Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026

SAK kritisoi EK:n maahanmuuttotavoitetta – nyt liitto vaatii EK:n kanssa lisää ulkomaista työvoimaa

Useissa kaupungeissa tuhansien eurojen tukia vain ulkomaalaisten työllistämiseen – Vigelius: ”Laillistettua syrjintää”

Espoo kielsi kasvot peittävän pukeutumisen kouluissa ja päiväkodeissa

Junnila suomii julkisia kilpailutuksia: Vantaa ja Tampere hylkäsivät halvemmat suomalaiset ratikat

Republikaaneille murskatappio vaaleissa – Trump aikoo tehdä demokraattien kanssa diilejä

Jonna Kiiskinen on Vuoden Poliisi 2026 – sisäministeri Rantanen: ”Poliisityön vahvuus syntyy luottamuksesta”

Antikainen iloitsee Joensuun lentopäätöksestä: ”Kyse on maakunnan työpaikoista ja toimeentulosta”

Ministeri Ranne iloitsee Finnairin päätöksestä – suomalaisyhtiö pelastaa viisi maakuntakenttää markkinaehtoisesti

SDP:ssa eripuraa peruskoulun kansallisista kokeista: Yksi edustaja kaipaa tietoa, toinen torjuu – myös OAJ vastustaa

Purra peräänkuuluttaa järkeä Helsingin Hanasaaren voimala-alueen uusiokäyttöön

Kolumni: Maahanmuuttajien sosiaaliturvaa on rajattava 

Psykologi selittää woken sekä maahanmuuttosokeuden – narsismi mädätti kulttuurin ja some nuorten aivot

Ex-meppi lopetti Helsingin Sanomien tilauksen mielipidesensuurin vuoksi: ”En halua sentilläkään tukea punavihreää propagandaa”

Tynkkynen jyrähtää kokoomuksen Sirpa Pietikäisen vihervasemmistolaisesta äänestyslinjasta EU:ssa

Pitkän linjan keskustavaikuttaja perussuomalaisiin – aloittaa Purran erityisavustajana

Poliisi otti useita huumerikoksista epäiltyjä kiinni Helsingin Puhoksen ostoskeskuksessa – Tynkkynen: ”Puhos on oikeasti menetetty”

Ay-liikkeen Israel-boikotti jakaa jäsenistöä – kritiikki kohdistuu politikointiin

Sitran aika on ohi – miljardi kuuluu Suomen tulevaisuuteen, ei pysyvälle ajatusklubille

Fingo vääristelee kehitysavun tuloksia – faktantarkistus sangen valikoivaa

Oikeusministeri Meri: Islannin malli Suomeen – perussuomalaisten on oltava seuraavassa hallituksessa viemässä asia maaliin

lainsäätäjät

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja kiristynyt kansainvälinen tilanne lisäävät hybridivaikuttamisen ja kyberhyökkäysten riskiä. Suojelupoliisi toivoo sellaisia lainsäädännön muutoksia, jotka tehostaisivat hybridivaikuttamisen torjuntaa. Kansanedustaja Ari Koponen yrittää <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/EduskuntaAloite/Sivut/TPA_58+2022.aspx">toimenpidealoitteellaan</a> kirittää hallitusta tekemään tarvittavat lakimuutokset mahdollisimman pikaisesti.

&#8211; Nämä ovat valvovan viranomaisen toiveita Suomen kokonaisturvallisuuden parantamiseksi, ja juuri heidän ääntään meidän lainsäätäjien on kuultava. Kokonaisturvallisuus käsittää laajasti useita osa-alueita, ja läpi mennessään nämä ehdotukset olisivat osa tarvittavia ratkaisuja muuttuneessa maailmantilanteessa, kommentoi Ari Koponen.
Ulkomaisen tiedustelupalvelun avustaminen rangaistavaksi
Suojelupoliisi säätäisi rangaistavaksi ulkomaisen tiedustelupalvelun avustamisen ja vieraan valtion puolesta tapahtuvan tahallisen informaatiovaikuttamisen. Lisäksi televisio- ja radiotoimintaa varten tarvittavan ohjelmistotoimiluvan saamisen ehdoksi olisi asetettava, että harjoitettava toiminta ei vaaranna kansallista turvallisuutta.
Suomessa tulisi myös nopeasti ryhtyä EU:n CER-direktiiviehdotuksen edellyttämiin toimenpiteisiin sekä harkita säätämistä Suomen viranomaisten oikeudesta estää sellaisten Suomen ulkopuolella sijaitsevien verkkolaitteiden toiminta, joita systemaattisesti käytetään Suomen turvallisuutta horjuttaviin valtiollisiin kyberhyökkäyksiin.
&nbsp;

Suojelupoliisi toivoo konkreettisia parannuksia Suomen turvallisuuden eteen – Koponen: ”Nämä ovat valvovan viranomaisen toiveita Suomen kokonaisturvallisuuden parantamiseksi”

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen kirjoittaa <a href="https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=432181328272117&amp;id=100044407600222">Facebookissa</a> Puolan perustuslakituomioistuimen kohua herättäneestä päätöksestä ja kansallisen suvereniteetin suojaamisesta. Immonen pitää ennennäkemättömänä sitä, että EU reagoi itsenäisen tuomioistuimen päätökseen näin aggressiivisesti kohdistamalla hyökkäys nimenomaan Puolan hallitusta vastaan.

Puolan perustuslakituomioistuin linjasi tuoreessa päätöksessään osan EU:n perussopimuksen artikloista olevan Puolan perustuslain vastaisia. Ranskan eurooppaministeri Clement Beaune totesi perustuslakituomioistuimen linjauksen olevan ”hyökkäys EU:ta vastaan”.
&#8211; Puolan pääministeriä on myös uhkailtu sillä, että jos tuomioistuimen päätöstä ei kumota, maa on hyvin lähellä EU-eroa. EU-parlamentti on mennyt vielä astetta pidemmälle todetessaan päätöslauselmassaan, että Puolan perustuslakituomioistuin laillistaa laittomia toimia, eikä se siksi ole päätösvaltainen tulkitsemaan maan perustuslakia, kirjoittaa kansanedustaja Olli Immonen.
Eri maiden tuomarinimityksissä eri käytäntöjä
Immonen myöntää Puolan tuomioistuinjärjestelmän sisältäneen myös sellaisia piirteitä, jotka eivät objektiivisesti katsoen näytä hyvältä. Siitä esimerkkinä hän mainitsee korkeimman oikeuden kurinpitolautakunnan, jonka Puola on sittemmin ilmoittanut lakkauttavansa.
&#8211; On niin ikään asia erikseen, miten Puolan perustuslakituomioistuimen tuomarit on nimitetty. Suurimpana ongelma pidetään tuomareiden nimityselintä, tuomarineuvostoa, jonka katsotaan haastavan tuomareiden riippumattomuutta, Immonen pohtii.
&#8211; Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä muistaa, että eri maissa on käytössä tuomarinimityksissä erilaisia käytäntöjä: Yhdysvalloissa liberaalipresidentti nimittää liberaalituomareita korkeimpaan oikeuteen, eikä sitä ole pidetty &#8221;tiedostavissa&#8221; piireissä oikeusvaltioperiaatteen vastaisena.
Tuomarit ovat itsenäisiä lainsäätäjistä
Immosen mielestä on perusteltua kysyä, olisiko tällaista kohua ylipäänsä syntynyt, jos Puolassa olisi vallassa kansalliskonservatiivisen Laki ja oikeus -puolueen sijaan jokin liberaali poliittinen voima. Hänen mielestään on varsin ennennäkemätöntä, että itsenäisen tuomioistuimen päätökseen reagoidaan näin aggressiivisesti kohdistamalla hyökkäys nimenomaan maan hallitusta vastaan.
&#8211; Jos Yhdysvaltain korkeimmassa oikeudessa Trumpin nimittämät konservatiivituomarit tai Bidenin nimittämät liberaalituomarit pääsevät jossakin kysymyksessä ”niskan päälle”, ei kukaan ole ensimmäisenä hyökkäämässä Yhdysvaltain hallitusta tai presidenttiä vastaan. Vaikka tuomareilla on oma taustansa ja viiteryhmänsä, ratkaisutoiminnassa he ovat itsenäisiä toimeenpanovallasta ja lainsäätäjästä.
&#8211; EU-oikeuden ensisijaisuus on valitettavasti EU-oikeuden keskeinen periaate. Liian vähälle huomiolle on jäänyt kuitenkin se, että EU-oikeuden ensisijaisuus pätee vain niiltä osin kuin jäsenvaltiot ovat halunneet luovuttaa suvereniteettiaan EU:lle, Immonen kirjoittaa.
EU laajentaa itse omaa toimivaltaansa
Annetun toimivallan periaatteen mukaan EU voi toimia ainoastaan jäsenmaiden sille perussopimuksissa antaman toimivallan rajoissa. Suhteellisuusperiaatteen mukaan EU:n toiminta ei voi ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimuksissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toissijaisuusperiaatteen mukaan taas aloilla, joilla sekä EU että jäsenmaat ovat toimivaltaisia, EU toteuttaa toimia vain, jos se on tehokkaampaa kuin kansallisesti, alueellisesti tai paikallisesti toteutettuna.
&#8211; EU:n ei periaatteessa pitäisi pystyä oma-aloitteisesti laajentamaan toimivaltaansa. Tosiasia kuitenkin on, että EU:ssa luovatkin perussopimusten tulkinnat saattavat silti mennä läpi. EU:n elimet pyrkivät päätöksenteossaan aina edistämään EU:n institutionaalista etua.
&#8211; Puolan perustuslakituomioistuimen ”vastahanka” kansallisen suvereniteettinsa suojaamiseksi ei ole niin ennennäkemätöntä kuin viime aikojen reaktioista voisi päätellä. Esimerkiksi Saksan perustuslakituomioistuin punnitsi kriittisesti eurobondien EU:n perussopimustenmukaisuutta.
Toiminta on oikeusvaltioajatuksen vastaista
Tšekin perustuslakituomioistuin totesi EU-tuomioistuimen ylittäneen toimivaltansa tapauksessa Marie Landtová (Asia 399/09). Tanskan korkein oikeus jätti noudattamatta EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisua tapauksessa Dansk Industri (Asia 441/14).
&#8211; Tarvittaessa kansalliset tuomioistuimet voivat tulkita EU:n perussopimuksia kansainvälisoikeudellisesta näkökulmasta eli punnita sitä, mihin oikeastaan onkaan sitouduttu. Erityisesti kansallisella tasolla on arvioitava tarkkaan, johtaako jokin EU-sääntely valtion täysivaltaisuuden kannalta merkittävään toimivallan siirtoon EU:lle. Näin toimi myös Suomen perustuslakivaliokunta arvioidessaan esitystä EU:n elvytysrahastosta.
&#8211; Puolan hallitusta vastaan hyökkääminen sen vuoksi, että sen perustuslakia tulkitseva korkein tuomioistuin on tehnyt ”väärän päätöksen” on viime kädessä oikeusvaltioajatuksen vastaista.
&nbsp;

Immonen: Puolan hallitusta vastaan hyökkääminen sen perustuslakia tulkitsevan itsenäisen tuomioistuimen tekemän ”väärän päätöksen” vuoksi on oikeusvaltioperiaatteen vastaista

Lainvalmistelun puutteet ovat keväällä nousseet jälleen esille. Perussuomalaisten kansanedustaja, varatuomari Leena Meri sanoo, että nykyään hallituksen esityksiä tehdään valitettavan usein kovalla kiireellä, mikä näkyy esitysten laadussa.

Leena Meren mukaan lainvalmistelu, tai paremminkin lainvalmistelun korjaaminen, kaatuu nykyään melko usein eduskunnan valiokuntien niskoille.
&#8211; Voidaan esimerkkinä mainita lakivaliokuntaan keväällä tulleet konkurssilainsäädännön ja ulosottokaaren väliaikaiset muutokset, joissa asiantuntijoiden kuulemiset oli tehty osin huolimattomasti.
&#8211; Myös sidosryhmien kuuleminen lainvalmistelun yhteydessä saattaa olla heikkotasoista. Esimerkiksi voidaan nostaa asunto-osakeyhtiölain ja yhdistyslain muutokset vähän aikaa sitten, joiden lakien valmistelussa ei oltu kuultu ollenkaan puolueiden edustajia, vaikka puolueet ovat olennainen ja merkittävä osa suomalaisessa yhdistyskentässä. Valiokunnassa pyrimme sitten paikkaamaan asiaa sillä, että pyysimme pikaisella aikataululla lausunnot puolueilta.
Lainvalmistelun puutteet ovat korostuneet varsinkin koronaan liittyvien ja korona-aikaan valmisteltujen esitysten kohdalla. Muutama viikko sitten eduskunnan lähetekeskustelussa hallituksen esitys ravintoloiden koronatuesta sai osakseen moitteita kansanedustajilta, jotka huomasivat esityksen ongelmat, koskien muun muassa ravintoloiden menetettyä myyntiä kompensoivan tuen laskemisajankohtaa.
Yllättäen hallitus jopa itse myönsi, että esitys oli puutteellinen.
&#8211; Kiireisesti tehtyyn esitykseen jää aina tarkennettavaa ja eduskunnan on syytä tarkkaan käydä läpi korjaustarpeet liittyen korvauksen vertailuajankohtaan sekä yritystukien yhteensovittamiseen, valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) kirjoitti Twitterissä.
Vaikutusarviointien puutteet ongelmana
Melko yleinen lainvalmistelun puute on huolimaton vaikutusarviointi. Oikeusministeriön säädösehdotusten vaikutusarviointiohjeiden mukaan vaikutusarvioinnin tulisi kattaa taloudelliset vaikutukset, vaikutukset viranomaisten toimintaan, ympäristövaikutukset sekä muut yhteiskunnalliset vaikutukset.
Vaikutusarviointien selvittäminen on erityisesti ministeriöiden virkamiesten vastuulla. Arviointien pitäisi kattaa lakiesityksen arvioidut vaikutukset mahdollisimman laajasti. Meren mukaan siihen nähden, että vaikutusarviointeja tehdään virkatyönä, arvioinnit jäävät usein melko heppoisiksi.
&#8211; Välillä joitain arviointeja ei ole tehty ollenkaan. Tällöin ei voida puhua laadukkaasta lainvalmistelusta. On tietyllä tavalla ymmärrettävää, että juuri tänä keväänä on sorvattu kiireellisiä ja täsmällisiä lakiesityksiä koronan vuoksi, mutta niidenkin esitysten osalta olisi tullut pyrkiä toiminaan huolellisesti, Meri sanoo.
Hän toteaa, että heikko vaikutusarviointi saattaa olla jopa vaarallista.
&#8211; Vaikutusarvioinnin puutteet saattavat ensinnäkin johtaa siihen, että lailla ei ole tavoiteltua vaikutusta tai vaikutus jää hyvin vajaaksi. Toisaalta lailla myös saattaa usein olla yllättäviä vaikutuksia, joita ei ole etukäteen osattu edes ennakoida. Lainvalmistelussa tehdyt virheet muutenkin kertaantuvat soveltamistilanteessa – varsinkin jos valmisteluvaiheessa laista jää olennaisia, kuten täytäntöönpanoon liittyviä asioita pois, Meri sanoo.
Arviointineuvosto huomauttanut puutteista
Pääministeri Juha Sipilän hallituskaudella valtioneuvoston kansliaan perustettiin lainsäädännön arviointineuvosto, joka on riippumaton, hallituksen ulkopuolinen toimielin. Sen tehtävänä on antaa lausuntoja hallituksen esityksistä ja niiden vaikutusarvioinneista. Arviointineuvosto on kevään aikana usein huomauttanut lakiesitysten puutteista.
Maaliskuussa arviointineuvosto antoi lausunnon hallituksen esitysehdotuksesta energiatehokkuuslain ja eräiden muiden lakien muuttamiseksi. Esityksessä havaittiin useita ongelmia, kuten tekemättä jääneet vaikutukset yritysten toimintaan. Arviointineuvosto myös totesi, että kyseisessä esityksessä käytettyä terminologiaa pitäisi tarkentaa, jotta ehdotuksesta ylipäätään voisi muodostaa käsityksen vaikutusarvioinnista.
Meri sanoo itse havainneensa, että lainvalmistelun laatu vaihtelee jonkin verran, käsiteltävästä asiasta ja ministeriöstä riippuen.
&#8211; Jos mietitään vaikka EU-oikeuteen perustuvia lakeja; ne ovat olleet melko sotkuisia ja ne usein myös tulevat eduskuntaan verrattain myöhään. Kokonaisuutta voi olla vaikea hahmottaa kiireessä, joten eduskunnankin mahdollisuudet vaikuttaa esitykseen voivat jäädä vähäiseksi.
Virkamiesten pitäisi skarpata
Meri huomauttaa, että lainvalmistelusta on olemassa selkeä ohjeistus, eli hallituksen esityksen laatimisohje, jota virkamiesten tulisi seurata.
&#8211; Sitä noudattamalla on mahdollista päästä hyvään lopputulokseen. Samalla olisi muistettava, mitä varten lainsäädäntöä tehdään: ei sääntelyn itsensä vuoksi vaan siksi, että lait palvelevat kansalaisia parhaalla mahdollisella tavalla. Pitäisi pyrkiä siihen, että lainsäädännöllä aidosti tuotetaan ihmisille hyvinvointia ja lisäarvoa.
Vaikutusarviointien osalta valmisteltava laki tosin itsessään ohjaa valmistelijoiden työtä.
&#8211; Totta kai taloudelliset vaikutukset on aina huomioitava. Toisaalta taas joissakin hyvin teknisluonteisissa esityksissä esimerkiksi vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon saattavat jäädä vähemmän olennaisiksi esityksen kannalta, Meri sanoo.
Hän katsoo, että lainsäädännön määrää ei pitäisi lisätä laadun kustannuksella. Huonon maineen kansalaisten keskuudessa saanut työttömyysturvan aktiivimalli kuitenkin otettiin käyttöön alun perinkin puutteellisena.
Meri sanoo, että aktiivimalli oli jo alkujaan huonosti valmisteltua lainsäädäntöä. Kansanedustaja arvioi, että aktiivimalli tehtiin poliittisen paineen alla ja vain siksi, että hallituspuolueet olivat keskenään sopineet asiasta.
&#8211; Kuten perustuslakivaliokuntakin aikoinaan huomautti: aktiivimalliin jäi valuvika, eli yksilöllisen harkinnan puuttuminen, mutta silti aktiivimallista pidettiin kiinni, nythän se on jo kumottu. Poliittinen uppiniskaisuus johti siihen, että voimassaoloaikanaan aktiivimalli lähinnä vain aiheutti sekaannusta sekä kansalaisille että viranomaisille.
Lainsäätäjä voi tarjota myös porkkanaa
Vuoden 2004 hallituksen esitysten laatimisohjeissa korostetaan sitä, että hallituksen esityksessä olisi myös esitettävä vaihtoehtoja oikeudelliselle sääntelylle. Vaihtoehtoisten ohjauskeinojen lisääminen nostettiin myös pääministeri Sipilän hallitusohjelman osaksi, jossa tavoitteena oli sääntelyn keventäminen sekä turhan sääntelyn purkaminen. Vaihtoehtoisia ohjauskeinoja on useita: esimerkiksi tiedottaminen, itsesääntely tai erilaiset verokannustimet.
Meri sanookin, että liiallinen lainsäädäntö eli normitulva on todellinen ongelma. Meri painottaa, että mikäli lainsäätäjä voi päästä tavoiteltuun lopputulokseen muuten kuin holhoamalla, tulisi muita vaihtoehtoja miettiä avoimesti.
&#8211; Lähtökohtaisesti ihmiset ovat rationaalisia ja järkeviä, joten pelkästään tiedon jakaminen voi usein riittää. Holhoamista ja rajoittamista tulisi välttää silloin, kun se on mahdollista ja kun tavoitteet voidaan saavuttaa muilla tavoilla.
Meren mukaan lainsäätäjän tulisi pystyä tarjoamaan myös porkkanaa, eikä pelkästään keppiä.
&#8211; Monissa tapauksissa lainsäätäjällä on mahdollisuus pyrkiä tavoiteltuun lopputulokseen myös taloudellisten kannustimien, kuten verohelpotuksien kautta.

Lainvalmistelun laatu sortunut – Meri: ”Huono valmistelu kaatuu yhä enemmän eduskunnan niskoille”

Lähetä uutisvinkki:
<a class="_ymio1r31 _ypr0glyw _zcxs1o36 _mizu194a _1ah3dkaa _ra3xnqa1 _128mdkaa _1cvmnqa1 _4davt94y _4bfu18uv _1hms8stv _ajmmnqa1 _vchhusvi _kqswh2mm _2rkolb4i _ect4ttxp _syaz13af _1a3b18uv _4fpr8stv _5goinqa1 _f8pj13af _9oik18uv _1bnxglyw _jf4cnqa1 _30l313af _1nrm18uv _c2waglyw _1iohnqa1 _9h8h12zz _10531ra0 _1ien1ra0 _n0fx1ra0 _1vhv17z1" title="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" href="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" data-renderer-mark="true" data-is-router-link="false" data-testid="link-with-safety">toimitus@perussuomalaiset.fi</a>