

Puolan ja EU:n välinen oikeuslaitoskiista sai lisäkierroksia – uhkana EU-ero
Puolan perustuslakituomioistuimen linjauksen mukaan maan perustuslaki sanelee Puolassa viimeisen sanan. EU-lait tunnustetaan korkeammaksi siinä tapauksessa, että tarkasteltu laki on nimenomaisesti ja selkeästi kirjattu EU:n perussopimukseen. Perustuslakituomioistuimen linjaus on lainvoimainen vasta Puolan hallituksen tiedonannon jälkeen.
Puolalaiset kriitikot, jotka haluavat nähdä maansa perustuslain alisteisena EU-lakien nähden, ovat väläyttäneet linjauksen tarkoittavan Puolan lainopillista EU-eroa. Väite on ennenaikainen kahdestakin syystä.
Ensinnäkin perustuslakituomioistuimen linjaus ei ole vielä Puolan virallistama. Toiseksi, Puolan hallituksen tiedottaja Piotr Müller kertoi maan tunnustavan EU-lakien korkeamman arvon, kunhan se on kirjattu tarkoin EU-perussopimukseen.
Linjaus on kiinnostava laajemmin juuri siitä syystä, että tällä haavaa EU-lakeja on tulkittu väljästi ja selektiivisesti. Löysällä tulkinnalla kun voi perustella minkä tahansa päätöksen sekä kumota samat päätökset erilaisella tulkinnalla. Esimerkiksi kreikkalaispoliitikoiden hövelit ja velalla maksetut eläkelupaukset rinnastettiin luonnonkatastrofiin.
Onko Puola itsenäinen valtio?
Puolan varapääministeri Jarosław Kaczyński kertoi perustuslakituomioistuimen linjauksen jälkeen, että toisenlainen linjaus olisi merkinnyt sitä, ettei Puola ole itsenäinen valtio.
Hänen mukaansa demokratia olisi ”huiputusta ja puhdasta fiktiota”, jos EU voisi halutessaan muokata Puolan omia lakeja mielensä mukaan.
Maan apulaisoikeusministeri Sebastian Kaleta totesi tuomioistuimen linjauksen olevan vetoomus EU:lle lopettaa unionin omat sääntörikkomukset. Hänen mukaansa EU:lla ei ole toimivaltaa Puolan oikeudellisiin asioihin.
Syyllistämispeliä
Puolan ja EU:n välisen kiistan panokset ovat korkeat. Kumpikin osapuoli joutuu kuitenkin miettimään tarkoin seuraavaa liikettään, ettei kumpaakaan syytetä mahdollisesta vahingosta.
Osapuolet pyrkivät myös painostamaan vastapuolta perääntymään. Kiistassa kyse on pitkälti syyllistämispelistä. Vallalla on kylmän sodan ajoilta tuttu kauhun tasapaino.
Euroopan komissio joutuu miettimään toimivaa strategiaa niskuroivan Puolan ruotuun saamiseksi. Komissio ei tietenkään halua romuttaa EU-myönteistä ilmapiiriä. Toisaalta komissio ei voine ummistaa silmiään.
Komission keinot vähissä
Puolan hallitus on linjannut, ettei maa aio erota EU:sta. ”Polexit” kuitenkin roikkuu uhkana komission yllä.
Komission päänsärky on, ettei sen useasti toistunut painostuskeino eli raha välttämättä toimi. Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki sanoi aiemmin viikolla, ettei maa tarvitse EU:n pandemiarahoja, koska maan talouspolitiikka on tukevalla pohjalla.
EU:lla ei ole myöskään keinoa antaa jäsenmailleen potkuja EU:sta. Puola voi Yhdistyneen kuningaskunnan tavoin käynnistää EU-eron parlamentin enemmistöpäätöksellä. Pallo on nyt Euroopan komission kenttäpuolella ja sen seuraava siirto vaatii ilmiömäistä luovuutta.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomen kansalainen pidätetty Puolassa laittoman maahantulon järjestämisestä

Europarlamentti selvitti kansalaisille tärkeitä asioita: Suomalaiset haluavat rikolliset kuriin – muualla Euroopassa vallitsee ilmastoahdistus

Hollantilaismeppi pitää jäsenmaita ideoiden hautausmaana – Huhtasaari: Tyyppillinen kommentti, jolla pyritään kasvattamaan EU:n valtaa

Valko-Venäjän kyyninen diktaattori kampittaa Eurooppaa laittomilla siirtolaisilla – irakilaisnuorukaiset ovat maksaneet jopa 10 000 dollaria hukkareissusta

Hollanti haluaa komission jäädyttävän Puolan EU-rahat

Puolan pääministeri Morawiecki oikeuslaitoskiistasta: EU on tienhaarassa

FT: Puola ei alistu EU:n uhkailuille, mutta lupaa hajoittaa tuomarien kurinpitoelimen

Immonen: Puolan hallitusta vastaan hyökkääminen sen perustuslakia tulkitsevan itsenäisen tuomioistuimen tekemän ”väärän päätöksen” vuoksi on oikeusvaltioperiaatteen vastaista

Puola korottaa panoksia oikeusvaltiokiistassa – nyt huutia sai Euroopan ihmisoikeustuomioistuin
Viikon suosituimmat

800 000 osoitti mieltään Ranskassa: Kauppoja ryöstettiin, ikkunat palasiksi ja autot tulessa – levotonta myös muualla Euroopassa
Ranskassa lauantaina järjestetyt laajat mielenosoitukset kärjistyivät väkivaltaisiksi mellakoiksi ja ryöstelyksi eri puolilla maata. Valtosa protestoijista käyttäytyi rauhallisesti, mutta videoiden mukaan kirjava joukko rikollisia käytti tilaisuutta hyväkseen kostaakseen yhteiskunnalle ja toteuttaakseen oikeudenmukaisuutta varastamalla.

Iranista Suomeen muuttanut Minna Tilbe: ”Olemme paenneet islamismia ja uskonnollista sortoa”
Kolme maahanmuuttajaa kertoo kokemuksistaan siitä, millaista on asua Suomessa. He arvostavat demokratiaa ja turvallisuutta. Islamismi uhkaa vapautta täälläkin.

Kymmenen vuotta Suomessa ja edelleen tulkki mukana – onko tämä onnistunutta kotoutumista?
Kotoutumiskoulutuksessa työskentelevän opettajan mukaan osa kotoutuksen opiskelijoista jää kiertämään koulutuksesta toiseen ilman, että kielitaito tai valmiudet työelämään kehittyvät riittävästi. Jos sama ihminen palaa vuodesta toiseen kotoutumisjärjestelmän lähtöruutuun, opettajan mielestä on kysyttävä, miksi järjestelmä ei toimi.

Purra Ranskan tuhoisista mellakoista: ”Kehitysmaalaiset taustat ja islamistiset vaikutteet näkyvät”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra painottaa, ettei Ranskan mellakoissa ole kyse koululaisten tai perinteisten ranskalaisten protestista, vaan eräiden ryhmien systemaattisesta hyökkäyksestä yhteiskuntaa vastaan.

Ranska taas kaaoksen kourissa – kapina leviää koko yhteiskuntaan
Mielenosoitukset ravistelevat jälleen Ranskaa ja kaaos on leviämässä koko yhteiskuntaan. Jo lauantaina puoleen päivään mennessä maassa oli täysi rähinä päällä ja iltaan mennessä levottomuuksien odotetaan kärjistyvän kansanjoukkojen kasvaessa. Nyt liikkeellä ovat myös maanviljelijät, ammattiliitot ja vuodelta 2018 tunnetuksi tulleet keltaliivit.

Teollisuusliiton Lehtonen kutsuu maahanmuuttajia voimavaraksi – luvut kertovat toista
Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoo maahanmuuttajien olevan Suomelle voimavara. Samalla hän myöntää, että maahanmuuttajien työttömyys on korkeampi ja työsuhteet epävarmempia. Tilastokeskuksen luvut osoittavat, kuinka suuresta erosta on kyse.

Yle pyrki harhauttamaan kutsumalla Ranskan mellakoitsijoita ”nuoriksi” – seurauksena yhteisöhuomautus X-alustalla
X-alustan käyttäjät antoivat Yleisradiolle yhteisöhuomautuksen harhaanjohtavasta uutisoinnista Ranskan mellakoista. Syy piilee Ylen jutussa ja X-somenostossa, joissa toimittajat kutsuvat mellakoitsijoita laajalti "nuoriksi". Tämä sanavalinta häivyttää tehokkaasti väkivallan ja ryöstelyn taustalla olevat vasemmistolaiset ryhmät.

Sisäministeri Mari Rantanen vaatii täysjarrutusta: ”Pysäyttäisin maahanmuuton hetkeksi”
Sisäministeri Mari Rantanen haluaa pysäyttää maahanmuuton väliaikaisesti. Seuraavalla hallituskaudella hän kiristäisi työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton sekä perheenyhdistämisen ehtoja ja rajoittaisi maahanmuuttajien sosiaaliturvaa.

Italia reagoi nopeasti mellakointiin – armeija kaduille
Italian poliisi ilmoitti ottaneensa sunnuntain mellakoissa kiinni 271 ihmistä. Milanossa naamioituneet vandaalit ryöstelivät liikkeitä, sytyttivät tulipaloja ja ottivat yhteen poliisin kanssa. Giorgia Melonin hallitus ei jää tuleen makaamaan vaan tuo armeijan kaduille.

Antikainen Ranskan kaaoksesta: Tässä näkyy, miten käy, kun kutsut kehitysmaan kylään
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen nostaa esiin Ranskan väkivaltaisten mellakoiden taustalla toimivia järjestöjä. Yhdysvaltalaismedian selvityksen mukaan protesteihin ja niiden tukiverkostoon on kytkeytynyt 54 järjestöä ja liikettä, joukossa äärivasemmistolaisia, kommunistisia ja antirasistisia toimijoita.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää














