Länsimaiden päättäjien lyhytnäköisyys, ylioptimismi sekä sinisilmäisyys johtivat siihen, että Eurooppa astui Vladimir Putinin virittämään öljy- ja kaasuansaan. Putin laski, että länsimaiden riippuvaisuus venäläisestä energiasta estää niitä puuttumasta Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan.
Puhemies Jussi Halla-ahon mukaan se oli ”rationaalinen laskelma, joka olisi voinut osoittautua oikeaksi”. Halla-aho oli itsekin yllättynyt siitä, että länsimaat pystyivät reagoimaan pakotteilla Venäjän aggressioon ja pyristelemään irti energiariippuvuudesta.
– Venäjähän on hyvin primitiivinen resurssitalous, se on valtioksi naamioitunut huoltoasema, kuten joku on sanonut. Se myy fossiilisia polttoaineita ja niitä on mahdollista saada muualtakin, Halla-aho toteaa Roni Arvosen Kuuntelija-podcastissa.
”Olemme täysin riippuvaisia Kiinasta”
Kiina on Halla-ahon mukaan ”aivan eri tavalla systeemitason uhka” maailmanjärjestykselle ja länsimaille kuin esimerkiksi Venäjä.
– Olemme täysin riippuvaisia Kiinasta. Sekä Kiinan teollisesta tuotannosta että raaka-aineista ja myös kasvavassa määrin kiinalaisesta rahoituksesta.
– Jos tapahtuisi jotain sellaista, joka pakottaisi länsimaat reagoimaan esimerkiksi talouspakotteilla, niin se johtaisi välittömään katastrofiin Euroopassa. Me emme saisi teollisuudelle välttämättömiä komponentteja ja raaka-aineita. Kauppojen hyllyt tyhjenisivät kulutustavarasta – elektroniikasta nyt lähinnä.
Kiina haluaa Taiwanin
Aivan kuten Venäjä muutamia vuosia sitten, myös Kiina tekee jatkuvasti laskelmia, joiden avulla se pyrkii punnitsemaan omia taloudellisia ja poliittisia mahdollisuuksiaan. Kiina pohtii nyt sitä, onko Euroopan riippuvuus nyt jo niin syvää, että Eurooppa ei kykene reagoimaan pakotteilla tai muilla keinoin, jos Kiina hyökkää Taiwaniin.
– Itse pidän konfliktia Taiwaninsalmessa – jos en todennäköisenä, niin ainakin erittäin mahdollisena. Eikä Kiina ole millään tavalla pyrkinyt peittelemään sitä, että se aikoo ratkaista tämän Taiwanin kysymyksen pikemminkin ennemmin kun myöhemmin.
Vuoropuhelua kunnioituksen ilmapiirissä
Suomen selviytymisen lähtökohdat ovat meneillään olevassa kansainvälisessä myllerryksessä Halla-ahon mielestä moneen muuhun maahan verrattuna kohtuulliset, sillä monilta virheiltä on meillä vältytty. Armeijaa ei ajettu alas ja ydivoimavastainen liike ei saanut Suomessa jalansijaa.
– Jos saan nyt viitata tasavallan presidentti Alexander Stubbiin ja hänen lanseeraamaansa käsitteeseen “arvopohjainen realismi”, niin mielestäni on hyvä, että Suomi ei ulkopolitiikassa pyri leikkimään suurvaltaa. Toisin kuin eräät muut kooltaan verrattavat eurooppalaiset maat jopa tässä ihan lähiympäristössä.
– Olen omassa kansainvälisessä toiminnassani pyrkinyt korostamaan ja lisäämään vuoropuhelua, ei pelkästään samanmielisten kumppanimaiden kanssa, vaan nimenomaan niiden maiden kanssa, joiden tulo- ja näkökulmat ovat erilaisia kuin meidän.
– Sellaisessa molemminpuolisessa kunnioituksen ilmapiirissä, jossa hyväksytään se, että suurin osa maailman maista ja ihmisistä ei elä länsimaistyyppisissä yhteiskunnissa ja suurimmalla osalla maailman maista ei ole mitään halua, eikä aikomusta muuttua samanlaisiksi kuin me.
Euroopan kohtalo ratkaistaan Afrikassa
Kokonaan toisenlainen maailmanmahti ovat Afrikan valtiot, sillä kyseinen maanosa on paikka, jossa väestö vielä kasvaa vauhdilla. Poliittinen ja yhteiskunnallinen kehitys siirtomaa-ajan jälkeen ei sekään varsinaisesti anna aihetta hurraahuutoihin.
– Tietysti on myönteinen asia, että esimerkiksi lapsikuolleisuus on saatu kansainvälisellä avulla romahtamaan, mutta sen kääntöpuolena on tämä valtava väestönkasvu, joka itsessään ylläpitää niitä työntötekijöitä, jotka saavat ihmiset lähtemään Afrikasta.
– Meillä eivät työkalut eivätkä resurssit riitä afrikkalaisten rakenteellisten ongelmien ratkaisemiseen. Kyllä ne pitää ratkaista Afrikassa ja meidän täytyy lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä pohtia sitä, miten itse selviydymme tästä väestökehityksen epätasapainosta ja siitä muuttopaineesta, joka jo nyt suuntautuu Eurooppaan ja tulee suuntautumaan jatkossa vielä entistä enemmän.
Katso Kuuntelija-podcastin jakso täältä:
