Halla-aho: ”Päättäjien pitää pystyä tukkimaan täysin turhia mustia aukkoja taloudessa, joista maahanmuutto on se ilmeisin”

Alma Median puheenjohtajatentissä puoluejohtajilta kysyttiin näkemyksiä tulevan vaalikauden taloustilanteesta sekä siitä, miten valtion menoja rahoitetaan. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei jatkossa halua tyytyä pelkkään työllisyysasteen tarkasteluun. – Työn tuottavuuden kasvuun ja julkisten menojen priorisointiin on kiinnitettävä huomiota, Halla-aho sanoi.

Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinteeltä tivattiin puheenjohtajatentissä, mikä on demareiden vaaliohjelman todellinen hinta.

Äskettäin Rinne paljasti, ettei itsekään tiedä lopullista hintalappua, mutta että vaalilupaukset maksaisivat ”jotakin yhden ja kolmen miljardin euron väliltä”.

Rinne ja Andersson kiristämässä verotusta

Rinne vastasi kertomalla ”miljardien menolisäyksistä”, joihin hän keräisi rahat kiristämällä verotusta. Demareiden kielellä tämä tarkoittaa ”veropohjan laajentamista”. Lisäksi Rinne puhui tulevaisuuden investoinneista, joiden turvin vaaliohjelma rahoitettaisiin.

Myös Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kertoi haluavansa veronkiristyksiä, joiden ansiosta uusia työpaikkoja syntyisi ”luultavasti paljon”,

Työllisyysaste ei kerro työllisyyden luonteesta

Edellinen hallitus on onnistunut nostamaan työllisyysasteen 72 prosenttiin. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho huomautti, että työllisyysaste ei kuitenkaan ole täysin yksiselitteinen mittari.

– Työllisyysaste Suomessa nousee myös sen vuoksi, että työllisiä poistuu väestön ikääntymisen vuoksi. Ongelma on myös se, että työllisyysaste ei ollenkaan kerro, millaisesta työllisyydestä kyse.

– Jos ihminen tekee pari tuntia viikossa töitä, hän on kyllä työllinen, mutta hän ei pysty elättämään itseään palkallaan. Niinpä juurikin työn tuottavuuden kasvuun ja tukiriippuvuuteen on kiinnitettävä huomiota, Halla-aho sanoi.

PS kohdistaisi leikkaukset toissijaisiin kohteisiin

Valtiovarainministeriö esitti helmikuussa, että ensi vaalikaudelle pitäisi tehdä ainakin kahden miljardin euron sopeutukset. Halla-aho myönsi, että varmasti edessä on vaikeat ajat.

– Kasvu on hyytymässä viennistä. Suomi on viennistä elävänä taloutena riippuvainen kansainvälisistä suhdanteista. Me (perussuomalaiset) korostamme julkisten menojen priorisointia. Siihen muilla puolueilla ei näytä olevan haluja. Julkinen valta omilla valinnoillaan osoittaa, mikä on tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää.

Halla-aho korosti perussuomalaisten linjaa, jonka mukaan mahdollisia leikkauksia ei pidä tehdä juustohöylällä, vaan yhteiskunnan tehtävät tulee panna tärkeysjärjestykseen ja leikkaukset kohdistaa toissijaisiin menokohteisiin.

Palkalla pitää voida tulla toimeen

Kokoomuspomo Petteri Orpon mielestä siinä tapauksessa, jos työllisyyskehitys ei jatku, kahden vuoden päästä on pakko katsoa, mistä sopeutetaan. Orpo tosin ei halunnut suoraan mainita mitään leikkauskohdetta, vaan hän luottaa siihen, että talouskasvun turvin leikkauksia ei tarvitse miettiä.

Halla-aho sanoi, että julkista taloutta pitäisi sopeuttaa rakenteellisesti vapauttamalla ihmisiä tukiriippuvuudesta ja tekemällä ratkaisuja, jotka edistävät tuottavan työn syntymistä sekä sitä, että on aina kannattavaa kannattavaa ottaa työtä vastaan.

– Se on kannattavaa vain silloin, kun työstä saa sellaisen palkan, jolla tulee toimeen. Päättäjien pitää myös pystyä tukkimaan täysin turhia mustia aukkoja taloudessa, joista maahanmuutto on se ilmeisin. Siihen voidaan vaikuttaa vain nykyistä huomattavasti tiukemmalla maahanmuuttopolitiikalla, Halla-aho painotti.