

PS ARKISTO
Immonen: Puolan hallitusta vastaan hyökkääminen sen perustuslakia tulkitsevan itsenäisen tuomioistuimen tekemän ”väärän päätöksen” vuoksi on oikeusvaltioperiaatteen vastaista
Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen kirjoittaa Facebookissa Puolan perustuslakituomioistuimen kohua herättäneestä päätöksestä ja kansallisen suvereniteetin suojaamisesta. Immonen pitää ennennäkemättömänä sitä, että EU reagoi itsenäisen tuomioistuimen päätökseen näin aggressiivisesti kohdistamalla hyökkäys nimenomaan Puolan hallitusta vastaan.
Puolan perustuslakituomioistuin linjasi tuoreessa päätöksessään osan EU:n perussopimuksen artikloista olevan Puolan perustuslain vastaisia. Ranskan eurooppaministeri Clement Beaune totesi perustuslakituomioistuimen linjauksen olevan ”hyökkäys EU:ta vastaan”.
– Puolan pääministeriä on myös uhkailtu sillä, että jos tuomioistuimen päätöstä ei kumota, maa on hyvin lähellä EU-eroa. EU-parlamentti on mennyt vielä astetta pidemmälle todetessaan päätöslauselmassaan, että Puolan perustuslakituomioistuin laillistaa laittomia toimia, eikä se siksi ole päätösvaltainen tulkitsemaan maan perustuslakia, kirjoittaa kansanedustaja Olli Immonen.
Eri maiden tuomarinimityksissä eri käytäntöjä
Immonen myöntää Puolan tuomioistuinjärjestelmän sisältäneen myös sellaisia piirteitä, jotka eivät objektiivisesti katsoen näytä hyvältä. Siitä esimerkkinä hän mainitsee korkeimman oikeuden kurinpitolautakunnan, jonka Puola on sittemmin ilmoittanut lakkauttavansa.
– On niin ikään asia erikseen, miten Puolan perustuslakituomioistuimen tuomarit on nimitetty. Suurimpana ongelma pidetään tuomareiden nimityselintä, tuomarineuvostoa, jonka katsotaan haastavan tuomareiden riippumattomuutta, Immonen pohtii.
– Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä muistaa, että eri maissa on käytössä tuomarinimityksissä erilaisia käytäntöjä: Yhdysvalloissa liberaalipresidentti nimittää liberaalituomareita korkeimpaan oikeuteen, eikä sitä ole pidetty ”tiedostavissa” piireissä oikeusvaltioperiaatteen vastaisena.
Tuomarit ovat itsenäisiä lainsäätäjistä
Immosen mielestä on perusteltua kysyä, olisiko tällaista kohua ylipäänsä syntynyt, jos Puolassa olisi vallassa kansalliskonservatiivisen Laki ja oikeus -puolueen sijaan jokin liberaali poliittinen voima. Hänen mielestään on varsin ennennäkemätöntä, että itsenäisen tuomioistuimen päätökseen reagoidaan näin aggressiivisesti kohdistamalla hyökkäys nimenomaan maan hallitusta vastaan.
– Jos Yhdysvaltain korkeimmassa oikeudessa Trumpin nimittämät konservatiivituomarit tai Bidenin nimittämät liberaalituomarit pääsevät jossakin kysymyksessä ”niskan päälle”, ei kukaan ole ensimmäisenä hyökkäämässä Yhdysvaltain hallitusta tai presidenttiä vastaan. Vaikka tuomareilla on oma taustansa ja viiteryhmänsä, ratkaisutoiminnassa he ovat itsenäisiä toimeenpanovallasta ja lainsäätäjästä.
– EU-oikeuden ensisijaisuus on valitettavasti EU-oikeuden keskeinen periaate. Liian vähälle huomiolle on jäänyt kuitenkin se, että EU-oikeuden ensisijaisuus pätee vain niiltä osin kuin jäsenvaltiot ovat halunneet luovuttaa suvereniteettiaan EU:lle, Immonen kirjoittaa.
EU laajentaa itse omaa toimivaltaansa
Annetun toimivallan periaatteen mukaan EU voi toimia ainoastaan jäsenmaiden sille perussopimuksissa antaman toimivallan rajoissa. Suhteellisuusperiaatteen mukaan EU:n toiminta ei voi ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimuksissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toissijaisuusperiaatteen mukaan taas aloilla, joilla sekä EU että jäsenmaat ovat toimivaltaisia, EU toteuttaa toimia vain, jos se on tehokkaampaa kuin kansallisesti, alueellisesti tai paikallisesti toteutettuna.
– EU:n ei periaatteessa pitäisi pystyä oma-aloitteisesti laajentamaan toimivaltaansa. Tosiasia kuitenkin on, että EU:ssa luovatkin perussopimusten tulkinnat saattavat silti mennä läpi. EU:n elimet pyrkivät päätöksenteossaan aina edistämään EU:n institutionaalista etua.
– Puolan perustuslakituomioistuimen ”vastahanka” kansallisen suvereniteettinsa suojaamiseksi ei ole niin ennennäkemätöntä kuin viime aikojen reaktioista voisi päätellä. Esimerkiksi Saksan perustuslakituomioistuin punnitsi kriittisesti eurobondien EU:n perussopimustenmukaisuutta.
Toiminta on oikeusvaltioajatuksen vastaista
Tšekin perustuslakituomioistuin totesi EU-tuomioistuimen ylittäneen toimivaltansa tapauksessa Marie Landtová (Asia 399/09). Tanskan korkein oikeus jätti noudattamatta EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisua tapauksessa Dansk Industri (Asia 441/14).
– Tarvittaessa kansalliset tuomioistuimet voivat tulkita EU:n perussopimuksia kansainvälisoikeudellisesta näkökulmasta eli punnita sitä, mihin oikeastaan onkaan sitouduttu. Erityisesti kansallisella tasolla on arvioitava tarkkaan, johtaako jokin EU-sääntely valtion täysivaltaisuuden kannalta merkittävään toimivallan siirtoon EU:lle. Näin toimi myös Suomen perustuslakivaliokunta arvioidessaan esitystä EU:n elvytysrahastosta.
– Puolan hallitusta vastaan hyökkääminen sen vuoksi, että sen perustuslakia tulkitseva korkein tuomioistuin on tehnyt ”väärän päätöksen” on viime kädessä oikeusvaltioajatuksen vastaista.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Dansk Industri Marie Landtová Clément Beaune EU:n elvytysrahasto EU:n perussopimukset lainsäätäjät suvereniteetti perustuslakituomioistuin Joe Biden EU-parlamentti EU-ero Tuomioistuimet Tuomarit Euroopan unioni Oikeusvaltioperiaate Donald Trump Puola Perustuslaki Olli Immonen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hollanti haluaa komission jäädyttävän Puolan EU-rahat

Puolan pääministeri Morawiecki oikeuslaitoskiistasta: EU on tienhaarassa

Rajua rähinää Puolan rajalla – laittomat tulijat yrittävät väkivalloin raja-aidan yli

FT: Puola ei alistu EU:n uhkailuille, mutta lupaa hajoittaa tuomarien kurinpitoelimen

Puola korottaa panoksia oikeusvaltiokiistassa – nyt huutia sai Euroopan ihmisoikeustuomioistuin
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää