Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew pitää rangaistusten kiristämistä tärkeänä signaalina sille, että järjestäytynyttä rikollisuutta ja yleisen turvallisuuden vaarantamista ei katsota läpi sormien.
– Jengit ja aseet eivät kuulu Suomen kaduille. Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista, ja on ehdottomasti päättäjien tärkeimpiä prioriteetteja pitää se sellaisena, Garedew korostaa.
Teräaseita kantavien nuorten määrä lisääntynyt
Lakimuutoksen myötä aserikoksia koskeva rikoslain 41 luku uudistetaan ja samalla rangaistuksia kovennetaan. Törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus ollaan nostamassa neljästä kuukaudesta kahteen vuoteen vankeutta. Samalla luvattoman aseen hallussapito yleisellä paikalla tai ajoneuvossa määritellään törkeäksi rikokseksi.
Myös rangaistuksia vaarallisten sekä vakavaan vahingoittamiseen soveltuvien esineiden hallussapidosta kiristetään. Poliisihallituksen mukaan vakavien väkivaltarikosten määrä yleisillä paikoilla on kasvussa. Noin kolmasosa epäillyistä tekijöistä on alaikäisiä.
– On hirvittävää seurata, miten paljon erityisesti teräaseiden mukana pitäminen on yleistynyt nuorten keskuudessa. On siis todella tärkeää, että tämä huolestuttava kehitys saadaan kääntymään ja lapsemme pidettyä turvassa, Garedew painottaa.
Vihervasemmiston politiikka näkyy tilastoissa
Garedew iloitsee siitä, että katujengien osalta hallituksen päätökset ja poliisin aktiivisuus ovat jo alkaneet purra.
– Vuonna 2024 katujengeihin kuuluvien henkilöiden rikosilmoitusten määrä laski noin 20 prosenttia edellisvuoteen nähden. Keskeisiä katujengeihin linkittyviä henkilöitä on ollut esitutkinnan kohteena ja saanut rikostuomiota. Huolestuttavaa sen sijaan on, että jengien toiminta on muuttunut ammattimaisemmaksi. Vuonna 2024 tapahtui valitettavasti myös Suomen ensimmäinen jengimurha Espoon Suvelassa, Garedew kertoo.
– Myös aiempi vihervasemmiston täysin vastuuton maahanmuuton linja näkyy surullisesti tilastoissa: poliisin tunnistamissa katujengeissä enemmistö jäsenistä on joko maahanmuuttajia tai Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia henkilöitä.
Ruotsi toimii varoittavana esimerkkinä
Garedew nostaa esiin, millä tavalla Ruotsin kehitys toimii meille sekä varoittavana esimerkkinä, että osoittaa millaisiin toimiin Suomessa kannattaa panostaa. Vuonna 2023 Ruotsissa oli lähes 370 ampumatapausta, joissa sai surmansa yli 50 ihmistä ja loukkaantui yli 100.
– Hyvä uutinen on, että Ruotsissa rangaistusten merkittävän kiristämisen sekä muiden poliittisten päätösten myötä ampuma-aserikokset ovat vähentyneet selvästi viime ja tänä vuonna. Viime vuonna noin 30 prosentilla, Garedew kertoo.
– Eli teemme nyt aivan oikean päätöksen tehdä nämä lakimuutokset jo ennen kuin tilanne pääsee eskaloitumaan myös Suomessa.
Turvallisuus on perusoikeus
Nykyisen hallituksen tiukka linja suhteessa sekä rikoksiin että maahanmuuton lieveilmiöihin kantavat hedelmää.
– Turvallisuus ei ole etuoikeus vaan perusoikeus. Emme aio katsoa vierestä, kun Suomi muuttuu. Me taistelemme sen puolesta, että rakas isänmaamme säilyy yhtenä maailman turvallisimmista paikoista asua ja kasvattaa lapsia, Garedew painottaa.