Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen kirjoittaa Facebookissa Puolan perustuslakituomioistuimen kohua herättäneestä päätöksestä ja kansallisen suvereniteetin suojaamisesta. Immonen pitää ennennäkemättömänä sitä, että EU reagoi itsenäisen tuomioistuimen päätökseen näin aggressiivisesti kohdistamalla hyökkäys nimenomaan Puolan hallitusta vastaan.

Puolan perustuslakituomioistuin linjasi tuoreessa päätöksessään osan EU:n perussopimuksen artikloista olevan Puolan perustuslain vastaisia. Ranskan eurooppaministeri Clement Beaune totesi perustuslakituomioistuimen linjauksen olevan ”hyökkäys EU:ta vastaan”.

– Puolan pääministeriä on myös uhkailtu sillä, että jos tuomioistuimen päätöstä ei kumota, maa on hyvin lähellä EU-eroa. EU-parlamentti on mennyt vielä astetta pidemmälle todetessaan päätöslauselmassaan, että Puolan perustuslakituomioistuin laillistaa laittomia toimia, eikä se siksi ole päätösvaltainen tulkitsemaan maan perustuslakia, kirjoittaa kansanedustaja Olli Immonen.

Eri maiden tuomarinimityksissä eri käytäntöjä

Immonen myöntää Puolan tuomioistuinjärjestelmän sisältäneen myös sellaisia piirteitä, jotka eivät objektiivisesti katsoen näytä hyvältä. Siitä esimerkkinä hän mainitsee korkeimman oikeuden kurinpitolautakunnan, jonka Puola on sittemmin ilmoittanut lakkauttavansa.

– On niin ikään asia erikseen, miten Puolan perustuslakituomioistuimen tuomarit on nimitetty. Suurimpana ongelma pidetään tuomareiden nimityselintä, tuomarineuvostoa, jonka katsotaan haastavan tuomareiden riippumattomuutta, Immonen pohtii.

– Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä muistaa, että eri maissa on käytössä tuomarinimityksissä erilaisia käytäntöjä: Yhdysvalloissa liberaalipresidentti nimittää liberaalituomareita korkeimpaan oikeuteen, eikä sitä ole pidetty “tiedostavissa” piireissä oikeusvaltioperiaatteen vastaisena.

Tuomarit ovat itsenäisiä lainsäätäjistä

Immosen mielestä on perusteltua kysyä, olisiko tällaista kohua ylipäänsä syntynyt, jos Puolassa olisi vallassa kansalliskonservatiivisen Laki ja oikeus -puolueen sijaan jokin liberaali poliittinen voima. Hänen mielestään on varsin ennennäkemätöntä, että itsenäisen tuomioistuimen päätökseen reagoidaan näin aggressiivisesti kohdistamalla hyökkäys nimenomaan maan hallitusta vastaan.

– Jos Yhdysvaltain korkeimmassa oikeudessa Trumpin nimittämät konservatiivituomarit tai Bidenin nimittämät liberaalituomarit pääsevät jossakin kysymyksessä ”niskan päälle”, ei kukaan ole ensimmäisenä hyökkäämässä Yhdysvaltain hallitusta tai presidenttiä vastaan. Vaikka tuomareilla on oma taustansa ja viiteryhmänsä, ratkaisutoiminnassa he ovat itsenäisiä toimeenpanovallasta ja lainsäätäjästä.

– EU-oikeuden ensisijaisuus on valitettavasti EU-oikeuden keskeinen periaate. Liian vähälle huomiolle on jäänyt kuitenkin se, että EU-oikeuden ensisijaisuus pätee vain niiltä osin kuin jäsenvaltiot ovat halunneet luovuttaa suvereniteettiaan EU:lle, Immonen kirjoittaa.

EU laajentaa itse omaa toimivaltaansa

Annetun toimivallan periaatteen mukaan EU voi toimia ainoastaan jäsenmaiden sille perussopimuksissa antaman toimivallan rajoissa. Suhteellisuusperiaatteen mukaan EU:n toiminta ei voi ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimuksissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toissijaisuusperiaatteen mukaan taas aloilla, joilla sekä EU että jäsenmaat ovat toimivaltaisia, EU toteuttaa toimia vain, jos se on tehokkaampaa kuin kansallisesti, alueellisesti tai paikallisesti toteutettuna.

– EU:n ei periaatteessa pitäisi pystyä oma-aloitteisesti laajentamaan toimivaltaansa. Tosiasia kuitenkin on, että EU:ssa luovatkin perussopimusten tulkinnat saattavat silti mennä läpi. EU:n elimet pyrkivät päätöksenteossaan aina edistämään EU:n institutionaalista etua.

– Puolan perustuslakituomioistuimen ”vastahanka” kansallisen suvereniteettinsa suojaamiseksi ei ole niin ennennäkemätöntä kuin viime aikojen reaktioista voisi päätellä. Esimerkiksi Saksan perustuslakituomioistuin punnitsi kriittisesti eurobondien EU:n perussopimustenmukaisuutta.

Toiminta on oikeusvaltioajatuksen vastaista

Tšekin perustuslakituomioistuin totesi EU-tuomioistuimen ylittäneen toimivaltansa tapauksessa Marie Landtová (Asia 399/09). Tanskan korkein oikeus jätti noudattamatta EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisua tapauksessa Dansk Industri (Asia 441/14).

– Tarvittaessa kansalliset tuomioistuimet voivat tulkita EU:n perussopimuksia kansainvälisoikeudellisesta näkökulmasta eli punnita sitä, mihin oikeastaan onkaan sitouduttu. Erityisesti kansallisella tasolla on arvioitava tarkkaan, johtaako jokin EU-sääntely valtion täysivaltaisuuden kannalta merkittävään toimivallan siirtoon EU:lle. Näin toimi myös Suomen perustuslakivaliokunta arvioidessaan esitystä EU:n elvytysrahastosta.

– Puolan hallitusta vastaan hyökkääminen sen vuoksi, että sen perustuslakia tulkitseva korkein tuomioistuin on tehnyt ”väärän päätöksen” on viime kädessä oikeusvaltioajatuksen vastaista.

Suomen Uutiset