Syksyllä 2015 viranomaiset katsoivat tumput suorina, kun Ruotsiin tuli neljässä kuukaudessa 135 000 turvapaikanhakijaa. ”Kukaan ei tiennyt, keitä maahantulijat oikeastaan olivat”, sanoo maahanmuuttoviraston entinen pääjohtaja Anders Danielsson. Hänen kertoo kokemuksistaan Kvartal-aikakauslehdessä.

Syyrian Idlibistä, Kreikasta ja Turkista kuuluu taas huolestuttavia uutisia pakolaiskriisin kärjistymisestä. Syyrian luoteisosassa ja Turkissa on lähtökuopissa yli 4 miljoonaa pakolaista, jotka Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan saa halutessaan liikkeelle kohti Eurooppaa yhdellä olankohautuksella. Siksi on aiheellista muistella menneitä, ehkä niistä voi jotain oppiakin.

Viranomaiset täysin valmistautumattomia

Syksyn 2015 pakolaiskriisiä leimasi viranomaisten lähes totaalinen varustautumattomuus siihen, että lainsäädäntöön kirjatut pakolaisten oikeudet joutuvat testiin aikuisen oikeasti.

– Mielestäni on tärkeätä kertoa mitä oikeasti tapahtui, eikä pelkästään etsiä virheitä. Kuitenkin ja loppujen lopuksi pystyimme selvittämään koko sotkun, perustelee maahanmuuttoviraston entinen päällikkö Anders Danielsson avautumistaan.

– Maahan tuli neljässä kuukaudessa 135 000 pakolaista. Eräänäkin yönä rajan ylitti 230 henkilöä, joille ei ollut tarjota kattoa pään päälle, Danielsson muistelee järkyttyneenä.

– Mutta asia järjestyi sitten seuraavana päivänä.

Maahan saattoi marssia kuka hyvänsä

Danielsson muistaa, että hän itse sai Ruotsin hallituksen ja valtiopäivät järkiinsä ja palauttamaan rajatarkastukset maan ulkorajoille. Päätöstä saattoi avittaa se, että Danielsson oli toiminut aiemmin turvallisuuspoliisi Säpon päällikkönä.

– Meillä ei ollut mitään käsitystä siitä, keitä maahantulijat oikeasti olivat. Dublinin sopimus ja koko säännelty maahanmuutto oli romahtamaisillaan. Siksi selvitin maan hallitukselle, että rajatarkistukset on palautettava ja näin sitten tapahtuikin.

– Kyse ei ollut pakolaisten oikeuksien rajoittamisesta vaan siitä, että homma oli saatava hallintaan.

Psykologista sodankäyntiä

Tänään Anders Danielsson selvittää hallituksen toimeksiannosta Ruotsin mahdollisuuksia ja eri keinoja panostaa henkiseen maanpuolustukseen sekä psykologiseen sodankäyntiin. Uhkakuvia on siten hallitsemattoman maahanmuuton lisäksi muitakin.

– Turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut. Ruotsilla on oltava kyvykkyyttä kohdata mikä hyvänsä informaatiovaikuttaminen. Meidän täytyy voimistaa maanpuolustustahtoa ja auttaa vapaata sekä riippumatonta mediaa valmistautumaan sota- ja kriisitilanteisiin.