

Ilmastomarssille osallistuvat marssivat Eduskuntatalolle Helsingissä 6. huhtikuuta 2019. / LEHTIKUVA
Halla-aho kaipaa malttia ja realismia ilmastokeskusteluun: ”On vastuutonta lietsoa paniikkia ja ilmastoahdistusta nuoriin ihmisiin”
Eurooppa on jo nyt edelläkävijä ilmastoasioissa ja sen tulee jatkossakin olla edelläkävijä. Mutta pidän erikoisena, että päästövähennyksiä tavoitellaan siellä, missä niitä on jo tehty kaikkein eniten, Jussi Halla-aho sanoi Ylen eurovaalitentissä.
Ylen eurovaalitentissä eilen keskusteltiin pitkään ilmastoasioista.
EU edellyttää jäsenvaltioiltaan tulevaisuudessa merkittäviä päästövähennyksiä. EU-komissio haluaa, että unioni olisi hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Puoluejohtajilta kysyttiin pitääkö Suomen ajaa EU:ssa vieläkin tiukempia ilmastotavoitteita.
Sdp:n Antti Rinne sanoi, että on valmis viemään hiilineutraaliuden tavoitetta eteenpäin, ja että 2030-luvulla hiilineutraalius pitää toteutua Suomessa.
– EU:ssa pitää ajaa voimakkaasti toimia, että hiiilineutraalius saadaan toteutettua 2050-luvulla.
Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto haluaisi Euroopan hiilineutraaliksi jo aikaisemmin.
Ilmastotavoitteiden oltava järkeviä
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho harmitteli, että ilmastokeskustelu keskittyy nykyään liikaa paniikin lietsomiseen.
– Ilmastokeskustelussa on pidettävä maltti mukana ja on tärkeää asettaa realistisia tavoitteita. Minusta on kuitenkin vastuutonta lietsoa paniikkia ja ilmastoahdistusta nuoriin ihmisiin.
Halla-aho muistutti, että Eurooppa on jo nyt edelläkävijä ilmastoasioissa.
– Se on hyvä asia, ja Euroopan tulee jatkossakin olla edelläkävijä. Tässä on vain se vaara, että jos me asetamme aina vaan omaa kunnianhimoamme kireämmälle, niin me tosiasiassa työnnämme saastuttavaa teollisuutta Euroopasta muualle, jolloin kokonaisefekti ilmaston kannalta on paljon pahempi.
Katse kohti suurimpia saastuttajia
Halla-aho sanoi pitävänsä erikoisena sitä, että päästövähennyksiä tavoitellaan siellä, missä niitä on jo tehty kaikkein eniten.
– Suomi tuottaa energiastaan alle 10 prosenttia kivihiilellä, Puolassa se on 80 prosenttia, Saksassa melkein puolet ja Tanskassa neljäsosa. Meidän pitäisi kääntää katse Suomesta sinne, missä päästövähennysten tekeminen on helpointa, kustannustehokkainta ja vaikuttavinta.
– Suomalaiselle clean techille avaisi mahdollisuuksia, jos EU tai Puola rahoittaisi koko energiantuotantonsa teknologista uudistamista, Halla-aho totesi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- päästövähennykset ilmastohysteria eniten saastuttavat maat Puola Pekka Haavisto Tanska Antti Rinne ilmastopolitiikka Suomi Saksa perussuomalaiset Eurovaalit Jussi Halla-aho EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


EK:n paneelissa puitiin ilmastokysymyksiä, Halla-aho puhui kotimaisten sellutuotannon puolesta

Taloustieteen professori ja eurovaaliehdokas Virén: EU-johtajat viljelevät jopa epäuskottavia uhkakuvia – ja unohtavat tärkeimmän

Eurovaaliehdokas Luukkanen: Suomen ei pidä hirttäytyä EU:n ilmastotavoitteisiin

Koskenkylä: Saksan viherutopistinen energiakäännös ”Energiewende” on ajautumassa umpikujaan – kansalaisten mielestä kallis, kaoottinen, epäoikeudenmukainen

Halla-aho ottaisi käyttöön hiilitullit EU:n ulkorajoilla: Tullit suojelevat eurooppalaista työtä halpatuonnilta ja ohjaavat samalla kiinalaista teollisuutta ympäristöystävällisempään tuotantoon

Jussi Halla-ahon puhe perussuomalaisten ulko- ja turvallisuuspolitiikasta Paasikivi-Seuran kokouksessa
Viikon suosituimmat

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.
Uusimmat

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää









