

Vedätyksen kohteena ollut HS julkaisi "arkipäivän rasismista" näyttävän jutun visualisointeineen.
Viikon 52/2022 luetuin
Helsingin Sanomien mainostama rasismikohu olikin vain räppärin julkisuustemppu
Helsingin Sanomat mainosti rasismista kertovaa kirjaa tarinalla, joka on osoittautunut valheeksi. Tarina oli pila, jolla räppäri yritti saada julkisuutta omille TikTok-videoilleen. Helsingin Sanomat kuitenkin otti valheen todesta ja käytti sitä rasismikirjan myynnin edistämiseen. Nyt räppäri vaatii omaa osuuttaan kirjan myyntituloista.
Pari kuukautta sitten Helsingin Sanomat julkaisi artikkelin otsikolla ”Räppäriä luultiin ravintolassa ruokalähetiksi: Uusi tietokirja valottaa, mitä arkipäivän rasismille voidaan tehdä”. Jutussa mainostettiin vasta ilmestynyttä kirjaa, joka käsittelee ”rasismia, antirasismia ja kokemuksia elämästä eri kulttuurien risteymässä Suomessa”.
Helsingin Sanomien jutussa toimittaja Hilla Körkkö kertoo, että räppäri Kingfish, oikealta nimeltään Remzi Rafle julkaisi Tiktok-tilillään videon, jossa hän kertoi nepalilaisessa ravintolassa tapahtuneesta tilanteesta. Tai siis väitetysti tapahtuneesta tilanteesta.
Väite: Luultiin ruokalähetiksi – sai ilmaiset ruuat
Remzi Rafle väitti videolla nepalilaisravintolan henkilökunnan luulleen häntä ruokalähetiksi ja ojentaneen hänelle ruokakassin kuljetettavaksi, vaikka hän oli mennyt ravintolaan ostamaan ruokaa itselleen. Videolla Rafle kertoo ottaneensa ruuat mukaansa ja kiittäneensä ilmaisesta ateriasta.
Toimittaja Hilla Körkkö käyttää väitettyä tapausta esimerkkinä siitä, ”kuinka paljon ihmiset kohtaavat yhä edelleen Suomessa arkipäivän rasismia, esimerkiksi niin kutsuttuja mikroaggressioita ja etnistä profilointia”. Tässä tapauksessa väitetty ”arkipäivän rasismi” tosin tapahtui maahanmuuttajataustaisten henkilöiden välillä, sillä Remzi Raflen mukaan ruokakassin hänelle ojentanut työntekijä oli ”intialainen kaveri”.
Video oli pelkkä julkisuustemppu
Nyt näyttää kuitenkin siltä, että koko kertomus oli pelkkää vedätystä. Laudi-podcastissa äskettäin vieraillut Remzi Rafle kertoo, että hän keksi jutun saadakseen julkisuutta TikTok-videoilleen. Jutussa on ilmeisesti totta pohjalla sen verran, että Rafle on todellakin käynyt nepalilaisessa ravintolassa hakemassa ruokaa itselleen. Mutta se, että häntä olisi luultu ruokalähetiksi on vedätystä.
Kyseisen haastattelun otsikko on ”Trollauksen aatelisia (vieraana Kingfish ja Gracias)”. Janne Lehmosen ja Tijan Foonin juontamassa ohjelmassa (kohdasta 12:45 alkaen) räppäri Kingfish eli Remzi Rafle kertoo julkisuustemppunsa taustoista. Hän luonnehtii nettimaailmaa ”yhdeksi isoksi kusetukseksi”.
– Mä tajusin miten tää nettimaailma toimii. Pitää vain vetää niistä pikku naruista.
– Hauskinta tässä oli, että jotkut halus tehdä tästä mun tapahtumasta promon johonkin niiden kirjaan, joka oli tulossa, Remzi kertoo.
Ja niinhän siinä kävi, että Helsingin Sanomat julkaisi promoartikkelin, jossa tämä tarina oli mukana. Raflen mukaan Helsingin Sanomien toimittaja ei soittanut hänelle varmistaakseen tarinan todenperäisyyden. Toimittaja siis ilmeisesti piti tarinaa totena pelkän videon perusteella, vaikka TikTok tunnetaan siitä, että siellä julkaistaan paljon hupivideoita, joiden sisältö on pelkkää sepitettä.
Journalistin ohjeet: ”Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti”
Helsingin Sanomat mainostaa tilaajilleen tekevänsä tosiasioihin pohjautuvaa journalismia, mutta tällä kertaa toimittaja Hilla Körkkö ei muistanut noudattaa journalistin ohjeita, joiden 8. kohdan mukaan ”journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen”.
Journalistin ohjeiden kohta 10 sanoo, että ”tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu”. Ohjeiden kohta 12. korostaa samaa asiaa: ”Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.”
Kirjaa puffattiin valheellisella tarinalla
Toimittajan työssä on varauduttava siihen, että lähteenä käytetyllä henkilöllä on omat motiivinsa tietyn asian julkistamiseen. Hän saattaa esimerkiksi pyrkiä vahingoittamaan tietyn etnisen ryhmän (kuten suomalaisten tai nepalilaisten) mainetta, tai saamaan julkisuutta itselleen, musiikilleen tai kirjalleen.
Helsingin Sanomien toimittaja sisällytti TikTok-videolta peräisin olevan – myöhemmin valheeksi vahvistetun – tarinan juttuunsa, joka oli aivan puhdas puffi, eli artikkelin muotoon laadittu mainos. Jutussa mainostettiin kirjaa, jossa ”mixed-suomalaisiksi” itsensä identifioivat henkilöt kertovat rasismista ja kokemuksista ”elämästä eri kulttuurien risteymässä Suomessa”.
Helsingin Sanomien juttu vilisee woke-henkisiä muotisanoja, kuten etninen profilointi, rakenteellinen rasismi, arkipäivän rasismi, mikroaggressiot, sisäistetty rasismi, rasistinen ennakko-oletukset, rasistiset stereotypiat ja valkoinen herkkähipiäisyys.
Jutun tavoitteena on edistää kyseisen kirjan myyntiä, ja siihen tarkoitukseen toimittaja käyttää Remzi Raflen videota korostaakseen, että kirjassa väitetyt ongelmat ovat ajankohtaisia ja tosia. Tässä tapauksessa kyseessä oli kuitenkin pelkkä valhe: räppärin julkisuustemppu.
Räppäri: ”Mun olis pitänyt saada tästä [kirjasta] rahaa”
Nyt Remzi Rafle haluaa oman osuutensa kirjan myynnistä, koska häntä on käytetty sen mainostamiseen. Videolta näkyy, että hän ei taida olla tälläkään kertaa aivan tosissaan.
– Mä haluan tuloja siitä kirjasta myöskin. Mun olis pitänyt saada tästä rahaa, Rafle sanoo Laudi-podcastissa.
Tijan Foon, toinen podcastin juontajista hoksaa, että kirjan mainostaminen valheellisella tarinalla heikentää koko kirjan uskottavuutta. Ihmiset saattavat ajatella, että kaikki kirjassa luetellut esimerkit ”arjen rasismista” ovat totuuspohjaltaan samaa luokkaa kuin räppäri Kingfishin TikTok-hupivideo.
– Nyt jengi kelaa, että kaikki ne tarinat siinä kirjassa on vain bullshittiä, Tijan Foon kiteyttää.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- valkoinen herkkähipiäisyys rasistiset stereotypiat sisäistetty rasismi mikroaggressiot mixed-suomalaiset arkipäivän rasismi Tijan Foon Janne Lehmonen Remzi Rafle Kingfish Hilla Körkkö rakenteellinen rasismi Woke-ideologia etninen profilointi Intersektionaalisuus Journalistin ohjeet luotettavuus Antirasismi Valeuutiset Journalismi Helsingin Sanomat Rasismi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Sananvastuusta kärkkäästi moralisoivan Helsingin Sanomien kaksi toimittajaa tuomittiin käräjillä Viestikoekeskus-jutussa

Monty Python-legenda tuomitsee nykymenon: Woke tappaa luovuuden

Valkoisten tappamisesta laulaminen ei ole vihapuhetta Etelä-Afrikassa
Viikon suosituimmat

Turvapaikanhakijaa epäillään murhasta ja raiskauksista Hollannissa – Amsterdamin valtasi pelko ja kauhu
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.

Opettaja-kirjailija Arno Kotro kertoo, kuinka edistyksellinen kiihko pilasi koulut
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Antikainen selvitti Elokapinan kesäkuun kolmipäiväisen mielenosoituksen kustannukset: Hintalappu veronmaksajille lähes 260 000 euroa
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.

Saksa ei sittenkään pärjännyt – Merkelin kutsu maailman pakolaisille ylikuormittaa saksalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.

Päivän pointti: Härskiä peliä keskustalta – valittelee työpaikkojen puutetta, samaan aikaan vaatii Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi

Vasemmistomedia Kansan Uutiset kytkee burkan tasa-arvoon – Purra: ”Poliittista ja kielellistä manipulaatiota”
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.

Pikaruokaravintoloissa saa yhä harvemmin palvelua suomen kielellä – Purra pohtii yrityksien motiivia palkata töihin kielitaidottomia henkilöitä suomalaisnuorten ohi
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.

Massamuuton vastaiset mielenosoitukset leimahtivat jälleen Britanniassa- ”Kansa kärsii asuntopulasta ja laittomat siirtolaiset majoitetaan 4 tähden hotelleihin”
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.

Uutuuskirja: Jussi Halla-aho kertoo nyt ne syyt, miksi hän luopui perussuomalaisten puheenjohtajuudesta vuonna 2021
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.