikutuksen alaisena olevan kansanedustaja yrittäisi estää sitä, että muut muistuttavat turvallisesta aseenkäsittelystä.
Kuten sanonta kuuluu: Guns and alcohol don&#8217;t mix. Aseet ja alkoholi eivät sovi yhteen.
<h4>Seuraavaksi Halla-ahon suvun kimppuun</h4>
Aiemmin päivällä Kärnä oli pohdiskellut Jussi Halla-ahon (ps.) ylioppilaita pursuavaa sukupuuta.
Kärnä päätteli, että Halla-aho olisi &#8221;maaseutuvihamielinen&#8221;, koska hänen suvussaan on kirjoitettu katkeamatta ylioppilaaksi vuodesta 1738 lähtien.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Terve <a href="https://twitter.com/Halla_aho?ref_src=twsrc%5Etfw">@Halla_aho</a>! Oletko lukenut uuden elämänkerran sinusta? Minua hieman yllätti, että olet sellaisen eliittisuvun jälkeläinen, josta on kirjoitettu katkeamatta ylioppilaaksi vuodesta 1738 lähtien. Alan ymmärtää, miksi olet tietyissä asioissa varsin maaseutuvihamielinen.
&mdash; Mikko Kärnä 🇫🇮🇺🇦 (@KarnaMikko) <a href="https://twitter.com/KarnaMikko/status/1317741200820948992?ref_src=twsrc%5Etfw">October 18, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Verkkokeskustelijat yrittivät tiedustella Kärnältä, millä tavalla ylioppilaaksi pääseminen millään tavalla liittyy elitismiin tai maaseutuvihamielisyyteen. Mitään järkevää vastausta ei kuulunut.
Keskustakansanedustajan lausunnon kummallisuutta alleviivasi se, että hän on itsekin ylioppilas.
Päivitys 19.10 klo 19.41: 
Kärnä poisti Sammallahdelle lähettämänsä viestin seuraavana päivänä ja pahoitteli asiaa:
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Tässä <a href="https://twitter.com/TereSammallahti?ref_src=twsrc%5Etfw">@TereSammallahti</a> on oikeassa ja pyydän anteeksi kielenkäyttöäni. Tämä tapaus meni tunteisiin, sillä tiedän ampujan ja ei oikein tunnu hyvältä tämä tapausta seurannut hurskastelu. Lisäksi vaatimukset lopettaa metsästys kansallispuistoissa sieppaavat. <a href="https://t.co/d4qgpZWmAh">https://t.co/d4qgpZWmAh</a>
&mdash; Mikko Kärnä 🇫🇮🇺🇦 (@KarnaMikko) <a href="https://twitter.com/KarnaMikko/status/1318193516108009473?ref_src=twsrc%5Etfw">October 19, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Sammallahti hyväksyi anteeksipyynnön, ja esitti toiveen, että tapauksella ilkkuminen loppuisi.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
That said, toivon joutavanpäiväisen Mikolle ilkkumisen ja nälvimisen loppuvan tähän rehtiin anteeksipyyntöön. Minusta on kohtuullista, että kun asia sovitaan, niin myös asian hämmentäminen jätetään sikseen ja jatketaan eteenpäin.
&mdash; Tere Sammallahti 🇫🇮💙🇺🇦 (@TereSammallahti) <a href="https://twitter.com/TereSammallahti/status/1318208623710011392?ref_src=twsrc%5Etfw">October 19, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

Mikko Kärnän outo viikonloppu – kutsui turvallisesta aseenkäsittelystä muistuttanutta Libera-pomoa ”sontaläjäksi”, arveli ylioppilas-sukutaustan altistavan ”maaseutuvihamielisyydelle”

Maailmantalous on koronapandemian kourissa likimain seisahtunut. Suomen vientivetoinen talous on haavoittuvainen ulkomailta tulleisiin kysyntäsokkeihin. Lisäksi pandemian vuoksi pystytetyt eristystoimet nakertavat taloutta. Suomen tulisi miettiä näissä haasteissa eurojäsenyyskantaansa ja varmistaa kotimainen ruokahuolto.

Taloustieteen dosentti Tuomas Malinen kirjoittaa <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tmalinen/toimenpideohjelma-suomen-talouden-avaamiseksi-osa-iii/">Uuden Suomen Puheenvuorossa</a> Suomen ruokahuollon merkityksestä sekä eurojäsenyyden koettelemuksista. Malisen kirjoitus on kolmiosainen sarja ja sen <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tmalinen/toimenpideohjelma-suomen-talouden-avaamiseksi-osa-i/">ensimmäinen</a> ja <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tmalinen/toimenpideohjelma-suomen-talouden-avaamiseksi-osa-ii/">toinen</a> osa ovat niin ikään luettavissa Puheenvuorossa.
Eurojäsenyytemme vaikeuksiin ottavat kantaa myös Juhani Savonen ja Toni Vuorinen <a href="https://www.libera.fi/2020/04/20/eurolle-kaikki-on-mahdollista-myos-hajoaminen/">ajatuspaja Liberan kirjoituksessa</a>. <a href="https://www.suomenuutiset.fi/eussa-suuria-nakemyseroja-yhteisesta-tukipolitiikasta-koronakriisin-torjuntaan-ja-jalkihoitoon-koskenkyla-on-mahdollista-etta-euro-kaatuu-tahan-kriisiin/">Suomen Uutisten artikkelissa</a> VTT Heikki Koskenkylä piti euroalueen hajoamista mahdollisena.
Euroon ei saa jäädä keikkumaan
Suomen eurojäsenyyden tuomien talousvaikeuksien lisäksi jäsenyys taluttaa Suomea kohti heikompaa rahoitusasemaa kasvavien yhteisvastuiden ja muiden euromaiden vuoksi.
Malinen kirjoittaa suomalaisten saaneen epäkuranttia tietoa eurojäsenyyden merkityksestä. Hänen mukaansa Suomen tulee erota eurosta ensimmäisten valtioiden joukossa. Suuri virhe olisi Suomen juuttuminen eurojäsenmaaksi Saksan ohella muiden maiden luovuttua yhteisvaluutasta.
Malinen korostaa oman valuutan etua nimenomaan Suomen kaltaisten pienten vientivaltioiden joukossa. Hän vertaa Suomen ja Ruotsin finanssi- ja eurokriisien toipumisaikoja. Ruotsin talous on toipunut Suomen taloutta selkeästi paremmin. Ruotsi on merkitävältä osin välttynyt myös euromaiden yhteisvastuulta.
Savonen ja Vuorinen huomauttavat, etteivät 1990-luvun alun kaksinumeroiset korot johtuneet markasta, vaan sen kytkemisestä &#8221;protoeuroon&#8221; eli Euroopan valuuttayksikköön ECU:un. Idänkaupan romahdus Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena iski kovia paineita ECU-kytkettyyn markkaan. Suomen Pankki joutui pääomapaon hillitsemiseksi houkuttelemaan pääomaa tuntuvalla korvauksella, eli suurilla lainakoroilla.
Korkotaso ei ole Ruotsissakaan revähtänyt kaksinumeroisiin lukemiin viimeisten talouskriisien aikana siitä huolimatta, ettei maa ole euromaa.
Ruuan loputtua kasvomaskeilla ei väliä
Malinen jakaa Suomen omavaraisen ruokahuollon terästämisen kolmeen osaan. Valtion pitäisi huolehtia siitä, että viljelyala saadaan otettua käyttöön. Toiseksi elintarvikekaupassa tuottajahintoja tulee korottaa. Kolmanneksi viljavarastoja tulee rakentaa lisää.
Hän arvioi ruuan alkutuotannon tukitarpeeksi noin miljardi euroa. Valtion tulisi kuitata tämä välittömästi. Tuen tarve vähenee, mikäli suuret päivittäistavaraketjut Kesko ja SOK tulevat mukaan ruokahuoltotalkoisiin tuottajahintojen korotuksilla.
Varastoille tulee tehdä tilintarkastus ja korjauttaa mahdolliset puutteet. Malisen mukaan lisävarastojen tarve on ilmeinen. Varastoja tulisi rakentaa lisää alkutuottajien, jalostajien ja kaupan toimesta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho <a href="https://www.suomenuutiset.fi/halla-aho-jos-mina-ostan-suomalaisia-tuotteita-ehka-suomalainen-tuottajakin-voisi-palkata-suomalaisia-tyontekijoita/">kannustaa</a> suomalaisia kotimaisen ruuan syöntiin ja kotimaisen työvoiman käyttöön. Se on pitkällä tähtäimellä meidän kaikkien etu. Malinen haluaa niin ikään katsoa myös pidemmälle tulevaisuuteen. Hän lainaa nimensä salaamista halunneen sairaanhoitajan sanoja:
&#8211; Jos ruoka loppuu, maskeilla tai oikeastaan millään muullakaan ei ole mitään väliä.

Suomen haasteita koronakriisissä: eurojäsenyyden kestävyys ja ruokahuollon turvaaminen

Ajatushautomo Liberan tutkimusjohtaja Anders Ekholm haluaa herättää keskustelua Suomen vaihtoehdoista maan vajottua viiden eurokriisivuoden saattelemana lamaan. Ekholm kertoo <a href="http://libera.fi/libera-uusi/wp-content/uploads/2014/09/Ty%C3%B6tt%C3%B6myysdevalvaatio.pdf">julkaisussaan</a>, että Suomi on ottamassa ensi askeleitaan kivuliaalla työttömysdevalvaation tiellä. Ekholm täsmentää työttömyysdevalvaation tarkoittavan sisäistä devalvaatiota. Tilanteeseen joudutaan, koska Suomella &#8211; kuiten muillakaan euromailla &#8211; ei ole enää joustavaa valuuttakurssia. Jouston puutteessa kansantalouden kustannuskilpailukyky määräytyy siten suurelta osin yksikkötyökustannusten mukaan.
<h4>Euron piti toimia toisin</h4>
Ekholm muistuttaa, että euroa käyttöönottaessa arveltiin vapaan liikkuvuuden yhdentävän euromaiden kansantalouksien kustannuskilpailukykyjä. Vapaan liikkuvuuden oli arkoitus ikään kuin tasottaa piikkejä ja rotkoja. Näin ei kuitenkaan käynyt. Vuosien 2000-2013 välisenä aikana Suomi menetti Saksaan nähden yli 20 prosenttia kustannuskilpailukyvystään.
Muutkin euromaat menettivät kustannuskilpailukykyään. Kasvanutta vajetta rahoitettiin velkarahalla, kunnes finanssikriisi kiersi velkahanat kiinni. Tällöin syntyi euroalueen velkakriisi, joka on sittemmin muuntanut muotoaan muun muassa rakennekriisiksi.
<h4>Työttömyysdevalvaation synty</h4>
Ekholmin kuvaama työttömyysdevalvaatio syntyi euroalueen velkakriisin vaiheessa, jolloin usean euromaan piti yhtä aikaa kohentaa kustannuskilpailukykyään, vaikka ne olivat samaan aikaan euron pakkopaidassa. Vaihtoehdoiksi ei jäänyt muita keinoja kuin joko tuottavuuden kohentaminen tai tuotannon kustannusten &#8211; erityisesti palkkakustannuksien &#8211; laskeminen.
Tuottavuuden lisääminen ei kuitenkaan onnistu käden käänteessä, joten ainoaksi varteenotettavaksi vaihtoehdoksi jäikin siten yksikkötyökustannusten alentaminen. Tähän euroalueella on menty. Palkkoja on pudotettu, mutta mikäli työmarkkinat eivät jousta, niin työttömyys kohoaa.
&#8211; Työnsä säilyttäneiden kansalaisten ostovoima säilyy lähes muuttumattomana samalla, kun työnsä menettäneet luopuvat suurimmasta osasta ostovoimastaan, Ekholm täsmentää.
Ekholm kuvaa menetelmää eriarvoistavaksi, tuskalliseksi ja hitaaksi. Lisäksi se painaa koko kansantaloutta alas. Hän arvioikin Suomen olevan tämän tuskallisen ja hitaan polun alkumetreillä, sillä työttömyys nousee Suomessa hiljalleen samalla, kun Suomen bruttokansantuote on pudonnut kahtena aiempana vuonna, ja todennäköisesti putoaa tänäkin vuonna. Hän vertaa myös Suomea Irlantiin, jossa toteutettiin 20 prosentin työttömyysdevalvaatio. Ekholmin mukaan Suomen työmarkkinat eivät ole yhtä joustavat, joten eriarvoistava vaikutus olisi Suomessa siten suurempi kuin Irlannissa, jossa työttömyys kohosi 11-12 prosentin lukemiin.
– Kahdenkymmenen prosentin sisäinen devalvaatio Suomessa on edellä mainituista syistä näkymä, jonka rinnalla 90-luvun alun laman pahimmat muistot kalpenevat, Ekholm kirjoittaa.
<h4>Ulkoinen devalvaatio?</h4>
Suomen vaihtoehtoja punnitessa Ekholm toteaa, ettei pelkillä työn tuottavuuden lisäävillä toimilla kohenneta Suomen kustannuskilpailukykyä riittävästi. Hänen mielestään tarvitaan siksi myös ulkoista devalvaatiota. Tämä voidaan tehdä joko euron ulkoista arvoa madaltamalla – tai palata kansalliseen kelluvaan valuuttaan ja antaa sen devalvoitua markkinoiden mielestä oikealle tasolleen.
Euron ulkoinen devalvoituminen helpottaisi kurimuksessa kärsiviä euromaita, mutta myös Suomea. Tämä helpottaisi euroalueen ulkopuolelle vievien yritysten ahdinkoa. Vastaavasti Saksassa tämä johtaisi kiihtyvään inflaatioon, ja se on siksi Saksan keskuspankin, Bundesbankin myöntymisen takana.
Ekholmin mielestä kansallisen kelluvan valuutan käyttöönotto tietäisi toki Suomellekin &#8221;poliittisia kustannuksia&#8221;, mutta ainakin silloin kohtalomme olisi omissa käsissämme.

Työttömyysdevalvaatio Suomeen – ”90-luvun alun laman pahimmat muistot kalpenevat”

Kahdentoista poliittisesti riippumattoman talousvaikuttajan kirjoittama kirjauutuus <a href="http://libera.fi/libera-uusi/wp-content/uploads/2014/05/Euro_140506a.pdf">Euron tulevaisuus — Suomen vaihtoehdot</a> kertoo nimensä mukaan Suomen vaihtoehdoista eurokriisin velloessa vuodesta toiseen. Työryhmään kuuluvat muun muassa kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen, Suomen Pankin ex-johtaja, VTT Heikki Koskenkylä ja valtionvarainministeriön entinen ylijohtaja, VTT Peter Nyberg. Kirjan julkistamistilaisuudessa 7.5. Vesa Kanniainen tiivisti työryhmän sanoman: Suomi on nyt eräänlaisessa löyhässä liittovaltiossa ajopuuna. Vaihtoehtomalleissa on vahva liittovaltio, itsemäärämiseen perustuva &#8221;peesausmalli&#8221;, sekä Suomen ero yhteisvaluutta eurosta.
<blockquote>Vaihtoehtomalleissa on vahva liittovaltio, itsemäärämiseen perustuva &#8221;peesausmalli&#8221;, sekä Suomen ero yhteisvaluutta eurosta.</blockquote>
Vahvaan liittovaltioon sisältyisi muutama ennakkoehto, jotka Suomen tulisi hyväksyä. Suomen tulisi hyväksyä heikompi talouskasvu, itsemäärämisoikeuden menettäminen, sekä jatkuvien tulonsiirtojen maksaminen. Hyvityksenä Suomi saisi parempaa arvostusta, ja liittovaltio olisi maailmantaloudessa vahva tekijä.
&#8221;Peesausvaihtoehdossa&#8221; Suomi katsoisi eri sopimuksia yksi kerrallaan. Suomi voisi hyväksyä sopimuksia, jos ne ovat Suomelle mielekkäitä. Epäsuotuisista sopimuksista Suomi kieltäytyisi. Tässä vaihtoehdossa noudatettaisiin Maastrichtin sopimusta. Suomelle jäisi optiona eroaminen eurosta myöhemmin.
Suomen suora euroero voisi johtaa uuden kansallisen valuutan lievään heikkenemiseen nykyiseen euroon verrattuna. Nykyinen rahoitusasemamme ei muuttuisi merkittävästi. Pääomavoitot ja -tappiot eivät olisi järin merkittäviä. Suomen euroeron tuomien muutoksien ei siis oletettaisi olevan kovinkaan dramaattisia.
<h4>Värikäs paneelikeskustelu</h4>
Tohtori Kanniaisen puheenvuoron jälkeen seurasi värikäs paneelikeskustelu, johon ottivat osaa valtiovarinkunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.), pankkiiri Björn Wahlroos, ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) ja kirjan kustantaneen Libera-ajatuspajan tutkimusjohtaja Elina Lepomäki.
Sasi vaikutti olevan ainoa, joka puolusti näkyvästi Suomen eurojäsenyyttä. Sasi toivoi, että &#8221;no bail-out&#8221; -sääntöä noudatettaisiin. Hän totesi kuitenkin, ettei ole vakuuttunut siitä tuleeko näin kuitenkaan tapahtumaan. Vieressä istunut Wahlroos yritti pidätellä nauruaan. Sasi arveli, että talouskurisääntöjä noudatetaan nyt 5-7 vuotta, mutta kriisin hellitettyä nämä säännöt saattaisivat unohtua.
Myös Tuomioja kaipasi &#8221;no bail-out&#8221; -sääntöä. Hän kysyi, että miksei heti alussa tehty näin Kreikan kohdalla, koska silloin sijoittajavastuu olisi toteutunut. Tuomioja kertoi, että euroa tehtäessä päättäjät tiesivät, ettei yhteisvaluutta tule sellaisenaan toimimaan, mutta että valuvikaisella eurolla voitaisiin sitten pakottaa maat liittovaltioon.
&#8211; Se on ollut siinä mielessä ihan harkittu rikos, Tuomioja summasi.
Sasi kertoi euromaiden tarvitsevan markkinakuria, mikä tarkoittaisi oikeaa riskihinnoittelua valtiolainoissa. Tällöin poliittiset päättäjät saisivat markkinoilta aina signaalin poiketessaan talouspolitiikassaan huonoille poluille. Lepomäki kuittasi markkinakurihaikailuille, että juuri nyt kriisimailla on vieläkin huokeammat lainakorot kuin mitä niillä on koskaan ollut. Lepomäen mielestä markkinahinnoittelu on pielessä, koska esimerkiksi Italian 10-vuotisten valtiolainojen korot ovat käyneet nyt jopa alle kolmessa prosentissa, vaikka työttömyys tikittää koko ajan ylös. Hänen mukaansa nyt toistetaan niitä samoja askeleita, jotka johtivat eurokriisin syttymiseen. Nyt on menossa suvantovaihe, tyyntä myrskyn edellä.
Wahlroos piti vahvaa liittovaltiota mahdottomana ideana. Hän kysyi, että löytyykö sellaista poliittista tahtoa tulonsiirtoihin, kun pieni tukipaketti Kreikkaan nosti poliittisen myrskyn. Wahlroosin mielestä vahva liittovaltio olisi myös katastrofi.

Euron synnyttäminen oli ”harkittu rikos”

Libera

Professori laski auttamiskertoimen: Afganistanista Suomeen tulleen pakolaisen kustannuksilla voitaisiin auttaa lähialueella 50 ihmistä, muista kriisimaista tulevilla luku vielä tätäkin suurempi

Mikko Kärnän outo viikonloppu – kutsui turvallisesta aseenkäsittelystä muistuttanutta Libera-pomoa ”sontaläjäksi”, arveli ylioppilas-sukutaustan altistavan ”maaseutuvihamielisyydelle”

Suomen haasteita koronakriisissä: eurojäsenyyden kestävyys ja ruokahuollon turvaaminen

Työttömyysdevalvaatio Suomeen – ”90-luvun alun laman pahimmat muistot kalpenevat”

Euron synnyttäminen oli ”harkittu rikos”

Uusimmat

Kolumni: Kaikki tietää

Matkailijavero jäisi kuntien harkintaan – ”Ei saa heikentää Suomen vetovoimaa”

Antikainen: Suomen on irtisanottava naapuruussopimus Venäjän kanssa

Sota kiihdyttää taas vihreää siirtymää – kiinalaiset nauravat matkalla pankkiin

Strandman: Koko ikäluokkaa koskeva kutsuntainfopäivä vahvistaa maanpuolustustahtoa

Perussuomalaisten Keski-Pohjanmaan piiri julkisti lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Strandman esittää valtionhallinnon valtuutettujen tehtävien yhdistämistä – päällekkäisyyksiä purkamalla säästöjä ja tehokkuutta

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Viikon suosituimmat

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Toimitus suosittelee

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen

Kokoomus puolustaa järjestörälssiä – syy löytyy vallasta ja palkintoviroista

Riikka Purra: Älkää sulkeko silmiänne islamin ja tiettyjen kulttuurien naisvihamielisyydeltä

Ministeri Wille Rydman tylytti vihreiden Sofia Virtaa kyselytunnilla: Peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä

Purra: Perussuomalaiset on muuttanut Suomen politiikkaa – talous ja maahanmuuton kysymykset nyt keskiössä

Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026