Taloustieteen professori ja eurovaaliehdokas Matti Virén arvelee hallitustunnusteluissa sovitun maakuntamallin tarkoittavan myös maakuntien verotusoikeutta. Hän ihmettelee mallin hyväksymistä, koska sitä kannattaa ainoastaan eduskuntavaaleissa alle 14 prosenttia äänistä saalistanut keskusta.

Eurovaaliehdokas Matti Virén arvelee maakuntamallin tulleen upotetuksi, mikäli aiheesta olisi laadittu kansanäänestys. Kansanäänestyksissä olisi kaatuneet myös pakkoruotsi ja muut ”poliittisen suhmuroinnin” tuotokset.

Hän ei ihmettele kansan laiskaa äänestysintoa, kun vaaleissa käytetty ääni voikin tarkoittaa täysin päinvastaisen politiikan vastaanottoa.

Sikariporrasta sairaanhoitajien sijaan

Uusi väliportainen hallintorakenne merkitsee Virénin mukaan myös byrokratiakoneiston kasvua. Hän kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan, että yleensä tällaiset viritelmät johtavat mahdollisimman kankeaan ja kalliiseen lopputulokseen.

Hän arvelee rahaa palavan hallinto-, rahoitus- ja henkilöstöjohtajien palkkoihin niin paljon, ettei maakunnan palkkalistoille mahdu riittävästi lääkäreitä ja sairaanhoitajia.

Hän tosin myöntää, ettei byrokratian suuruutta voi vielä tietää varmuudella.

Maakuntien verotusoikeus voi poistaa rajoitteet

Valtion sote-budjettirajoituksille voi heittää hyvästit siinä kohtaa, jos maakunnat saavat oman verotusoikeutensa.

– Mikä turvaa kansalaiset siltä, ettei maakuntaverot nousevat pilviin? Virén kysyy.

Politiikoilla voi olla halu säästää rahaa, mutta Virén ei laskisi sen varaan.

– Mutta niin kuin olemme huomanneet Säätytalon neuvotteluista, halu lahjoa kansalaisia heidän omilla rahoillaan voittaa useimmiten terveen taloudenpidon periaatteet, Virén napauttaa.

EU-tason veroille täystyrmäys

Virén huomauttaa, että EU-tason verotusta puuhataan täyttä häkää. Hän viittaa Alma Median vaalikoneen kohtaan, jossa EU:n verotusoikeutta puolsi eniten vihreät, vasemmistoliitto ja sdp tässä järjestyksessä.

Perussuomalaisilla meppiehdokkailla oli EU-verotusoikeuteen yhteneväinen linja: kaikki perussuomalaisten ehdokkaat tyrmäsivät EU:n verotusoikeuden mahdollisimman jyrkästi.

Virén kirjoittaa vihreiden olevan suopeampia myös Suomen EU-maksuosuuksien kasvattamiseen, jos sillä tasoitetaan EU-maiden kilpailukykyeroja. Hän muistuttaa arvioista Kreikan kilpailukykyvajeen olleen jopa 40 prosenttia.

– Se tietää pelottavan suurta tasaustarvetta, Virén huomauttaa.

EU-tason verotuksessa tuskin kuunnellaan kovin paljoa suomalaisten näkemystä verotason suuruudesta.

EU:ssa on halua padota myös EU-maiden verokilpailua, mikä tarkoittaa alemman verotusasteen käyttöä esimerkiksi yritysten houkutteluun. Kaksiteräisen miekan tavoin se tarkoittaa myös samalla sitä, ettei harmonisoidulla EU-verolla ole automaattista kattorajoitusta.

SUOMEN UUTISET