Halla-aho ei kannata halpatyövoiman tuontia kehitysmaista – ei ole veronmaksajan kannalta kustannusneutraalia

Jos me emme pysty houkuttelemaan osaavaa työvoimaa edes muualta Euroopasta, niin on melko naiivia kuvitella, että muualta maailmasta vyöryisi tänne osaavaa työvoimaa eikä halpatyövoimaa polkemaan palkkoja, Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo. Halla-aho keskusteli työvoiman saatavuusharkinnasta maahanmuutosta vastaavan kokoomuksen sisäministeri Kai Mykkäsen kanssa Ylen A-studiossa.

Jussi Halla-aho haluaisi ennemminkin kiristää kuin luopua Euroopan talousalueen ulkopuolisen työvoiman saatavuusharkinnasta.

– Ei ole ihme, että saatavuusharkinnan kaltaisista mekanismeista pidetään muissa maissa kiinni ja että Ruotsikin aikoo palauttaa sen. Tyypillistä, että kokoomuksella on vimma toistaa kaikki Ruotsin tekemät virheet.

Sisäministeri Mykkänen katsoo, että saatavuusharkinta poikkeuksineen tekee järjestelmästämme hitaan, byrokratialtaan raskaan ja ulkomaisen osaajan kannalta vähemmän houkuttelevan.

– Jos Ruotsi on tässä meitä helpompi ja houkuttelevampi, kasvuyritysten toimintoja on melko helppo siirtää Tukholmaan, Mykkänen totesi jo ennen lähetystä Facebook-seinällään.

– Tuo on taas fantasiointia siitä, mitä ehkä mahdollisesti VOISI tapahtua, Halla-aho kuittasi Facebook-kommentissaan.

Työperäinen maahanmuuttokin on osin sosiaaliturvaperäistä

– Tosiasia kuitenkin on, että saatavuusharkinnalla pyritään suojaamaan työmarkkinoita kouluttamattoman halpatyövoiman vyöryltä, joka käy kalliiksi myös veronmaksajille, koska näiden ihmisten toimeentulo on osin ulkoistettu työnantajalta sosiaalitoimelle.

Kun puhutaan ulkomaisesta työvoimasta ja varsinkin saatavuusharkinnasta, puhutaan EU- ja ETA-alueen ulkopuolisesta, useimmissa tapauksissa kolmannesta maailmasta tulevista ihmisistä.

– Meillä on tällä hetkellä jo 500 miljoonan ihmisen rajattomat työmarkkinat EU:ssa, jonka osa Suomi on. Jos me emme pysty houkuttelemaan osaavaa työvoimaa edes muualta Euroopasta, niin on melko naiivia kuvitella, että ovien avaaminen johtaisi siihen, että muualta maailmasta vyöryisi tänne osaavaa työvoimaa – eikä halpatyövoimaa polkemaan palkkoja ja aiheuttamaan sitten muita maahanmuuton negatiivisia lieve-ilmiöitä, Halla-aho totesi A-studiossa.

Halla-aho totesi keskustelussa saman asian, johon on kiinnittänyt huomiota muun muassa taloustieteen professori Matti Virén raportissaan Suomen Perustalle: pienipalkkaiset ihmiset eivät ole julkisen talouden kannalta nettomaksajia.

– On tietenkin hyvä, jos maahanmuuttaja löytää itselleen töitä, mutta se, että maahanmuuttaja on töissä, ei sekään itsessään välttämättä ole vielä kustannusneutraalia yhteiskunnan kannalta, koska jos hän työllistyy erittäin matalalla palkalla, joka ei kata hänen menojaan, hän joutuu turvautumaan myös tulonsiirtoihin – jolloin se nettovaikutus veronmaksajalle voi olla negatiivinen. Vaikka hän kävisi töissä, vaikka hän maksaisi veroja.

– Ja tämä on juuri ongelma kouluttamattoman, EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevan työvoiman maahanmuutossa, Halla-aho sanoi.

Halpatyössä on orjatyömäiset olosuhteet

– Nepalilaiset ovat hyvä esimerkki tietynlaisesta menestystarinasta. Ihmisillä on varmaan sellainen mielikuva että kaikki tänne muuttavat nepalilaiset työskentelevät nepalilaisissa ravintoloissa, ja tämä on tavallaan onnistunutta maahanmuuttoa, Halla-aho totesi.

Halla-ahon mukaan tähän liittyy juuri niitä ongelmia, joihin muuallakin maailmassa on törmätty varsinkin Ruotsissa, kun saatavuusharkinnasta on luovuttu, että työpaikoilla aletaan tehdä kauppaa lähtömaissa.

– Toisin sanoen myydään työpaikka siellä olevalle sukulaiselle tai kaverille, hän tulee tänne, tekee erittäin pienellä palkalla töitä – usein jopa orjatyömäisissä olosuhteissa, kun pitää lyhentää sitä velkaansa työnantajalleen.