

MATTI MATIKAINEN
Eurovaaliehdokas Huhtasaari: EU ei palvele jäsenvaltioitaan, vaan jäsenvaltiot palvelevat paisunutta hallintoa – ”On aika kaataa rahanvaihtajien pöytä”
Eurovaaliehdokas Laura Huhtasaari arvioi, että Euroopan kansallismielisten puolueiden hetki on nyt tullut, ja ne nousevat merkittävään asemaan europarlamentissa seuraavalla vaalikaudella.
Eurovaaliehdokas, kansanedustaja ja perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari arvioi, että näissä vaaleissa nähdään EU:ssa vallan vahtivuoron vaihtuminen, joka alkaa Euroopan parlamentista.
– Eduskuntavaaleissa perussuomalaiset ottivat Suomen takaisin. Näissä vaaleissa otamme Euroopan takaisin, yhdessä muiden kansallismielisten puolueiden kanssa, Huhtasaari sanoo päättäväisesti.
Hän viittaa siihen, että Euroopan parlamenttiin on todennäköisesti muodostumassa laaja kansallismielisten puolueiden ryhmä, johon perussuomalaiset on hakeutumassa mukaan.
Kansallismielisillä puolueilla yhteiset tavoitteet
Tällä hetkellä perussuomalaiset kuuluvat parlamentissa ECR-ryhmään. Uuden ryhmän perustamisesta on kuitenkin käyty etukäteen tunnusteluja Italian sisäministerin Matteo Salvinin johdolla. Myös Huhtasaari tapaa Salvinin lähipäivinä.
Eurooppalaisten kansallismielisten puolueiden välillä on joitakin eroja. Huhtasaari korostaa, että kaikkia yhdistävät kuitenkin samat keskeiset tavoitteet.
– Yhteisiä pyrkimyksiä ovat ainakin haittamaahanmuuton vastustaminen, EU:n budjettivallan kaventaminen, yhteisvastuiden purkaminen ja tavoite kehittää EU:ta itsenäisten kansallisvaltioiden liitoksi.
Aloitevalta lainsäädännöstä EU-parlamentille
Huhtasaari julkaisi äskettäin vaalivideon, joka päättyy lauseeseen ”On aika kaataa rahanvaihtajien pöytä”. Tällä vertauskuvalla viitataan nimenomaan tunkkaiseen EU:n keskushallintoon.
– EU kaipaa puhdistusta. Epädemokraattista keskushallintoa on vähitellen ryhdyttävä purkamaan. Tällä hetkellä tilanne on se, että EU ei palvele jäsenvaltioitaan, vaan jäsenvaltiot palvelevat paisunutta hallintoa, joka ruokkii itse itseään.
Suuri osa Suomen lainsäädännöstä tulee EU:sta. Huhtasaari pitää ongelmallisena tilannetta, jossa EU-parlamentilla ei ole tosiasiallista valtaa tehdä lainsäädäntöaloitteita, vaan tämä oikeus on virkamiesten johtamalla komissiolla.
– EU-parlamentille tulisi siirtää aloitevalta lainsäädäntöasioissa, sillä se on demokraattisesti valittu toimielin, toisin kuin komissio, Huhtasaari sanoo.
EU kulukuurille, turhia virastoja ja hallintoa purettava
Virallisten EU-toimielimien ympärille on kasattu valtava hallinto-organisaatio, johon kuuluu useita erillisiä yksiköitä ja virastoja, joista moni ei ole koskaan kuullutkaan. Huhtasaari haluaakin EU:n kulukuurille ja viittaa EU:n paisuneisiin kustannuksiin jäsenvaltioille.
– Lopetetaan tulonsiirtounioni ja ajetaan samalla alas turhia virastoja ja hallintoa. Kun Ison-Britannian ero unionista toteutuu, vastaavasti Euroopan parlamentin kokoa tulisi pienentää.
EU:ssa keskeiseksi tavoitteeksi on nostettu ilmastonmuutoksen torjuminen. Huhtasaari on kuitenkin huolissaan kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden seurauksista.
– Ilmastotoimilla tulisi olla jäsenvaltioiden kansalaisten tuki. Ilmastovouhotus ei saa johtaa siihen, että Suomen maataloutta ajetaan ahtaalle, jolloin samalla kansallinen huoltovarmuus heikentyy. On huomattava, että ilmastotekoja voidaan tehdä myös paikallisesti, suosimalla lähiruokaa ja käyttämällä lähienergiaa.
– EU:lla olisi myös mahdollisuus ajaa WTO:ssa (Maailman kauppajärjestö) tuotekohtaisia hiilitulleja unionin ulkopuoliselle tuonnille, jolloin samalla ohjattaisiin suurimpia saastuttajia ottamaan kestävästi ympäristö huomioon toiminnassaan, Huhtasaari sanoo.
Asioille voi aina tehdä jotain – myös EU:ssa
EU perustettiin aikoinaan palvelemaan eurooppalaisten valtioiden yhteistyötä, helpottamaan kaupankäyntiä ja samalla ylläpitämään rauhaa. Vuosikymmenien aikana EU on vähitellen kehittynyt liittovaltioksi, ja tätä kehitystä perussuomalaiset haluaa olla mukana purkamassa Euroopan parlamentissa.
Huhtasaari sanoo, että rauhan ylläpitäminen ja sisämarkkinat eivät vaadi poliittista tulonsiirtounionia.
– Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on Suomen itsenäisyyden palauttaminen. Isojen muutosten tekeminen saattaa näyttää vaikealta, mutta kuten Brexit on osoittanut, asioille voi aina tehdä jotain. Lähtekäämme siis hakemaan EU:sta itsenäisyyttä takaisin.
Britannian EU-ero on kuitenkin osoittanut, että unionista eroaminen on tehty hyvin vaikeaksi, jopa Britannialle, joka on kuitenkin suurvalta ja sotilasmahti.
– Suomen eroaminen EU:sta ei ole tällä hetkellä realistinen vaihtoehto. Jos tähän mentäisiin, EU:n kostotoimet iskisivät voimakkaasti Suomeen. Tämän vuoksi juuri nyt kannattaa pyrkiä muuttamaan EU:ta sen sisältä. Se voidaan tehdä vähitellen, ensin EU-parlamentista jotta on mahdollista saada aikaan positiivinen kierre. Pidemmän aikavälin tavoite on kuitenkin Fixit.
Maahanmuutosta tulossa EU:n kohtalonkysymys
Ison-Britannian EU-eron taustalla vaikutti suuresti Britannian kansalaisten kyllästyminen maahanmuuttoon ja vapaaseen liikkuvuuteen. Huhtasaari näkee, että maahanmuutosta on tulossa kohtalonkysymys, joka ratkaisee EU:n tulevaisuuden.
– Pysyykö Eurooppa jatkossa kristillisen perinnön ja valistuksen Eurooppana vai ottaako islam täällä vallan? EU voisi ja sen pitäisikin tarjota tukea jäsenvaltioilleen kansallisvaltioiden suojelemiseksi. Aivan ensimmäiseksi EU:n pitäisi saada oma ulkorajavalvontansa kuntoon. EU:n ei pidä missään tapauksessa ryhtyä päättämään maahanmuutosta jäsenvaltioidensa puolesta, Huhtasaari sanoo.
Hän viittaa maahanmuuton aiheuttamiin ongelmiin ja laajentuneeseen turvallisuusuhkaan erityisesti Ruotsissa ja Ranskassa.
– Olen pessimisti, joten ajattelen että Ruotsia ei voi ehkä enää pelastaa. Euroopan mittakaavassa huonoa kehitystä voi kuitenkin hidastaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- turvallisuusuhat keskushallinto yhteisvastuut liittovaltiokehitys kansallismieliset puolueet Tulonsiirtounioni vapaa liikkuvuus haittamaahanmuutto Ilmastonmuutos Rajavalvonta Brexit Iso-Britannia Suomi Ranska Ruotsi Talouspolitiikka Laura Huhtasaari perussuomalaiset Eurovaalit Maatalous EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ammattiliittojen kattojärjestö kipuilee kehitysapuleikkauksista, valitti hallinto-oikeuteen – tilinpäätös paljastaa, mihin rahat oikeasti menivät
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK jätti viime viikolla valituksen hallinto-oikeuteen ministeri Ville Tavion päätöksestä leikata järjestön rahoitusta 6,4 miljoonalla eurolla. Järjestön retoriikan mukaan oikeusvaltiota olisi loukattu. SASK:n oma toimintakertomus kertoo rahoja käytetyn muun muassa hallituksen vastustamiseen ja sateenkaaritoimintaan.

Antikainen tyrmää Anna Kontulan kantelun: Kontula ei halua, että äärivasemmistolaisesta uhasta puhutaan
Kansanedustaja Sanna Antikainen pitää vakavana sitä, että vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on tehnyt oikeuskanslerille kantelun sisäministeriön virkamiehestä, joka antoi hallintovaliokunnalle lausunnon sisäisen turvallisuuden selonteosta. Lausunnossa virkamies nimesi jihadistisen, äärioikeistolaisen sekä äärivasemmistolaisen ja anarkistisen ekstremismin merkittäviksi väkivaltauhkiksi Suomessa.

Strandman vaatii koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla – asia etenee valmisteluun: ”Tämä on yksi onnistumisistani kansanedustajana”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja erityisopettaja Jaana Strandman esittää toimenpidealoitteessaan koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla eteenpäin sekä lukuvuoden rytmittämistä uudelleen siten, että kevätlukukaudelle voi tulla pidempi yhtenäinen vapaa pääsiäisen yhteyteen. Opetusministeriö laittoi asian lausunnoille.

Vähintäänkin erikoista: Tuomari pyysi anteeksi Trumpin murhayrityksestä epäillyltä
Presidentti Trumpin uusimmasta murhayrityksestä epäilty mies on vangittuna. Häntä on pidetty eristyksissä muista vangeista ja erityistarkkailussa itsemurhariskin takia. Ihmisoikeuksien edistämiselle omistautunut tuomari Zia Faruqui oli sitä mieltä, että murhaepäiltyä on kohdeltu poikkeuksellisen tiukasti, joten tuomari päätti aivan ensimmäiseksi pyytää tutkintavangilta anteeksi.

Rostila hermostui EU-mainonnalle: ”Kyse on härskistä tekopyhyydestä ja valtapelistä”
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila hämmästelee Euroopan komission mainoskampanjaa. "Sananvapaus - turvataan se, mikä on tärkeää", mainostaa EU itseään samaan aikaan kun se ajaa yhä kovempia rajoituksia sananvapauteen ja yksityisyyden suojaan.

Britannia asetti pakotteita Suomeen turvapaikanhakijoita ohjanneille – Antikainen: Vieläkö löytyy rajalakia vastustavia eduskunnasta?
Rajalain jatko tulee taas tämän vuoden lopussa eduskunnan käsittelyyn, ja äänestys tulee olemaan menneiden vuosien tapaan tiukka. Nyt esityksen läpimenoa puoltaa myös Britannian uusi päätös. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii vasemmistoliittoa, vihreitä sekä rajaturvallisuuslakia vastustaneita demareita ja RKP:läisiä selittämään kantojaan uudelleen.

Unkarin uusi johto lopettaa valtiollisen ”valhetehtaan” – valtamedia on demokratian uhka kaikkialla
Viktor Orbánin Unkarissa 80 prosenttia medioista muuttui vuosien saatossa vallan palvelukoiriksi. Toimittajat mustamaalasivat opposition edustajia ja sulkivat silmänsä hallituksen väärinkäytöksiltä. Kun oppositio voitti vaalit, valtamedia sai laittaa lapun uutisluukulle.

Aittakumpu vaatii Opetushallituksen purkamista ja siirtämistä opetus- ja kulttuuriministeriön alle
Pekka Aittakummun mukaan Opetushallitus on paisunut valtavaksi organisaatioksi, jossa virkamiehet pyörittelevät papereita ja kehittävät erilaisia hankkeita opettajille ja rehtoreille. Hänen mielestään virasto on muuttunut ideologiseksi hankekoneistoksi, jossa näkyy vahvasti vasemmistolainen aatemaailma. Aittakumpu vaatii koko laitoksen lakkauttamista.

Venäläissotilaille ei sijaa Euroopassa – Antikainen vaatii Suomea tukemaan Viron esitystä
Kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Suomen on tuettava EU:ssa Viron esitystä, joka sulkisi Schengen-alueen pysyvästi Ukrainan sodassa taistelleilta venäläissotilailta. Suomella on yli 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa, mikä tekee asiasta kansallisen turvallisuuden kysymyksen.

Saksalaismiehen autoisku vaati Leipzigissa useita uhreja
Viranomaiset eivät ole todenneet Leipzigin paljon uhreja vaatineessa ihmisjoukkoon ajamisessa poliittisia tai uskonnollisia motiiveja. Saksassa oikeus käsittelee parhaillaan myös kahta muuta autolla tehtyä tuhoisaa attentaattia. Toisessa niistä tekijä sanoo saaneensa käskyn Allahilta ja haluneensa tulla marttyyriksi.















