Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Rantanen kiirehtii uutta droonivaroitusjärjestelmää – operaattorit valmiina, vanhat puhelimet voivat tuottaa ongelmia

Metsähallitus pitää makkaranpaistajia ilmastoriskinä – Junnila kehottaa Metsähallitusta lopettamaan turhan puuhastelun

Reijonen kauhistui vihreiden säästölistaa: ”Näillä ratkaisuilla Suomella olisi edessä paluu kinttupolkujen ja hevosliikenteen aikaan”

Sisäinen turvallisuus edellyttää vahvoja toimia muuttuvassa maailmassa – Nieminen: Suomi ei saa toistaa Ruotsin virheitä

Perussuomalaiset: Laajamittainen väestöpohjan muutos johtaa turvallisuuden heikkenemiseen – ”Massasiirtolaisuus heikentää länttä ja sehän sopii itäiselle naapurille”

Ruotsista kantautunut sosiaalitukien väärinkäyttö levinnyt myös Suomeen – Koponen: ”Rikolliset Kela-huijarit on saatava kuriin”

Reijonen: Kuka korvaa droonivahingot?

Purra yrittäjätilaisuudessa: Sääntelyn maailmanmestari EU on kyvytön innovoimaan, ajautumassa loukkuun – Suomen sopeutettava, purettava sääntelyä radikaalisti, jatkettava kasvutoimia

Ukrainan tukeminen vahvistaa Suomen puolustuskykyä – Ronkainen: ”Ukraina taistelee Euroopan turvallisuusjärjestyksen puolesta”

Purra uskoo talouskasvun kääntävän työllisyyden – ”Olemme odottaneet tätä vuosia”

Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjä tyrmäsi kansanmurhaväitteet – Helsingin Sanomat ja Yle vaikenevat

Islam musliminuorten mielestä kansallisia lakeja vahvempi – huoli heräsi Itävallassa: ”Täällä pätevät kansalliset lait eikä sharia”

EU-parlamentaarikko ei päässyt Lontoon mielenosoitukseen — pääministeri tukahduttaa sananvapautta

Turve-kansalaisaloite ylitti 50 000 allekirjoituksen rajan – etenee eduskuntaan

Kolumni: Miksi älyköillä on taipumus viehättyä sosialismista, vaikka se ei toimi?

Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä: Ei näyttöä kansanmurhasta Gazassa – perheensä menettänyt gazalaismies vaatii ICC:tä tutkimaan 14 Hamas-johtajaa

EU:n elpymisrahastosta jo 512 petostutkintaa – liki 5 miljardia euroa kadoksissa

ICC:n mukaan Israel ei ole syyllistynyt kansanmurhaan – Garedew: ”Valheelliset syytökset ovat ruokkineet hyökkäyksiä juutalaisia vastaan”

Ulkomaalaistaustaisten asevelvollisuuden välttelystä kirjallinen kysymys – Vigelius: ’’Rapauttaa maanpuolustusta’’

Kotouttamisesta kotiuttamiseen – Euroopan hidas mutta varma herääminen paluumuuton välttämättömyyteen

Sophie In´t Veld

Liittovaltiomyönteisen Renew Europe -europarlamenttiryhmän meppi Sophie In´t Veld avautui <a href="https://www.euractiv.com/section/future-eu/opinion/the-fate-of-the-union/">kirjoituksellaan</a> turhautumisestaan komission &#8221;vatulointiin&#8221;. Hän epäsuorasti väläytti komissiolle jopa epäluottamusäänestystä ryhdin parantamiseksi. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Laura Huhtasaari pitää kollegansa avausta vallan anomuskirjeenä EU:lle.

Alankomaalainen europarlamentaarikko Sophie In´t Veld toruu kirjoituksessaan Euroopan komissiota siitä, ettei tämä ole vaalinut EU-sopimuksia. Hän ei tarkenna kritiikkiään erityisemmin.
Unohtuiko talous ja vakaus?
Kukaan ei tiedä, tarkoittiko hän esimerkiksi Maastrichtin kasvu- ja vakaussopimuksen rikkomisia, jotka alkoivat jo vuosituhannen alussa ja jotka ovat jatkuneet jossain päin EU:ta aina koronapandemiaan asti. Pandemian iskettyä sopimus hyllytettiin virallisesti väliaikaisesti.
Ei ole myöskään tietoa, koskiko kritiikki sopimustekstien katsomista läpi sormien niin sanotun no bailout -säännön kohdalla viime vuosikymmenellä.
Int´t Veld kirjoittaa vihreästä siirtymästä, EU:n ulkopolitiikasta ja puolustuksesta. Voi olla sattumaa, että kasvun ja vakauden pitkäaikaisen unohtamisen jälkeen Euroopan talous ei ole kasvanut verrokkimaiden tapaan ja vakauskin on paikka paikoin liipasimella.
On melko luonnollista ajatella, että talouden ja vakauden ollessa kunnossa, tulevat muut tehtävät helpommiksi toteuttaa.
Vihreä siirtymä on aiheuttanut jo nyt kosolti <a href="https://www.suomenuutiset.fi/sahkokriisi-runtelee-maita-pitkin-eurooppaa-komissio-on-huolissaan-ilmastopakettinsa-kannatuksesta/">ongelmia</a>, ja perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen perusteli, miksi <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ronkainen-eun-uusimmasta-ajatuksesta-luoda-yhteista-armeijaa-puolustuspolitiikan-tulisi-lahtea-puhtaasti-kansallisista-tarpeista-ja-ratkaisuista/">yhteinen EU-puolustus on ongelmallinen</a>. Esimerkiksi EU-joukot kalustoineen voisivat olla sidottu johonkin kriisiin ja samaan aikaan jokin toinen kriisi tarvitsisi Naton EU-maiden joukkoja toisaalla.
Tyhjää puhetta komission kaatumisesta
In´t Veldt kirjoittaa, ettei komission kaatuminen epäluottamukseen ole oikeastaan mikään mullistava tapahtuma. Aurinko nousee edelleen ja elämä jatkuu.
Laura Huhtasaari pitää tätä tyhjänä puheena ja eräänlaisena uhoamisena.
– Viimeisin ero oli [Jacques] <a href="https://multimedia.europarl.europa.eu/en/history-fall-of-the-santer-commission_V001-0004_ev">Santerin komissio</a> vuonna 1999, eli kyseessä on suhteellisen harvinainen tapahtuma. Sinänsä esityksen voi panna vireille kymmenesosa mepeistä. Itse uskoisin, että kyse on retoriikasta, sillä mikään ei tällä hetkellä viittaa siihen, että komissio olisi kaatumassa, Huhtasaari toteaa.
Mielistelevä mallioppilas Suomi
In´t Veld huomauttaa EU-maiden päämiesten muodostaman Eurooppa-neuvoston olevan tyhjäntoimittaja, joka torppaa komission visiot. Hän pitää neuvostoa eräänlaisena ajatusten hautausmaana. Ilmeisesti hollantilaismepin ongelma on se, että jäsenmaat voivat kaataa niille kohtuuttomat tai erittäin epämiellyttävät esitykset.
Huhtasaari vihjaa, ettei In´t Veldin tarvitse ainakaan suomalaisista olla huolissaan. Hän sanoo, että jopa tasavallan presidentti Sauli Niinistö olisi valmis uhraamaan päätäntävaltaansa EU:n hyväksi.
– Eurooppa-neuvosssa Suomi ei uskalla käyttää veto-oikeuttaan yksimielisyyttä vaativissa päätöksissä tai edes uhata sillä. Sauli Niinistö ilmoitti suurlähettiläspäivillä 2019, että hän on valmis osittain luopumaan valtaoikeuksistaan EU:n hyväksi.
Suomen EU-linja on kuunnella isoa tekijää ja olla tämän kanssa samaa mieltä &#8221;Lipposen doktriinin&#8221; mukaisesti. Doktriinilla viitataan SDP:n ex-pääministeri Paavo Lipposeen.
– Suomi noudattaa EU-linjassaan Lipposen doktriinia, jonka mukaan Suomen on oltava Saksan vanavedessä. Suomessa EU käsitetään turvallisuuspoliittisena ratkaisuna, vaikka se ei sitä ole, Huhtasaari muistuttaa.
Ovatko jäsenmaat taklaajia?
In´t Veldin parjaama Eurooppa-neuvosto hyväksyi kuitenkin EU:n elpymisvälineen. Jäsenmaiden sisäministerien topakka ja yksimielinen kantakin muodostui varsin ripeästi. Sisäministerien mukaan ulkopuoliset kansat eivät toiste kävele EU-maihin kuin havumajaan.
– Neuvosto tottakai tuki välinettä, sillä suurin osa Etelä- ja Itä-Euroopan maista oli saajapuolella ja Saksalla oli oma lehmä ojassa. Ruotsi ja moni muu &#8221;nuuka&#8221; neuvotteli itselleen aikoinaan jo valtavat jäsenmaksualennukset, Huhtasaari muistuttaa.
Onko Eurooppa-neuvosto sitten tällainen käsijarru?
– Kyse on tyypillisestä EU-kannattajan kommentista, jolla hän pyrkii ajamaan määräenemmistöpäätöksiä ja EU:n vallan kasvattamista.
– Kirjoittaja haluaa rakentaa narratiivia siitä, että jäsenmaiden oma päätösvalta on ongelma. EU:n vallan lisäämishalu ja kansallisvaltioiden kritisointi kuuluu In&#8217;t Veldin ja hänen kaltaistensa tyyliin: antakaa meille kaikki raha ja valta, niin kaikki hyvä toteutuu.
Onko neuvostolla liikaa vai liian vähän valtaa?
Entä jos ongelma onkin se, että jäsenmailla on liian vähän päätäntävaltaa. Tulisiko jäsenmaiden valtaa kasvattaa ja kulkea kohti konfederaatiota, valtioiden liittoa?
– Neuvoston valtaa ei ainakaan tule karsia. Jos perussopimuksia ei kuitenkaan ole tarkoitus noudattaa, ne tulisi avata kansanäänestyksille. Sitten jokainen jäsenvaltio saisi miettiä millaisessa EU:ssa haluaa olla mukana, vai haluaako enää ollenkaan.
Valtakiista komission, Euroopan parlamentin ja EU-jäsenmaiden kesken tuntuu olevan ikuinen aihe keskustelulle. Nyt parlamentti ja komissio turvautuvat yhteiseen muurinmurtajaan saadakseen Puolan muuttamaan käsityksiään muun muassa suhtautumisesta seksuaalivähemmistöihin.
Valtakamppailua varjonyrkkeilyllä
Mepit äänestivät äänin 387-161 sen puolesta, että komissio turvautuisi <a href="https://www.politico.eu/article/meps-protection-lgbtq-families-sanctions-poland-hungary/">sanktioihin</a> Puolan ja Unkarin linjaa vastaan. Äänestys ei ole sitova.
– Euroopan parlamentin päätöslauselmat ja suositukset eivät useimmiten johda mihinkään.
Huhtasaari muistuttaa myös siitä, että komissio ja Euroopan parlamentti osaavat valikoidusti ummistaa silmiään.
– Komissiolla on aina haluja suitsia ja komennella jäsenmaita. Puola pakittanee hiukan yleisesti linjassaan, millä varmistetaan elvytysmiljardien meno Puolaan. Puola ja Unkari ovat hampaissa jatkuvasti. Espanjan viranomaisväkivalta katalaaneja kohtaan taas ei ollut EU:lle mikään ongelma.
Poliisien toiminta Kataloniassa ihmetytti neljä vuotta sitten laittomaksi julistetun itsenäisyyskansanäänestyksen aikana. Espanjan poliisit muun muassa <a href="https://metro.co.uk/2017/10/01/spanish-police-drag-away-old-lady-trying-to-vote-in-catalonia-referendum-6968641/">retuuttivat iäkästä naista</a> viedäkseen hänet pois äänestyspaikan liepeiltä liikkumisvapautta rajoittaen.
&nbsp;
&nbsp;

Hollantilaismeppi pitää jäsenmaita ideoiden hautausmaana – Huhtasaari: Tyyppillinen kommentti, jolla pyritään kasvattamaan EU:n valtaa