Jopa joka viides eurooppalaisyritys ei ole kannattava velanhoitomaksujensa jälkeen. Tällaisia yrityksiä kutsutaan talousslangissa zombeiksi. Asiaa on tutkinut ranskalaispankki Natixis ja sen tutkimustuloksista uutisoi Financial Times.
Nollakorkotaso (NIRP) pitää zombiyrityksiä pinnalla. Keskuspankkien määrällisen keventämisen (QE) seurauksena lainakorot ovat pudonneet sijoittajien etsiessä kuumeisesti korkotuloja. Tämän vuoksi sijoittajat ovat siirtyneet yrityslainoihin. Lainapaperien kysynnän kasvaessa korot putoavat.
Keskuspankit luomassa zombeja?
Kriitikkojen mukaan keskuspankit edistävät yritysten zombifikaatiota. Pääoma ja työpanos lukkiutuvat heikosti kannattaviin yrityksiin ja tuottavammat uudet kilpailijat eivät saa jalansijaa markkinoilta. Tuottavuus ei kasva, eikä siten myöskään talouskasvu lähde käyntiin.
Keskuspankit ovat vastanneet kritiikkiin. Keskuspankkiirien mukaan poliittisten päättäjien tulisi tehdä rivakammin rakenteellisia uudistuksia, jotta pääomat ja työvoima liikkuisivat kohti kilpailukykyisempiä yrityksiä.
Koronazombeja ja muumioita
Mikäli Natixisin lukuihin on uskominen, on Euroopan taloudessa valtava kasvupotentia. Tämän hyödyntäminen on visaisempi pähkinä purtavaksi.
Koronapandemian vuoksi hallitukset tukevat maidensa yrityksiä. Kölnin taloustutkimuslaitos arvelee, että Saksan korona-ajan konkurssisuoja on lisännyt maan zombiyritysten määrää 4 300 kappaleella.
Näistä koronan vuoksi vaikeuksiin joutuneista yrityksistä varmastikin osa pääsee takaisin jaloilleen pandemian jälkeen. Yksi ongelma onkin erottaa koronazombit jo ennen koronaa suorastaan muumioituneet yritykset toisistaan.
Saksassa on pian vaalit. Siitä syystä muodostuu toinen ongelma. Vaaditaan melko lujahermoisia päättäjiä siivoamaan tuottamattomia yrityksiä aiheuttaen työttömyyspiikki juuri ennen vaaleja.
Natixisin arvion mukaan 1990-luvun alussa eurooppalaisyrityksistä vain 3,5 prosenttia oli zombeja. Finanssikriisin aikaan osuus kasvoi lähes 11 prosenttiin. Viime vuonna zombeja oli jo 21 prosenttia yrityksistä. Kehityssuunta osoittaa, että ongelmaa ei voida kovin kauaa siivota maton alle.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila syyttää hallitukselle rasismikoulutuksen järjestänyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta itse rasistiseksi, THL:n omat verkkosivut nimittäin pursuavat pseudotieteellisen, valkoihoisia syrjivän "valkoisuustutkimuksen" oppeja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut verkkosivuillaan laajan identiteettipoliittisen sanaston, jossa esiintyy mm. termit "valkoinen etuoikeus", "antirasistinen pedagogiikka" ja "suomalaisuusmyytti". Woke-henkinen sanasto herättää hämmennystä, sillä se kyseenalaistaa suomalaisen kansallisuuskäsityksen "myyttinä". Jopa maahanmuuttajien kotouttamista tarkastellaan ongelmallisena "pakkoassimilaationa". Sosiaalisessa mediassa monet keskustelijat ihmettelevät, miten tällainen ideologinen terminologia liittyy ylipäätään kansanterveyteen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun THL:n nähdään wokettavan. Jo vuosien ajan THL on leikannut tieteellisestä asiantuntijatyöstään pitämällä kiinni poliittisesta aktivismista.
Suomen Uutiset sai yhteydenottoja liittyen vaatekauppajätti Zalandon somekampanjaan. Yhteydenotoissa huomautettiin, että hijab ei ole neutraali muotiasuste, vaan poliittisen islamin symboli, jota käytetään naisten alistamiseen monissa maissa – myös Euroopassa.
Polarisaatio ei enää tarkoita vain poliittisten näkemysten nurkkakuntaistumista. Vastakkainasettelu on entistä juurtuneempaa jo henkiselle tasolle – kyvyttömyyteen kokea empatiaa vastakkaisen poliittisen laidan edustajia kohtaan. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että poliittisten ryhmien edustajien keskuudessa empatia on valikoivaa. Vielä hämmästyttävämpi löydös on se, että tämä empatian puolueellisuus on epäsymmetristä oikeistolaisten ja vasemmistolaisten keskuudessa. Oikeistolaiset osoittivat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan. Tutkimuksen mukaan oikeistolaisilla on siis suotuisammat mielipiteet vasemmistolaisista kuin vasemmistolaisilla oikeistolaisista.
Puolustusministeriön rakennuksen julkisivu töhrittiin vaaleanpunaisella maalilla lauantain vastaisena yönä. Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä törkeä vahingonteko. Rikoksen tekijäksi on ilmoittautunut palestiinalaisia tukeva Palestine Action -järjestö, joka uhkaa “eskaloida toimintaansa”, ellei Suomi katkaise suhteitaan Israeliin ja peru asekauppoja.
Greta Thunbergin purjehdusreissulle osallistuneen aktivistiseurueen jäsenet ovat oman kertomansa mukaan valmiita vain rauhanomaiseen ja väkivallattomaan vastarintaan. Yksi Gretan purjehduskavereista on kuitenkin osallistunut terroristijärjestö Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin hautajaisiin. Matkalle osallistunut ranskalainen vasemmistomeppi puolestaan väitti Hamasin kaappaaman vauvan, 4-vuotiaan lapsen sekä heidän äitinsä kuolleen Israelin miehityksen ja kolonisaation seurauksena.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen raivostui uutisesta, joka koskee Peter Vesterbackan johdolla tapahtuvaa ulkomaalaisten opiskelijoiden maksullista rekrytointia suomalaisiin lukioihin.
Vaikka muualla länsimaissa puhutaan DEIn olevan mennyttä tai vähintään uudelleenmäärittelyn tarpeessa, Väestöliitto asettuu siilipuolustukseen DEIn puolesta ja syyttää globaaleja jättejä takinkääntäjiksi. Kampanja leimaa DEI-toimintojen karsimisen yksioikoisesti tasa-arvon vastaiseksi. Se sivuuttaa DEI:n ristiriitaisuudet ja perustellun kritiikin. Kampanja ei näytä pyrkivän rakentavaan keskusteluun haastavasta aiheesta. Vielä enemmän suomalaiset saattavat ihmetellä, kuuluuko polarisoiva DEI-aktivismi juuri Väestöliiton ydintehtäviin.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman pitää blogissaan EU:n vaatimusta sukupuolettomista ammattinimikkeistä järjettömänä. Mies-päätteisten sanojen kieltäminen ei tee Rydmanin mielestä maailmasta rahtustakaan tasa-arvoisempaa, mutta suomen kielestä tällainen sensurointiyritys tekee köyhemmän, historiattomamman ja vähemmän ilmaisuvoimaisen.
Vanhoillista islamin tulkintaa saarnaava liike levittää vaikutusvaltaansa Ruotsissa kiihtyvällä vauhdilla. Salafisteilla on rahoitus jo 16 moskeijaan ja tavoitteena on avata uusi pyhättö kerran kuussa. Islamisaatiolla voi olla peruuttamattomat vaikutukset pohjoismaiseen yhteiskuntaan, mutta siitä huolimatta sen ympärillä vallitsee outo hiljaisuus.
