

MATTI MATIKAINEN
Halla-aho Ylellä: Suomessa ja Ruotsissa on melko samanlaiset yhteiskunnat ja maahanmuuton ongelmat
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kertoi Ylen aamu-tv:ssa, ettei usko vaalivoiton saaneilla ruotsidemokraateilla olevan halua mennä hallitukseen. – Se ei ole Ruotsin järjestelmässä välttämätöntä, koska ruotsidemokraatit voivat vastineeksi tuestaan saada itselleen tärkeitä asioita läpi hallituksessa.
Ruotsin valtiopäivävaalien tulos alkaa olla selvillä. Kärkikolmikossa sosialidemokraattien kannatus oli 28,4 prosenttia, kokoomuksen 19,8 prosenttia sekä vaalien voittajan ruotsidemokraattien 17,6 prosenttia.
Ruotsidemokraatteja voidaan pitää vaalien voittajana, sillä neljä vuotta aiemmin puolue sai 12,9 prosenttia äänistä. Nyt ruotsidemokraatit ovat saamassa saavat valtiopäiville jopa 13 paikkaa lisää.
Vaikka ruotsidemokraatit eivät saavuttaneet aivan hurjimpien ennusteiden mukaista tulosta, puolue teki silti huikean nousun edellisiin vaaleihin nähden.
Hallitus tarvitsee ruotsidemokraattien tukea
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho oli itse eilen illalla paikan päällä ruotsidemokraattien vaalivalvojaisissa Tukholmassa. Halla-aho arvioi muutamia tunteja sitten Ylen aamu-tv:ssa, että ruotsidemokraatit on nousemassa vaa’ankieliasemaan oikeisto- ja vasemmistoblokkien välille.
– Kumpikaan blokki ei tule saamaan enemmistöhallitusta eikä siten voi saada budjettiaan läpi, joten hallitus tarvitsee ruotsidemokraattien tukea. Tämä antaa ruotsidemokraateille vipuvartta konkreettisissa politiikan kysymyksissä.
Halla-aho ei usko, että ruotsidemokraateilla välttämättä edes on halua mennä hallitukseen.
-Se ei ole Ruotsin järjestelmässä välttämätöntä, koska vaikuttaa voi myös hallituksen ulkopuolella. Jos ruotsidemokraatit tukee hallitusta, vastineeksi tuestaan ruotsidemokraatit voi saada itselleen tärkeitä asioita läpi hallituksessa.
Perussuomalaisilla ja ruotsidemokraateilla paljon samoja näkemyksiä
Perussuomalaiset ja ruotsidemokraatit tekevät nykyisin yhteistyötä monella tavalla. Puolueet ovat esimerkiksi samassa ECR-ryhmässä Euroopan parlamentissa. Halla-ahon mukaan puolueilla on ongelmattomat suhteet.
– Yhteistyötä on myös Euroopan neuvostossa. Meillä on paljon samoja näkemyksiä, siitä millainen kansallisvaltion rooli pitäisi olla suhteessa Euroopan unioniin. Suomessa ja Ruotsissa on melko samanlaiset yhteiskunnat, ja myös samanlaiset maahanmuuton ongelmat, joskin ongelmien mittasuhteet ovat erilaisia, Halla-aho kertoi Ylen puhelinhaastattelussa.
Ruotsin vihreät vältti täpärästi putoamisen valtiopäiviltä
Halla-aho arvioi, että ruotsidemokraattien voitto tiukentaa väistämättä tulevaisuudessa Ruotsin maahanmuuttopolitiikkaa.
– Ruotsidemokraattien voitto johtui siitä, että maahanmuutto on Ruotsissa räjähtänyt käsiin ja maahanmuuton ongelmat vaikuttavat ihmisten äänestyskäyttäytymiseen. Monet siis äänestivät sitä puoluetta, joka tarjoaa vaihtoehdon nykymenolle.
Jos ruotsidemokraatit oli vaalien voittaja, niin selkeä häviäjä oli ympäristöpuolue eli Ruotsin vihreät. Vihreiden kannatus laski 2,4 prosenttia päätyen lopulta 4,4 prosenttiin. Tuloksella vihreät vältti vain täpärästi putoamisen valtiopäiviltä.
Ruotsin vaaleissa on 4 prosentin äänikynnys, joten alle sen kannatuksen jääneet puolueet eivät saa ainuttakaan paikkaa valtiopäiville. Uusimpien gallupien mukaan vihreiden kannatus on laskusuunnassa myös Suomessa.
Myös sosiaalidemokraatit ja kokoomus kuuluivat vaalien häviäjiin menettäessään kannatustaan useita prosentteja.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- sosiaalidemokraatit Ruotsin valtiopäivävaalit Ruotsidemokraatit kannatus vihreät perussuomalaiset Jussi Halla-aho Kokoomus maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Raatikainen: Ihmiset Ruotsissa ovat viimein alkaneet herätä haittamaahanmuuton vaikutuksiin

Huhtasaari: Perussuomalaiset rakentaa ruotsidemokraattien kanssa isänmaallista Europpaa

Leena Meri Ruotsin vaaleista: Poliittinen koulukiusaaminen ei voi jatkua loputtomasti
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.