Liittovaltiomyönteisen Renew Europe -europarlamenttiryhmän meppi Sophie In´t Veld avautui kirjoituksellaan turhautumisestaan komission “vatulointiin”. Hän epäsuorasti väläytti komissiolle jopa epäluottamusäänestystä ryhdin parantamiseksi. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Laura Huhtasaari pitää kollegansa avausta vallan anomuskirjeenä EU:lle.
Alankomaalainen europarlamentaarikko Sophie In´t Veld toruu kirjoituksessaan Euroopan komissiota siitä, ettei tämä ole vaalinut EU-sopimuksia. Hän ei tarkenna kritiikkiään erityisemmin.
Unohtuiko talous ja vakaus?
Kukaan ei tiedä, tarkoittiko hän esimerkiksi Maastrichtin kasvu- ja vakaussopimuksen rikkomisia, jotka alkoivat jo vuosituhannen alussa ja jotka ovat jatkuneet jossain päin EU:ta aina koronapandemiaan asti. Pandemian iskettyä sopimus hyllytettiin virallisesti väliaikaisesti.
Ei ole myöskään tietoa, koskiko kritiikki sopimustekstien katsomista läpi sormien niin sanotun no bailout -säännön kohdalla viime vuosikymmenellä.
Int´t Veld kirjoittaa vihreästä siirtymästä, EU:n ulkopolitiikasta ja puolustuksesta. Voi olla sattumaa, että kasvun ja vakauden pitkäaikaisen unohtamisen jälkeen Euroopan talous ei ole kasvanut verrokkimaiden tapaan ja vakauskin on paikka paikoin liipasimella.
On melko luonnollista ajatella, että talouden ja vakauden ollessa kunnossa, tulevat muut tehtävät helpommiksi toteuttaa.
Vihreä siirtymä on aiheuttanut jo nyt kosolti ongelmia, ja perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen perusteli, miksi yhteinen EU-puolustus on ongelmallinen. Esimerkiksi EU-joukot kalustoineen voisivat olla sidottu johonkin kriisiin ja samaan aikaan jokin toinen kriisi tarvitsisi Naton EU-maiden joukkoja toisaalla.
Tyhjää puhetta komission kaatumisesta
In´t Veldt kirjoittaa, ettei komission kaatuminen epäluottamukseen ole oikeastaan mikään mullistava tapahtuma. Aurinko nousee edelleen ja elämä jatkuu.
Laura Huhtasaari pitää tätä tyhjänä puheena ja eräänlaisena uhoamisena.
– Viimeisin ero oli [Jacques] Santerin komissio vuonna 1999, eli kyseessä on suhteellisen harvinainen tapahtuma. Sinänsä esityksen voi panna vireille kymmenesosa mepeistä. Itse uskoisin, että kyse on retoriikasta, sillä mikään ei tällä hetkellä viittaa siihen, että komissio olisi kaatumassa, Huhtasaari toteaa.
Mielistelevä mallioppilas Suomi
In´t Veld huomauttaa EU-maiden päämiesten muodostaman Eurooppa-neuvoston olevan tyhjäntoimittaja, joka torppaa komission visiot. Hän pitää neuvostoa eräänlaisena ajatusten hautausmaana. Ilmeisesti hollantilaismepin ongelma on se, että jäsenmaat voivat kaataa niille kohtuuttomat tai erittäin epämiellyttävät esitykset.
Huhtasaari vihjaa, ettei In´t Veldin tarvitse ainakaan suomalaisista olla huolissaan. Hän sanoo, että jopa tasavallan presidentti Sauli Niinistö olisi valmis uhraamaan päätäntävaltaansa EU:n hyväksi.
– Eurooppa-neuvosssa Suomi ei uskalla käyttää veto-oikeuttaan yksimielisyyttä vaativissa päätöksissä tai edes uhata sillä. Sauli Niinistö ilmoitti suurlähettiläspäivillä 2019, että hän on valmis osittain luopumaan valtaoikeuksistaan EU:n hyväksi.
Suomen EU-linja on kuunnella isoa tekijää ja olla tämän kanssa samaa mieltä “Lipposen doktriinin” mukaisesti. Doktriinilla viitataan SDP:n ex-pääministeri Paavo Lipposeen.
– Suomi noudattaa EU-linjassaan Lipposen doktriinia, jonka mukaan Suomen on oltava Saksan vanavedessä. Suomessa EU käsitetään turvallisuuspoliittisena ratkaisuna, vaikka se ei sitä ole, Huhtasaari muistuttaa.
Ovatko jäsenmaat taklaajia?
In´t Veldin parjaama Eurooppa-neuvosto hyväksyi kuitenkin EU:n elpymisvälineen. Jäsenmaiden sisäministerien topakka ja yksimielinen kantakin muodostui varsin ripeästi. Sisäministerien mukaan ulkopuoliset kansat eivät toiste kävele EU-maihin kuin havumajaan.
– Neuvosto tottakai tuki välinettä, sillä suurin osa Etelä- ja Itä-Euroopan maista oli saajapuolella ja Saksalla oli oma lehmä ojassa. Ruotsi ja moni muu “nuuka” neuvotteli itselleen aikoinaan jo valtavat jäsenmaksualennukset, Huhtasaari muistuttaa.
Onko Eurooppa-neuvosto sitten tällainen käsijarru?
– Kyse on tyypillisestä EU-kannattajan kommentista, jolla hän pyrkii ajamaan määräenemmistöpäätöksiä ja EU:n vallan kasvattamista.
– Kirjoittaja haluaa rakentaa narratiivia siitä, että jäsenmaiden oma päätösvalta on ongelma. EU:n vallan lisäämishalu ja kansallisvaltioiden kritisointi kuuluu In’t Veldin ja hänen kaltaistensa tyyliin: antakaa meille kaikki raha ja valta, niin kaikki hyvä toteutuu.
Onko neuvostolla liikaa vai liian vähän valtaa?
Entä jos ongelma onkin se, että jäsenmailla on liian vähän päätäntävaltaa. Tulisiko jäsenmaiden valtaa kasvattaa ja kulkea kohti konfederaatiota, valtioiden liittoa?
– Neuvoston valtaa ei ainakaan tule karsia. Jos perussopimuksia ei kuitenkaan ole tarkoitus noudattaa, ne tulisi avata kansanäänestyksille. Sitten jokainen jäsenvaltio saisi miettiä millaisessa EU:ssa haluaa olla mukana, vai haluaako enää ollenkaan.
Valtakiista komission, Euroopan parlamentin ja EU-jäsenmaiden kesken tuntuu olevan ikuinen aihe keskustelulle. Nyt parlamentti ja komissio turvautuvat yhteiseen muurinmurtajaan saadakseen Puolan muuttamaan käsityksiään muun muassa suhtautumisesta seksuaalivähemmistöihin.
Valtakamppailua varjonyrkkeilyllä
Mepit äänestivät äänin 387-161 sen puolesta, että komissio turvautuisi sanktioihin Puolan ja Unkarin linjaa vastaan. Äänestys ei ole sitova.
– Euroopan parlamentin päätöslauselmat ja suositukset eivät useimmiten johda mihinkään.
Huhtasaari muistuttaa myös siitä, että komissio ja Euroopan parlamentti osaavat valikoidusti ummistaa silmiään.
– Komissiolla on aina haluja suitsia ja komennella jäsenmaita. Puola pakittanee hiukan yleisesti linjassaan, millä varmistetaan elvytysmiljardien meno Puolaan. Puola ja Unkari ovat hampaissa jatkuvasti. Espanjan viranomaisväkivalta katalaaneja kohtaan taas ei ollut EU:lle mikään ongelma.
Poliisien toiminta Kataloniassa ihmetytti neljä vuotta sitten laittomaksi julistetun itsenäisyyskansanäänestyksen aikana. Espanjan poliisit muun muassa retuuttivat iäkästä naista viedäkseen hänet pois äänestyspaikan liepeiltä liikkumisvapautta rajoittaen.
Henri Alakylä